Tilaa uutiskirje Tilaa lukuaikaa Osta irtonumero Vaihda salasana Kirjaudu
Tilaa toimituksen uutiskirje tästä

Uutiset

Heidi Kuusela. Kuva Heidiltä.

Hoitotyössä ei riitä sydän – tarvitaan suomen kieltä

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar myönsi kielitaito-ongelmien olevan todellisia hoitoalalla, mutta painotti asenteen ja arvostuksen merkitystä kielen sijaan. Hänen mukaansa riittää, että työvuorossa on yksi suomea osaava hoitaja tukemassa muita. Käsittämätöntä. Hoitotyö ei ole ideologinen kokeilu eikä paikka, jossa voidaan testata, kuinka paljon potilasturvallisuudesta voidaan tinkiä. Kielitaidon puute näkyy hoitotyön arjessa päivittäin. Asiakas ei ehkä osaa kuvata kipuaan riittävän tarkasti tai hoitaja ei ymmärrä oireiden sävyeroja. Lääkitysohjeet voivat jäädä epäselviksi, allergiat kertomatta ja voinnin muutokset huomaamatta. Hoitotyössä pienetkin väärinymmärrykset voivat kasvaa suuriksi seurauksiksi, eikä näihin ole varaa. Hätätilanteissa yhteisen kielen merkitys korostuu entisestään. Kun vointi romahtaa tai asiakas on sekava, viestinnän …
, ,
Länsirannantiellä kolisi pelti perjantaina.

Kolmen auton kolari Lappajärvellä

Lappajärvellä Länsirannantiellä tapahtui perjantaina 6. maaliskuuta keskisuuri tieliikenneonnettomuus. Henkilöauto ja pakettiauto törmäsivät toisiinsa, kun Alajärven suunnasta tulossa ollut henkilöauto ajautui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi vastaan tulleeseen pakettiautoon. Osallisena oli myös kolmas ajoneuvo. Pelastuslaitos pelasti henkilöauton ja pakettiauton kuljettajat puristuksista ja henkilöt toimitettiin jatkohoitoon. Kolmas ajoneuvo selvisi tilanteesta vähemmillä vaurioilla, sillä se ehti lähes väistää toisiinsa törmänneet autot. Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä jutut
,
Ukraina tänään ei ole “sodan uhri”. Se on maa, joka on muutamassa vuodessa kiihdyttänyt kaksikymmentä vuotta eteenpäin kielessä, teknologiassa, kulttuurissa ja itsetietoisuudessa.

Ukraina, josta et lue uutisista

Jos haluat ymmärtää Ukrainaa tänään, kuvittele maa, jossa elämää ei siirretä “myöhemmäksi”. Täällä varataan teatteriliput, vaikka yö voisi olla levoton. Lähdetään katsomaan, kuinka sakurat kukkivat Uzhhorodissa. Suunnitellaan häitä, perustetaan yrityksiä, käynnistetään startupeja. Luuletko, että Ukraina on vain rintama? Todellisuudessa se on yksi Euroopan nopeimmin muuttuvista maista, jolla on vahva digitaalinen valtio, uusi kulttuuriaalto ja erittäin aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Asiat nyky-Ukrainassa, jotka voivat yllättää, alkavat kielestä. 2010-luvulla Kiova oli pääosin venäjänkielinen. Tänään nuoret siirtyvät massoittain ukrainan kieleen. Se on yksi Euroopan nopeimmista kielellisistä muutoksista. Ukrainasta on tullut Euroopan digitaalinen valtio. Diia-sovelluksen kautta voi avata toiminimen 15–20 minuutissa, jättää veroilmoituksen, saada otteen rekisteristä, …
,
3-vuotiaiden tyttöjen sarjan voitti Lilja Paalanen. Kuva: Johanna Kujala.

