Juhannuksen odotusta

Perjantaina Suomi aloittaa juhannuksen juhlinnan.
Johannes Kastajan syntymäjuhlaa vietetään erityisesti keskikesän juhlana, jolloin luonto on hehkeimmillään ja päivä pisimmillään. Ihmiset kerääntyvät kesämökeille, tansseihin, festareille; grillit käryävät, pullot tyhjentyvät.
Juhannuksen riemukkuutta lisää se, että monilla alkaa siitä viikkoja kestävä kesäloma.

Keskikesän huipentuman kunniaksi maljakkoon kerätään luonnonkukkia, ulko-oven viereen saatetaan pystyttää muutama koivu. Ennen vanhaan tuvan ja pihan runsaalla koristelulla varmisteltiin ”lehmänantia” ja hyvää karjaonnea.
Juhannusyö on vanhastaan lemmen ja lemmentaikojen yö. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto tietää kertoa, että naimakuntoiset ja –haluiset tytöt vierittelivät itseään alastomina poikatalon ruispellossa niin, että yökaste tarttui ihoon ja lempi siirtyi myös poikiin. Juhannuskastetta hierottiin kasvoihin, jotka siten kaunistuivat miehille mieluisiksi. Nukkumaan mentäessä tehtiin monenlaisia temppuja, jotta se oikea ilmestyisi uniin.
Vuoden lyhyimpänä yönä vanhan kansan mielestä ehti tapahtua paljon ihmeellisiä asioita: aarnivalkeat paloivat, sananjalat kukkivat, vesi muuttui hetkeksi viiniksi. Kaiken taikomisen ja touhuamisen jälkeen juhannuspäivänä jaksettiin lähinnä tarkkailla säätä ja vuodentuloa: ”Minkälaista ilmaa juhannuksena, sellaista on mikkeliin.”
Järviseudun Sanomat toivottaa lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen hyvää juhannusta.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.