Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Kuvassa voittajajoukkue Hannele Hannula, Pekka Päivärinta ja Helena Korpela. Oltermannin sauvan luovutti Lasse Autio.

Soini-visailun suosio säilyy – perinnettä takana jo 40 vuotta

PERINTEINEN Soini-visailu käytiin 18. elokuuta Soini-seuran järjestämänä Kuninkaantuvalla. Visaa on seuran toimesta pidetty jo vuodesta 1984 lähtien. Tänä vuonna joukkueita 2–3 hengen miehistöin oli peräti 11. Visassa oli kaikkiaan 15 kysymystä, joista 13 monivalintakysymystä ja kaksi kolmen pisteen kysymystä. Visa oli tiukka ja viimeiset kysymykset ratkaisivat voiton Soinin eläkeläisten joukkueelle Pekka Päivärinta, Hannele Hannula ja Helena Korpela. Kysymykset olivat laatineen edellisen vuoden voittajajoukkue Jorma Turpela, Leena Autio ja Lasse Autio. Eläkeläiset saivat vuodeksi haltuunsa Oltermannin sauvan ja ensi vuonna visaillaan sitten jälleen. Lasse Autio Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä jutut
,
Kuvataidekoulu Eeron avoimissa ovissa on esillä kuvataidekoululaisten töitä otsikolla Unelmien talo.

Arkkitehtuuria etsimässä – jokaisen kädenjälki on tärkeä

KUVATAIDEKOULU EEROSSA on keskitytty arkkitehtuurin sisältöihin parin viime vuoden aikana aikaisempia vuosia enemmän. Työpajaryhmissä on tehty tarkkoja pienoisrakennelmia ja -malleja. Viime keväänä useissa ryhmissä mietittiin, millainen olisi unelmien talo. Oppilaat piirsivät ja maalasivat näitä taloja. Nyt niitä pääsee ihastelemaan Alvar Aalto -viikon kunniaksi 30. elokuuta järjestettävien avoimien ovien tapahtuman aikana. –Alajärvellä on helppo kiinnittää huomio Alvar Aallon arkkitehtuurin, koska rakennukset ovat tuttua kaupungin näkymää. Perspektiiviopin avulla isommat oppilat oppivat kuinka piirtää kolmiulotteisia rakennuksia, toteavat kuvisopet Ulla Hautamäki ja Anni Viitasaari. Avoimien ovien työpisteissä pääsee kokeilemaan maalausta, piirtämistä ja saven muotoilua. Unelmien talojen ohessa näytteillä on myös pienoismalli Alajärven kirkosta. Lisäksi ...
,
Hilja Elgbacka lahjoitti Olavi Koivukankaan sukumuseolle joukon esineitä. Kuva: Tapio Elgbacka.

Vanhat aarteet ansaitsevat tulla säilytetyiksi

MUUTTOJEN YHTEYDESSÄ, talojen jäädessä tyhjilleen tai vaihtaessa omistajaa jää usein unohduksiin historiallisia esineitä, jotka tulisi pelastaa jälkipolville. Näin ajattelevat Inankylässä lahden kahta puolta asuvat kesäasukkaat Olavi Koivukangas sekä Hilja ja Tapio Elgbacka. Elgbackat pyysivät ottaa talteen naapurista Pentti ja Irma Tampion perikunnalta vyyhdinpuut vanhaa ja uutta mallia sekä puolauslaitteen hammasrattailla. –Ne olisivat menneet poltettaviksi, mutta koin, että ne olisi hyvä säilyttää, kertoo Hilja Elgbacka. Esineet olivat vanhan tuvan eteisessä aivan kuin Koivukankaan Olavia varten, kun tämä tuli tuomaan luonaan kyläilevää henkilöä tutustumaan tämän esivanhempien asuinpaikoille Paavonniemeen. Elgbackat asuvat kesäisin Tapion maatilalla. –Tiesin, että Olavi ottaa mielellään lahjoituksia vastaan Koivukankaan sukumuseoon ...
, ,
BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään taantuneiden riistasorsien metsästystä.

