”Miksi näistä pitäisi olla hiljaa?” – Pekka Kangas kyseenalaistaa puheet ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta

Pekka Kangas kokee, että vallitseva tieto ilmaston toiminnasta ja puhe ”ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta” johtuu faktojen puutteesta. Hän järjesti ja tallensi kyseenalaistavien asiantuntijoiden kanssa tapahtumia vuosina 2019–2023 ja toivoo ihmisten ottavan nuo työkalut käyttöön, heräävän siihen, että nyt on huijattu ja pahasti.
Pekka Kangas kokee, että vallitseva tieto ilmaston toiminnasta ja puhe ”ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta” johtuu faktojen puutteesta. Hän järjesti ja tallensi kyseenalaistavien asiantuntijoiden kanssa tapahtumia vuosina 2019–2023 ja toivoo ihmisten ottavan nuo työkalut käyttöön, heräävän siihen, että nyt on huijattu ja pahasti.

YLEINEN konsensus ilmastonmuutoksesta on, että se on ihmisen aiheuttamaa, ilmasto lämpenee jopa odotettua nopeammin, mannerjäätiköiden sulaminen nostaa vedenpintoja tuhoten asuinalueita ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät kaikkialla. Tiedon tulvan mukana lisääntyy ihmisten ahdistus. Keinoilla, joita muutoksen hillitsemiseksi esitetään, kuten sähköautoilla, tuulivoimalla ja päästökaupalla on monia eri puolia ja näkökohtia.

–Minulla on tarjota tieteellistä, mutta kansantajuisesta asiantuntijoiden ja tutkijoiden kertomaa tietoa siitä, mikä on ilmaston todellinen tila. Se osoittaa, kuinka ilmastotiede isossa mittakaavassa on ideologista ja poliittista ja kuinka eri mieltä olevia boikotoidaan, kertoo Vimpelissä asuva ja Lappajärvellä yrittävä Pekka Kangas.

–Jos kanavani videoita katsoisi keskittyneesti joku ilmastosta ahdistunut, ahdistuminen loppuisi saman tien siihen paikkaan, mutta ei toisen päätä voi väkisin kääntää eikä silmiä avata. Itselle oli käänteentekevää kuulla, miten vähän ihmisperäinen hiilidioksidi pystyy estämään merien pinnan lämpömäärän luovuttamista avaruuteen, ja että vesihöyry vastaa kasvihuoneilmiöstä lähes yksin. Ilmaston vaihteluun vaikuttavat paikan etäisyys päiväntasaajasta, paikan etäisyys meristä, paikan korkeus merenpinnasta, merivirrat, tuulet, kosteus, pilvisyys, sade ja ilmanpaine. Lisäksi erityisesti globaaliin ilmastoon vaikuttavat maapallon etäisyys auringosta, maapallon rata, kaltevuus ja huojunta, kuun etäisyyden ja aseman vaihtelu, Jupiterin etäisyys auringosta, mannerlaattojen liikkeet, kosminen säteily ja magnetismi sekä vulkaaninen toiminta merissä sekä maalla. Miksi näistä pitäisi olla hiljaa, kysyy Kangas.

–Kaiken aikaa on käynnissä suuri määrä erilaisia ja eripituisia luonnon omia syklejä. Joku sykli vetää lämpöjä alas, toinen ylös. Ilmasto on kaikkien näiden syklien summa. Globaali ilmasto on kääntynyt viimeksi viilenevään jaksoon vuonna 2014. Esimerkiksi kun hoetaan, että myrskyjen lisääntyminen johtuu ilmaston lämpenemisestä, tosiasiassa sään ääri-ilmiöt voimistuvat vasta sitten, kun koittaa viilenevä jakso. Oikea kriisi tulee, kun ilmasto todella jäähtyy, esimerkkinä 1800-luvulla koetut pitkät talvet ja nälkävuodet.

Sukellus ilmastoharhan maailmaan

KANGAS muistaa nähneensä lapsena televisiosta uutisen, jossa ennustettiin tulevaa tuhoa vuodelle 2006.

–En siitä hermostunut, ajattelin vain, että siihen hetkeen on tosi, tosi pitkä aika, hän muistelee.

Ajankohtaiseksi ilmastokysymykset tulivat Kankaan kohdalla vuonna 2017, jolloin Lappajärvelle, maille, joilla Kangas oli kulkenut hirvimetsällä vuosikymmenet, alettiin suunnitella tuulivoimaa. Miksi tuulivoimaa haluttiin rakentaa ja olivatko perusteet kestäviä?