Evijärven pokaalihiihdoissa huima määrä hiihtäjiä

5. maaliskuuta hiihdettiin Evijärven valaistulla ladulla kunnan pokaalihiihdot. Evijärven kunnan ja Evijärven Urheilijoiden järjestämiin hiihtokisoihin osallistui yhteensä huimat 42 hiihtäjää. Nuorimmat hiihtäjät olivat alle 3 vuotiaiden sarjassa vanhimpien ollessa yleisessä sarjassa. Kolme parasta hiihtäjää palkittiin pokaalilla ja loput hiihtäjät saivat mitalit kaulaansa. Kaikille paikalla olleille tarjottiin myös makkarat ja mehut. 100m tytöt 3v                           1.  Lilja Paalanen                                                3.31 100m pojat 3v                          1. Niilo Koivukangas                                        1.46                                                      2. Jusa Luomanen                                            2.47                                                     3. Leo Kujanen                                                  6.14 100m tytöt 5v                          1. Vilhelmiina Pahkakangas                           0.52                                                     2. Alisa Kultalahti                                             0.56                                                     3. Sadelia Ahtopelto              …
Kuntalaisilta

Terveyspalvelut siirtyvät Kivitipun hoitolasiiven kakkoskerrokseen – Kuntalaisillassa katsaus ajankohtaisiin asioihin 

Lappajärven kuntalaisillassa 4. maaliskuuta käytiin läpi kunnan ajankohtaisia asioita. Kuntatalouskatsauksen mukaan alustava vuoden 2025 tilinpäätös on alijäämäinen –231 478,64 euroa. Liikemaneesin osakkeiden alaskirjauksen vaikutus tilinpäätökseen oli –247 892,24 euroa, mikä selittää osaltaan tuloksen painumista alijäämäiseksi.  –Kuluvasta vuodesta 2026 tulee taloudellisesti tiukka. Verotulokertymän kehitys ja väestökehitys haastavat Lappajärven kuntataloutta. Valtionosuuksia saatiin vuonna 2025 enemmän, mitä budjetissa oli arvioitu, mutta kuluvana vuonna tulee takkiin melkein sama summa. Viime vuonna tulleet päivitykset kunta-alan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) tulee näkymään henkilöstökuluissa, kun sopimuksen mukaiset nostot tehdään vuosittain. Vuoden 2027 taloussuunnitelmaan on odotettavissa veroprosentin nosto. Sitä pohdittiin jo viime syksynä, kun talousarviota laadittiin tälle vuodelle 2026. Kymmenyksen nostosta tulee suhteellisen pieni, noin 30 000 euron potti kunnan tuloihin, kertoo vt. kunnanjohtaja Maria Ahvenniemi.   Tilaisuudessa mukana olleet kuntalaiset tiedustelivat viranhaltijoilta muun muassa käyttämättömien kiinteistöjen poistosta taseesta, Liikemaneesin ja Kivitipun tilanteesta …
, , ,
Jaakko Viitala ja Benadja Buloba Alvariini Areenalle pystytetyssä studiossa. –Dokumenttisarjan tekeminen on mielenkiintoinen hanke. Kristillistä sisältöä tehdessäni näin, kuinka se auttoi ihmisiä – tässä pyrkimys on samankaltainen, Viitala toteaa.

Dokumenttisarja suomalaisesta maataloudesta syntyy palosta kotimaiseen maaseutuun

Huhtikuussa saa ensi-iltansa dokumenttisarja Suomen Maatalouden menestystekijät. Vähintään seitsemänosainen sarja esitetään Järviradion kanavilla, myös JRTV:ssä. Ensimmäinen jakso, jossa haastateltavana on maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, on jo valmiina, kertoo sarjan tuottaja Jaakko Viitala. Lappajärven Viitalasta aikoinaan maailmalle lähtenyt Jaakko Viitala teki elämäntyönsä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sähkötekniikan lehtorina opettaen suomeksi ja englanniksi. Maanviljelyn pariin hän päätyi 18 vuotta sitten, kun vaimon veljen viljatila Alajärven Uusikylässä jäi vaille viljelijää. Vuodesta 2018 hän on viljellyt maata myös Lappajärvellä kasvattaen pienellä tilalla kuminaa. Julkisuudessa käytävä, maataloutta negatiivissävytteisesti käsittelevä keskustelu sai Viitalan tekemään päätöksen dokumenttisarjan teosta. –Mediassa on noussut esille ääniä, joiden mukaan olisi parempi, jos …
, , ,
Omakoti- ja paritalojen omistajat voivat vielä hakea avustusta öljy- ja maakaasulämmityksen vaihtoon elinvoimakeskuksesta. Avustushaku päättyy 25.5.2026. Kuva: Adobe Stock

