Ihanaa keskikesän juhlaa!

Järviseudun Sanomat toivottaa hyvää juhannusta lukijoiden runojen myötä.
Järviseudun Sanomat toivottaa hyvää juhannusta lukijoiden runojen myötä.
Järviseudun Sanomat toivottaa hyvää juhannusta lukijoiden runojen myötä.
Järviseudun Sanomat toivottaa hyvää juhannusta lukijoiden runojen myötä.
Järviseudun Sanomat toivottaa lukijoille hyvää juhannusta näiden kesäisten runojen myötä.

Juhannusruusu

Tuo ruusun kukka, herkkä valkoinen

taas aikaan juhannuksen meidät vie.

Sen suoma perinne on ikiaikainen,

sen pihaan esiäiti istuttanut lie.

Se kukkii jälleen aitan seinustalla

ja monta juhlaa jo pensas nähnyt on.

Niin monet polvet tällä pihamaalla

nostivat Suomen lipun salkohon.

 

Ei loista kauaa ruusun kukka hauras,

sen lehdet maahan kohta varisee.

Vain tovin kestää loiston hetki vauras,

se ihmiselon mittaa peilailee.

 

Siis kiitos ruusu, kun avaat kukinnon

ja suven juhlaa meille siten teet.

Kun meidän aikamme päättymässä on,

käy luokses uuden polven askeleet.

Kaisu Huhtala

Mustikka


Mustikka on
harmaa, nukkainen.
Jos sitä silität,
on se musta, kiiltoinen.
Vaan jos onneton
sitä puristat,
jää siitä jälki ikuinen
rakkauden sininen.


Hannu Hernesniemi

Peipon laulu

Tänä keväänä
kuten aina keväällä
peippo alkaa laulaa
Yli pihapiirin
niin heleästi
sen ääni ilmoittaa
kevättä ja kesää
Miten mieli virkistyy
pitkän talven jälkeen
ihminenkin herkistyy
Äkkiä sen laulu loppui
tuli kylmä ja
lumen heitti maahan
Odotin ja kuuntelin
kuulisinko peipon vielä
iloisena laulavan
Sitten kuulin
pieni kertosäe
varovainen on ääni
Toivon kipinä syttyi
ainakin yksi peippo
pakkasessa säästyi


Aila L

Juhannusaattona

Kesä ja juhannus!
Valoisat päivät ja yöt.
Luonnon lempeys ja vehreys,
päättyneet kiireet ja työt.
Elämän kauneutta tänään
ylistää saa.
Kaunis on Luojamme luoma syntymämaa.
Lämpöä, valoa, kauneutta; juhlavaa!
Sisimmän äänetön kiitos kumpuaa.
Elämä, ikuisuus,
kaikki on tässä ja nyt;
hetkeksi lienee aikakin pysähtynyt.
Juhannusruusut, värinsä valkoinen,
tuoksunsa huumaa,
muistoista nostaa sen
lapsuudenkodin
juhannusruusuineen;
pellavaliinan puhtaine tuoksuineen
näen taas äitini pöydälle laittavan;
raitaiset matot jo peittää lattian.
Savusaunan makoisat löylyt
illansuussa, uus saunavasta, taitettu koivupuusta.
-Ja illan kohokohta, jota aina odotettiin,
kun pieni limsapullo käteen annettiin
-ja nisusika, niitä muulloin
ei saanutkaan. Se oli Juhannusaatto,
joka aina muistetaan.
Se oli perinne silloin
lapsuuskodissa,
alla juhannuskoivujen, kotipihassa,
kun pääskyt suihkivat taivaalla
yöttömän yön, se mielestä suisti
arkisen kiireen ja työn.
Yhä juhannusruusut
jakavat hehkuaan
ja elämänsiltaa eteenpäin matkataan.
Palan taivasta silloin -ja tässä nyt
nähdä saan; kesään ikuiseen sydämeni
jää kaipaamaan.


Tuula T. Haapoja

Sade


Sateen ropina on hieno, hiljainen.
Jotain tahtoo kertoa se, tiedän sen.
Arvata on sitä hyvin vaikeaa.
Kuuntelen vain pisaroiden
ropinaa.
Ehkä pienet pilvet tänne tullessaan
ylittivät jonku ihmeellisen
maan,
joka meille kaikille on arvoitus.
Salaperäisyyden suuri muistutus.
Sateen ropistessa kaikki
puhdistuu,
luonto uudeksi jälleen uudistuu.
Pienet sirkkalehdet janoon
juoda saa
vettä, joka kaiken ihanasti
raikastaa.
Pienet, kirkkaat vesipisarat
timanttien lailla loistavat.
Janoinen ja pölyävä maa
vettä raikasta taas juoda saa.


Elsie Viinikka

Lue myös nämä jutut

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.