–Vastaan tuli Antero Järvisen blogiteksti Ilmastoharhan lyhyt historia sivustakatsojan silmin, jonka luin kesälomalla 2018. Se oli ensimmäinen herätys, että asiat eivät todellakaan ole niin kuin niitä nyt julkisesti esitetään. Syksyllä näin Myytinkertojat-kanavan Thomas Wirenin videon Historian suurin epävalhe – Mitä sinun ei haluta tietävän ilmastomuutoksesta, joka antoi lisää tietoa aiheesta. Vuodenvaiheessa liityin Ilmastofoorumin facebook-ryhmään. Siellä tuli vastaa Simo Ruoho, joka kirjoittaa: ”Ilmakehän lämpötilan käänteet seuraavat merenpinnan lämpötilan käänteitä sekä lyhyellä että pitkällä tarkasteluvälillä. Absoluuttisina lämpötiloina, merenpinta on keskimäärin useita asteita ilmakehää lämpöisempi. Lisäksi ilmakehään mahtuu lämpöä alle prosentin siitä, mitä meriin mahtuu. Kyse on siis lämpömäärästä, josta pitäisi puhua paljon enemmän lämpötilan sijaan. Ihmisen tulisi lämmittää meret, jotta IPCC:n uhkakuvat voisivat toteutua.”

Neljä ilmastotapahtumaa neljään vuoteen

KANGAS ei jäänyt tumput suorina seisoskelemaan, vaan päätti järjestää Lappajärvellä aiheeseen tilaisuuden. Siellä asiantuntijat Simo Ruoho, Mauri Timonen ja Kari Mielikäinen esittelivät ilmaston toimintaa: sen historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Esimerkiksi LuKen tutkijana toiminut Timonen kertoi, kuinka Suomen ilmaston vaiheita on pystytty tutkimaan yli 6 000 vuoden ajalta Lapin järvistä löytyneistä puunrungoista, jotka olivat säilyneet todisteina menneestä alueilla, joilla nykyisin ei puita kasva.

–Nykyistä lämpimiä ajanjaksoja on ollut siis ennenkin, nyt ei ole käynnissä mitään uutta ja ihmeellistä.

–Tilaisuudessa oli kansanedustajaehdokkaanakin ollut henkilö, jonka mielestä etelä-Suomeen piti saada samanlainen tilaisuus. Asian hauduttua puoli vuotta soitin Ilmastofoorumi ry:n puheenjohtajana toimivalle Ruoholle ja kysyin, kiinnostaisiko lähteä puhumaan Helsingin Messukeskukseen. Pyysimme myös presidentti Sauli Niinistöä paikalle jälleen. Aluksi presidentin kanslia oli kiinnostunut, mutta kun kävi ilmi, ettei nyt puhutakaan katastrofista, hän ei enää vastannut. Helsingissä puhujina olivat edellä mainittujen lisäksi Antero Järvinen, Kalevi Mursula, Jyrki Kauppinen, Sakari Peltola ja Boris Winterhalter.

Ilmastosi-tapahtumat saivat vielä jatkoa Vääksyssä 2021, 2022 julkaistiin puhe päättäjille ja viime vuonna ex-ministeri ja europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola oli mukana puhumassa luontokeskus Haltiassa. Kaikki esitykset on tallennettu ja ladattu nähtäville Kankaan IlmasTosi-YouTube-kanavalle.

–Mitä enemmän aiheeseen perehtyy, sitä selkeämmin näkee, kuinka tilastoja ja diagrammeja muokkaamalla saadaan asiat näyttämään joltakin muulta kuin mitä ne ovat. Dataa manipuloidaan. Ihmisen aiheuttamasta ilmastomuutoksesta on 100 prosenttia paperilla ja 0 prosenttia ilmakehässä, koska ilmaston muuttuminen johtuu luontaisista tekijöistä, joille ihminen ei saa mitään, lataa Kangas.

Ihmisten havahduttaminen on avainasia

AKTIIVINEN toiminta, tapahtumien järjestäminen ja tallenteiden jakaminen on vaatinut aikaa ja rahaa. Vuosien työ on ollut iso urakka, jonka on mahdollistanut yrittäjyys Lappajärven Konetyöstö Oy:ssä. Nyt Kangas odottaa, että palaset alkavat loksahdella kohdalleen yhä useampien ihmisten alkaessa kyseenalaistaa nykyistä ilmastotiedettä, joka ei keskustele, vaan sanelee ja lobbaa pääomien siirtämiseksi vihreään siirtymään, mikä tuntuu jokaisen kuluttajan kukkarossa.

–Olen saanut tekijät liikkeelle, ja tarpeeksi pitkään kun jauhaa, se tuo tulosta.

Juttua muokattu 11.1. kello 9:36, kuvatekstiin korjattu vuosiluvuksi 2019-2023.

Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä jutut

https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2024/01/06/erittain-poikkeuksellinen-pienen-kunnan-kansan-kapitalismihanke-25-vuotta-toiminut-kestopalkki-juhli-ja-palkitsi-pitkaaikaisia-tyontekijoitaan/
https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2024/01/06/pysayttavasta-pyynnosta-talon-seinassa-keskella-kylaa-on-tullut-lappajarven-maamerkki/
https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2024/01/05/nyt-vedotaan-suomalaisiin-saasta-sahkoa-ja-siirra-kulutusta-yoaikaan/
Kommentit

Voit kommentoida tätä juttua, vain tilaajille. Kommentit näkyvät kaikille.

2 kommenttia artikkeliin ””Miksi näistä pitäisi olla hiljaa?” – Pekka Kangas kyseenalaistaa puheet ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta”

Jätä kommentti

Lue lisää

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.