Avustus öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuville päättyy

Avustushaku öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuville omakoti- ja paritalojen omistajille päättyy 25.5.2026. Lämmitysjärjestelmän vaihtoa suunnittelevien kannattaa toimia nyt nopeasti, mikäli haluaa hakea remonttiin avustusta elinvoimakeskuksesta. Omakoti- ja paritalojen omistajille suunnattu avustus fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen päättyy. Avustushakemus on jätettävä Sisä-Suomen elinvoimakeskukselle viimeistään 25.5.2026, ja koko lämmitysjärjestelmän vaihdon ja vanhan lämmitysjärjestelmän purkamisen on oltava valmis 31.8.2026. Aikaa avustushakemuksen tekemiseen ja remontin toteuttamiseen on siis enää muutama kuukausi. Määrärahaa on vielä käytettävissä, ja sen arvioidaan riittävän enintään noin 2 000 hakijalle. ”Avustushakemusta ja remontin toteuttamista ei kannata jättää viime metreille. Kun remontti on tehty, maksuhakemus tehdään vielä erikseen 30.9. mennessä täysin valmiille hankkeelle”, kertoo rahoitusasiantuntija …
Reipasta virren veisuuta tehosti kanttori Eeva Similä-Suokas taitavalla säestyksellään.

Kirkkovuoden kertausta ja kahvittelua – kyläläiset kokoontuivat perinteisillä kinkereillä

Mitä tapahtuu kinkereillä vuonna 2026? Toimittaja kävi ottamassa siitä selvää 4. maaliskuuta Kortesjärven Ylikylän nuorisoseurantalolla. Nuorisoseuran kahvioon astuessa vastassa ei ole suorissa riveissä istuva mustiin pukeutunut seurakunta, vaan lämmin tunnelma ja tupa täynnä iloista kuulumisten vaihtoa. Pöydissä käydään läpi vanhoja kinkerimuistoja kahvin ja pullan ääressä. Illan ”virallisen” osuuden veti Kortesjärven kappalainen Nina Eskoli. Aluksi kuultiin täältä poistuneiden kyläläisten nimet ja heidän muistokseen pidettiin hiljainen hetki. Tämän vuoden kinkereiden aiheena oli kirkkovuosi, läpi käytiin siis kaikki kirkolliset juhlat yhdessä illassa ja veisattiin tärkeisiin kirkkopyhiin kuuluvia virsiä. Osa lauluista oli tuttuja, mutta vähemmän tunnettujakin veisuja oli seassa. Ilta piti sisällään myös opetuksellista …
, ,
Keitele Group Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kylävainio (vas.), ja Keitele Wood Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio isänsä, Keitele-konsernin perustaja Ilkka Kylävainion kanssa. Kuva: Keitele.