Malttia vesilintujen metsästykseen

Vesilintujen metsästyskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat riistasorsakantojen pitkäaikaisesta vähenemisestä ja kehottavat välttämään taantuneiden lajien pyyntiä. Vesilintukantojen palauttaminen elinvoimaisiksi on tavoite, joka yhdistää Metsästäjäliittoa ja BirdLifea. BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään taantuneiden riistasorsien metsästystä. Vesilintuseurantojen mukaan sinisorsan tilanne on parempi kuin muiden riistasorsien, mutta myös sinisorsakanta on kääntynyt laskuun. Myös sinisorsan verotuksessa on muistettava kohtuus. Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Varman lajintunnistuksen lisäksi ampumamatkat on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Noutavan koiran käyttö on aina suositeltavaa helpottamaan saaliin talteen korjaamista. Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista -palveluun kaikkien lajien osalta. BirdLife ja Metsästäjäliitto korostavat ...
Juhani Annola on itseoppinut taiteen tekijä.

Metsä inspiroi Tarvolan Taidenavetan töihin

ITSEOPPINUT taiteen tekijä Juhani Annola ja kortteja askarteleva Tuire Annola avasivat Lappajärven Tarvolassa sijaitsevan Taidenavettansa yleisölle kahdeksi viikoksi elokuussa. –Viime talvena aloin taas maalata ja töitä valmistui kymmenkunta. Vaimo kannusti avaamaan, kun tila on olemassa, kertoo Juhani Annola. Itse kunnostetussa navetassa on järjestetty näyttely viitenä tai kuutena kesänä, ensimmäisen kerran vuonna 2003, muistelee Annola. Taulujen lisäksi tilassa on myynnissä Tuire Annolan valmistamia kortteja ja päällystämiä tulitikkurasioita. Juhani Annola kertoo tekevänsä vähän kaikenlaista. Taulujen lisäksi tilassa on kookas koivua esittävä mosaiikkityö. Välillä on inspiraatio tehdä, toisena vuonna taas ei tule yhtään mitään valmista. Ilja Repin inspiroi ANNOLA teki elämäntyönsä puhelinyhtiön esimiehenä ...
, ,
Kierros Ateno Oy:n tiloissa avasi konkreettisesti yrityksen mittasuhteet toiminnan laajuudesta.

”Asiakasta ei saa jättää pulaan” – kansanedustajat vierailivat Järviseudulla ja tutustuivat yhteen Suomen alansa kärkiosaajista

PERJANTAINA 9. elokuuta joukko Vaasan vaalipiirin kansanedustajia vietti kesäkokousta Antti Kurvisen johdolla Kauhavalla ja Järviseudulla. He vierailivat Lappajärvellä ja Evijärvellä tapaamassa kunnan väkeä sekä tutustumassa alueen yrityksiin. Evijärvellä yksi vierailukohde oli laserleikkaukseen, särmäykseen, koneistukseen sekä hitsaukseen erikoistunut Ateno Oy. Järviseudun alueella toimivan Kraatterijärven Geoparkin toiminnanjohtajan haku on käynnistynyt. Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelut Oy hakee palvelukseensa henkilöä, jonka tehtäväkenttä tulee olemaan laaja: aina hallinnollisista tehtävistä, geoparkin kehittämisen johtamiseen, matkailun edistämiseen ja hankkeiden hakemiseen sekä viestintään. Paikalliset osuuskaupat julkaisivat tuloksensa alkuvuodelta. Sekä Eepee että KPO toteavat, että hyvin on mennyt. Sivuluisu-rock järjestetään Kortesjärvellä viidettä kertaa elokuun lopussa. Luvassa on jälleen kova kattaus esiintyjiä, sekä ...
, , , , , ,
Matias Rinta-aho ja Aatu Saastamoinen palkittiin ensimmäisen puolivälieräottelun parhaina.

Veto vei ensimmäisen puolivälierän

VIMPELIN VEDON ja Kempeleen Kirin välistä ensimmäistä puolivälieräottelua oli Saarikentällä lauantaina 17. elokuuta seuraamassa 2 359 katsojaa. Kempeleeltä oli tullut yli bussilastillinen porukkaa.  KeKiä kannustettiin antaumuksella, vaikka se oli 8–0 häviöllä toista jaksoa. Topiksi esittäytynut Kempeleen kannattaja totesi ennen pelin alkua, että KeKi pelaa nyt paremmin ja se toteutuikin todeksi ensimmäisellä jaksolla, toisella ote lopahti.  Ottelu päättyi 1–0 (5–5, 8–2). Kolmostilanteet ja kärkilyönnit menivät Vedolle (28–16 ja 65–39). Ensimmäistä jaksoa vieraat hallitsivat. Veto oli johtanut 1–0 Matias Rinta-ahon (joka löi ottelussa kuusi juoksua) puhkaisulla. Ossi Meriläisen läpilyönti kakkospuolelta vei Kempeleen johtoon ja seuraavat juoksut Vedon ulkopelin haparoidessa, muun muassa Perttu ...
,
Janna-Juulia Mäenpää hyppäsi Tanskassa käydyissä Pohjoismaiden mestaruuskisoissa neljänneksi. Kuva: Esa Mäenpää.

LaVen Mäenpää Pohjoismaiden mestaruuskisojen neljäs

SEIVÄSHYPPÄÄJÄ Janna-Juulia Mäenpää hyppäsi Tanskan Kööpenhaminassa, Tårnbyssä, alle 20-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa naisten seipäässä neljänneksi tuloksella 375. Mäenpää ylitti jokaisen korkeuden ensimmäisellään ja varmisti itselleen puhtaalla pöytäkirjalla neljännen sijan. Suomi voitti miesten Pohjoismaisen maaottelun pistein 227. Naisten maaottelussa Suomi oli toinen pistein 190,5. Vasta 18-vuotias Mäenpää toimi Suomen joukkueen kapteenina. LaVen tiedotus Aiheeseen liittyviä juttuja
, ,
Elina Sillanpää (vas.) sanoo, että päivät mehuasemalla menevät nopeasti. –Tykkään, kun tässä on monenlaista työvaihetta.

Sillanpään mehuasemalla käy tohina – ”Omenakausi on pari viikkoa etuajassa” 

JUHA ja Elina Sillanpään mehuaseman toimistolla Alajärven Kurejoella soi puhelin tiuhaan tahtiin. Yrittäjä Elina Sillanpää vastaa puheluun ja neuvoo asiakkaalle päivää, jolloin tuoda omenat mehustettavaksi.  –Kauempaa tuleville annetaan päivää ja kellon aikaa sellaiseen ajankohtaan, että ehditään mahdollisimman pian saada heille mehut matkaan. Odotellessa ehtii sopivasti käydä kaupoilla, eikä mehujen takia tarvitse tänne tehdä enää toista reissua, kertoo Elina puhelun loputtua.  –Muutenkin pyrimme mehustuksen tekemään mahdollisimman nopealla aikataulla, mieluiten saman päivän aikana tai viimeistään seuraavana päivänä.  Vilkas omenakausi kestää muutaman kuukauden. Kesäomenoita mehustetaan parhaimmillaan, sen jälkeen vuorossa ovat syys- ja talviomenat.  –Jonkin verran on tullut myös päärynöitä. Marjoihin tämä mehustustapa ei ...
, ,
Yrjö Mäkelän kojulla Vimpelin K-Market Vedon pihassa riitti torstai-iltapäivänä mukavasti asiakkaita. Matti ja Anne Hongon matkaan kojulta lähti perunaa ja hunajaa.