”Sahat ovat nykyajan sampoja” – Keitele Groupin liikevaihto kasvussa toimintaympäristön haasteista huolimatta

Keitele Group -konsernin 31.8.2025 päättynyt tilikausi oli haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta kasvun vuosi. Liikevaihto kasvoi 14,1 % edelliseen tilikauteen verrattuna, päätyen 387,6 miljoonaan euroon. Liikevoitto koheni kapasiteetin käyttöasteen parantumisen myötä 6,3 %:iin (2024 4,1 %). Konsernin tilikauden tulos oli 19,8 miljoonaa euroa (2024 11,2 miljoonaa euroa). Sahatavaran toimitusmäärät tilikaudella kasvoivat 5 %. Jalostettujen puutuotteiden toimitusmäärä laski vertailukauteen verrattuna 4 %. Japanin jenin heikentyminen vaikutti negatiivisesti liimapuun ja höylätavaran kysyntään sekä euromääräisiin hintoihin. Tilikauden aikana liimapuutuotantoa sopeutettiin vastaamaan kysyntää. Muissa puutuotesegmentin tuoteryhmissä toimitusmäärät kasvoivat. Konsernin rakennemuutos tehostaa operatiivista toimintaa Keiteleellä toteutettiin tilikauden vaihtuessa 1.9.2025 rakennemuutos, jossa tytäryhtiöiden liiketoiminta yhdistettiin ja sahatavaraa ja …
,
Vimpelin Hippohiihdot käytiin Saarikentällä 5. maaliskuuta.

Saarikentän Hippohiihdoissa kolmisenkymmentä osallistujaa

Perinteiset Hippohiihdot sivakoitiin iloisin mielin Saarikentällä Vimpelissä. Osallistujia oli kolmisenkymmentä. Mukavassa talvisessa illassa toteutettua tapahtumaa oli todistamassa myös itse Hippo. Hippohiihtojen tulokset olivat seuraavat: Tytöt 2 v (suora): 1. Friida Harju 2.03 Tytöt 3 v (suora): 1. Eevi Kivinen 0.56, 2. Kerttu Koivukoski 3.04 Pojat 3 v (suora): 1. Nuutti Lindfors 2.24 Pojat 5 v (1 kierros): 1. Elmo Rajala 2.41, 2. Alvar Heikkala 3.50 Tytöt 6 v (1 kierros): 1. Viia Kivinen 2.05, 2. Kerttu Mäenpää 3.12 Pojat 6 v (1 kierros): 1. Antti Mannila 2.25, 2. Aamos Luoma-aho 2.56, 3. Henrik Brander 3.41, 4. Tiitus Niemelä 4.31 Tytöt …
,
Teija Uitto-Kohonen viihtyy luottamustehtävissä ja työssään järjestökoordinaattorina. Uitto-Kohonen kannustaa nuoria naisia kulkemaan kohti unelmia. -Valloittakaa maailma rohkeasti.

Naisten asema on muuttunut paljon, mutta tasa-arvo puhuttaa yhä 

Kansainvälistä naistenpäivä vietetään sunnuntaina 8. maaliskuuta. Päivän taustalla on pitkä historia naisten oikeuksien ja tasa-arvon edistämisestä.  Suomessa naisten asema on muuttunut valtavasti viimeisen runsaan sadan vuoden aikana. Vielä 1800-luvulla naisen rooli oli vahvasti sidoksissa perheeseen, eikä naisilla ollut samanlaisia yhteiskunnallisia oikeuksia kuin miehillä.  Merkittävä käänne tapahtui vuonna 1906, kun suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Suomi oli vuonna 1906 ensimmäinen maa Euroopassa, joka myönsi naisille täyden, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden.  Uudistus oli osa vuoden 1906 valtiopäiväjärjestystä, joka korvasi säätyvaltiopäivät yksikamarisella eduskunnalla, mahdollistaen naisten osallistumisen politiikkaan. Sen jälkeen naisten osallistuminen yhteiskunnan eri tehtäviin on kasvanut tasaisesti.  Wikipedian mukaan naisten äänioikeutta on …
,
Img00207

Elävää Järviseutua digikuvina 89.