Vanha sukutila Vimpelin Sääksjärvellä tuottaa perunaa ja hunajaa perinteisin menetelmin 

VIMPELIN keskustassa käy pienessä myyntikojussa kuhina. Yrjö Mäkelä on juuri saapunut paikalle myymään oman tilan perunaa ja hunajaa, ja jo ensimmäiset asiakkaat saavat jonon aikaiseksi. Perunalajikkeita on myynnissä kolme: Annabelle, Jazzy ja Siikli. Ulkopuolisen silmiin kaikki perunat näyttävät samanlaisilta, mutta Yrjö tunnistaa lajikkeet hyvin ulkonäön perusteella.   –Nämä lajikkeet ovat kaikki maukkaita, kiinteitä ja kestävät keittämistä. Siikli on oikea klassikko toreilla, Annabelle on sille hyvä haastaja. Jazzy taas on lautasella niin kaunis ja sileä, ettei sitä meinaa malttaa edes syödä, nauraa Mäkelä.  Yrjö Mäkelän tila on osa vanhaa, vuonna 1571 perustettua kantatilaa.  –Alkuperäinen kantatila on ollut paljon isompi, kooltaan osapuilleen koko ...
, ,
Heikki Salmela

Karhuahon kaikuja: Kesä ja kärpäset 

Lösähdin jonkin hiostavan askareen jälkeen mökin sohvalle lepäilemään, mutta eihän siitä mitään tullut, kun viheliäinen kärpänen alkoi tukkia nenään ja suuhun. Oli mokoma vielä niin vikkelä, että piti nousta hakemaan kärpäslätkä ja kyttäämään mihin kärpänen istahtaa armoniskua varten. Kärpänen sai kuolettavan lätkän iskun ja lepääminen voi jatkua. Kärpänen herätti kuitenkin muistoja ja tietysti sieltä 60-luvulta. Kuten olen monessa jutussa kertonutkin, oli tuolloin lähes joka talossa muutama lehmänkanttura ja sehän tarkoitti sitä, että navetan takana oli tunkio, jossa kärpäsiä sikisi miljoonittain. Navetta ja lähiympäristö kuhisi kärpäsiä ja niitä lenteli myös tupaan joka ovenaukaisulla.  Kärpäsiä koetettiin vähentää monilla konsteilla. Muutaman kerran kesässä ...
,
Ääniaalloilla-festivaaleilla soittanut Seppo Nuolikoski arvostaa musiikin myötä tulleita ainutlaatuisia kokemuksia. –Tämä on mahtava seikkailu, koskaan ei tiedä ketä tapaa ja mihin joutuu.

Musiikista voimaa, kokemuksia ja kohtaamisia – Musiikki on vienyt Seppo Nuolikosken Tokioon ja New Orleansiin 

MUSIIKKIHARRASTUS on vienyt basisti Seppo Nuolikosken keikoille eri puolille maailmaa ja levyttämään huippustudioihin. Kortesjärveläissyntyinen Nuolikoski vietti lapsuudessa paljon aikaa isovanhempien luona Purmossa, josta musiikkiharrastus sai alkunsa.    –Maalla oli hyvä olla ja kasvaa, sieltä sai hyvät lähtökohdat. Soittoharrastus alkoi ennen kouluikää, kun vaari osti harmonin. Soitin korvakuulolta ja lauloin mukana.    Nuolikoski kävi soittotunneilla ja kahlasi Michael Aaronin pianokoulun kaksi ensimmäistä kirjaa läpi. Viidennellä luokalla hän totesi, että nyt riittää, ja lopetti soittotunneilla käymisen.   –Siinä meinasi loppua koko harrastus, kun meni soittohalut. Onneksi naapurin pojalla oli kotona rummut ja urut, heillä soiteltiin muun muassa Juicea ja Pelle Miljoonaa.    Musiikillisesti kaikkiruokainen Nuolikoski käy ...
, ,
Mikko Elenius.