Koululaisia, kanteleen soittaja, Vimpelin trulleja, Paavon Perunan väkeä, kesäinen näytelmäharjoitus. Tunnistatko tilanteen, ajankohdan tai keitä kuvissa on?
Edellinen 1…101102103104105…1 274 Seuraava
1…101102103104105…1 274
Avaa uutissivu

Uusin Näköislehti

JS 39 23.9.2026
23.9.2026
Osta irtonumero
Lehtikioski

Kesäblogit

Kastellin jätinkirkko on kuuluisin ja pinta-alaltaan suurin jätinkirkko Suomessa. Se on ajoitettu kivikauden loppupuolelle noin 2 500 eaa.

Kuka pelastaisi reissaajan?

Kuntakivivoittajat

Elämää ja historiaa Euroopan suurimmalla kraatterijärvellä

Oma pieni arjen mikrotaukojen mahdollistajani on työkoneen näyttökuvan vaihtaminen rauhoittavaan järvimaisemaan.

Metsän tuoksua työpöydällä

Lisää

Elävää Järviseutua digikuvina

Img0005

Elävää Järviseutua digikuvina 129.

Img02632

Elävää Järviseutua digikuvina 128.

Img02413

Elävää Järviseutua digikuvina 127.

Lisää

Kolumnit

Sirpa Salomäki.

The Mutta

Sam Leijonanmieli

Kaikkien – aikojen – kevät

Sankelo

Elokuvakaupungin palveluksessa

Lisää

Vain kotisivuilla

Saarikenttämuokattu

Pesäpallotuomarien moraali osittain kateissa

Minulla mökkikausi päättyy muikun kutuun marraskuun alussa ja alkaa taas keväällä maaliskuun alussa, kirjoittaa Heikki Salmela Karhuahon kaiuissa.

Karhuahon kaikuja: Mökki talviteloille

Lohi ja kirjolohi ovat kaksi eri lajia. Suomessa myytävä kirjolohi on useimmiten Suomessa kasvatettua kalaa, kun taas lohi on käytännössä lähes aina tuontikalaa, joka on kasvatettu Norjassa, kiteyttää Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.

Lohi vai kirjolohi? Moni ei tiedä, että ne ovat eri kalalajeja

Lisää

Tulevia Tapahtumia

Urheilu

Yleisen sarjan (lähtö 26) semifinaali

Mäkiselle voitto, järviseutulaisille hyviä sijoituksia Särkiniemen radalta

Hilma Kansanaho, Minttu Savola ja Milla Savola Ilmajoen piirinmestaruusmaastojuoksuissa.

Laven nuorille pistesijoja syksyn piirinmestaruuskisoista

Lappajärven Veikkojen naisten maakuntasarjan joukkueella oli syytä tuuletuksiin sarjanousun varmistuttua. Kuva: Essi Kaunisto.

Lappajärven Veikot suomensarjaan

Lisää

Lappajärvi

Mäkiselle voitto, järviseutulaisille hyviä sijoituksia Särkiniemen radalta

Närkästyneet kuntalaiset ja valtuutetut kokoontuivat – ”Meidän ylitsemme on kävelty”

Laven nuorille pistesijoja syksyn piirinmestaruuskisoista

Vimpeli

Tapahtumapäivät vanhusviikon kunniaksi Vimpelissä: Arjen kohtaamisia ja tapahtumia lokauun ensimmäisellä viikolla

Poika tuli kotiin

Vimpelin Veto yhtiöittää Superpesis-joukkueen

evijärvi

Talli Vanillin toimintaan tutustui lähes sata henkeä – Ratsastus sopii kaikenikäisille

Mäkiselle voitto, järviseutulaisille hyviä sijoituksia Särkiniemen radalta

Hämärä ilta, lämmin tunnelma – Hämärillä kaupoilla ostettiin paikallisilta ja tavattiin tuttuja

Alajärvi

Valveunen maisema ja paikalliset objektit esillä Nelimarkka-museossa

Lukijat valitsivat tunnetuimman alajärveläisen: ”Ajattelen alajärveläisiä lämmöllä”

Liikettä koululaisten arkeen – Liikkuva koulu -hanke mahdollistaa nyt myös liikuntaneuvontaa oppilaille