”Hyvin Hän on kaiken tehnyt.” (Mark.7: 37)  

IHMINEN on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Mistä on kysymys? Katekismuksessa uskontunnustuksen selityksessä sanotaan “uskontunnustuksen olevan Jumalan hyvien tekojen ylistys”. Jumalan lahjoittama usko avaa sydämen Jumalan suurelle rakkaudelle ja näkemään mistä on kiitettävä. Vain epäusko estää näkemästä Jumalan hyvyyttä.  Ylistys on oivallinen sana kuvaamaan uskoa Jumalaan. Uskontunnustus määrittää kristittyjen yhteisen uskon, mutta usko itsessään on enemmän kuin sanoilla voi ilmaista. Sanotaanhan Raamatussa seuraavasti: ”Kuka voi sanoiksi pukea Herran voimateot, kuka voi häntä kyllin ylistää? (Ps. 106: 2) Se mitä usko antaa kristitylle on Jumalan kiitoksen ja ylistämisen paikka. Onhan Jumala antanut ja antaa ihmiselle joka päivä enemmän, kuin ihminen voi itse ...
,
Svitlana Zubenko

Sadonkorjuu on monien perinteiden ja rituaalien juhlaa 

”OLE terve, pelto, olet synnyttänyt sata kimppua ruista. Tule meille, alan mestari, emme loukkaa sinua. Ruis kerättiin, sidottiin, laitettiin nippuihin. Ne ovat kuin kukkia, ne ovat kuin tähtiä.” Tällaisia kappaleita seurasi obzhynky eli sadonkorjuurituaali.  Iljan juhlan jälkeen alkaa obzhynnyi – viljasadon valmistuminen, rituaalilaulujen jälkeen. Perinteisesti sitä vietetään elokuussa. Itse sadonkorjuuprosessi saadaan päätökseen korjuun kanssa, ja se jaetaan kolmeen vaiheeseen: sadonkorjuun alku, sadonkorjuu ja sadonkorjuun loppu. Puinti aloitettiin viimeisestä korjatusta lyhteestä, jota paikoin kutsuttiin ”spasovaksi”.   Peltoon jää nippu korjaamatonta viljaa, tähkäpäät käännetään tästä lyhteestä maahan. Pojat ryömivät niiden alle, ”jotta heidän selkäänsä ei sattuisi kokonaiseen vuoteen”. Uskotaan, että peltohenget löytävät suojan tästä ...
,
Js mobyleis

Muistikuvia Lappajärven keskikoulusta 1955–1960 

YKSITYISOPPIKOULUJEN perustaminen nousee Suomen sivistyshistoriassa rippi- ja kansakoulun rinnalle. Lappajärven keskikoulu aloitti syksyllä 1945. Kymmenen vuotta myöhemmin meitä ekaluokkalaisia oli 20 poikaa ja 24 tyttöä eli 44 oppilasta. Tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta ilmeisesti opetushallitus ei ollut vielä myöntänyt Lappajärvelle oikeutta rinnakkaisluokan perustamiseen.   Koulun rehtorina toimi Tapio Kemppainen ja vararehtorina hänen puolisonsa Eeva Kemppainen. Muita aineenopettajakoulutuksen saaneita olivat maisterit Elli Laine ja Rauha Pahkala. Pienuutensa vuoksi koulu joutui turvautumaan tuntiopettajiin, joita olivat Mirjam Halme, Telle Hiippala, Einari Hirvelä, Veikko Savela ja luokanvalvojamme Airi Taimisto.   Lukuvuodessa oli peruskoulun tavoin 190 työpäivää. Silloinen koulun työviikko oli kuusipäiväinen, joten oppilailla oli nykyistä pidemmät ...
,
Edellinen 1…331332333334335…1 037 Seuraava
1…331332333334335…1 037
Uutisarkistoon