Kansainvälistä naistenpäivä vietetään sunnuntaina 8. maaliskuuta. Päivän taustalla on pitkä historia naisten oikeuksien ja tasa-arvon edistämisestä.
Suomessa naisten asema on muuttunut valtavasti viimeisen runsaan sadan vuoden aikana. Vielä 1800-luvulla naisen rooli oli vahvasti sidoksissa perheeseen, eikä naisilla ollut samanlaisia yhteiskunnallisia oikeuksia kuin miehillä.
Merkittävä käänne tapahtui vuonna 1906, kun suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Suomi oli vuonna 1906 ensimmäinen maa Euroopassa, joka myönsi naisille täyden, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden.
Uudistus oli osa vuoden 1906 valtiopäiväjärjestystä, joka korvasi säätyvaltiopäivät yksikamarisella eduskunnalla, mahdollistaen naisten osallistumisen politiikkaan. Sen jälkeen naisten osallistuminen yhteiskunnan eri tehtäviin on kasvanut tasaisesti.
Wikipedian mukaan naisten äänioikeutta on vastusteltu pääsääntöisesti ajatuksella, että naisten paikka olisi kotona lapsia hoitamassa. On ajateltu, että mikäli naisilla olisi äänioikeus, nämä hylkäisivät nämä perinteiset velvollisuudet. Lisäksi politiikan katsottiin olevan julmaa ja naisten hauraita.
Historiassa naisten äänioikeutta vastustettiin monenlaisilla perusteluilla. Vastustajat vetosivat esimerkiksi uskonnollisiin näkemyksiin ja tulkitsivat Raamatun kertomusta niin, että nainen olisi miehen alainen. Toisaalta väitettiin myös, etteivät naiset oikeastaan edes halua äänestää, vaan ainoastaan kampanjoida äänioikeuden puolesta.
Pelkoja herätti myös ajatus siitä, että naiset voisivat äänestää eri tavalla kuin heidän aviomiehensä. Lisäksi epäiltiin, että raskaana olevien naisten äänestäminen voisi aiheuttaa haittaa sikiölle, tai että naiset käyttäisivät äänioikeuttaan miesten rankaisemiseen.
Että sellaisia aikansa asenteita, ennakkoluuloja ja näkemyksiä – eteenpäin on tultu, mutta tehtävää riittää edelleen.
Tasa-arvoa rakennetaan edelleen
Vaikka Suomi tunnetaankin tasa-arvon mallimaana, täysin täydellistä ei meilläkään ole. Palkkaeroista miesten ja naisten välillä keskustellaan edelleen. Naiset myös työskentelevät miehiä useammin matalapalkkaisilla aloilla, kuten hoiva- ja palvelualoilla.
Tarjoaako yhteiskunta edelleen miehille parempia mahdollisuuksia? Tästä löytynee monenlaista mielipidettä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu silti yleensä hyvin. Pohjoismaat ovat usein tasa-arvomittareiden kärjessä, kun tarkastellaan esimerkiksi koulutusta, työelämään osallistumista ja poliittista päätöksentekoa.
Monissa muissa maissa tilanne on kuitenkin hyvin erilainen. Kaikkialla naisten oikeus koulutukseen, työhön tai omaan päätöksentekoon ei ole itsestäänselvyys. Joissakin maissa naisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan rajoitetaan edelleen merkittävästi.
Naistenpäivä muistuttaa meitä siitä, kuinka pitkälle on jo päästy – mutta myös siitä, että tasa-arvoa rakennetaan edelleen. Mikään muutos ei synny pelkillä lainsäädännöillä.
“Maailma on avoin – valloittakaa se rohkeasti”
Vimpeliläinen Teija Uitto-Kohonen on rakentanut työuraansa määrätietoisesti. Ura on eri mutkien kautta johdattanut kampaamoyrittäjän mukaan kunnallispolitiikkaan ja Pohjanmaan Kokoomuksen sekä Pohjanmaan Kokoomusnaisten järjestökoordinaattoriksi. Uitto-Kohosen omat kokemukset kertovat samalla paljon siitä, miten naisten asema työelämässä ja päätöksenteossa on muuttunut.
–Etenkin kun tarkastelen asiaa oman elämäni ja suomalaisen naisen näkökulmasta, tilanne näyttäytyy yllättävänkin hyvänä. Parannettavaakin toki on, ja kun katsoo tilannetta globaalisti, tyttöjen ja naisten aseman vahvistamiseksi on vielä paljon tehtävää.
Työuransa aikana hän on kuitenkin kohdannut myös tilanteita, joissa omaa paikkaa on joutunut puolustamaan.
–Olen kohdannut vähättelyäkin. Olen raivannut tietä nuorena naisena sellaisissa yhteyksissä, jotka ovat aiemmin olleet miesvaltaisia. Tätä raivaamista olen tehnyt etenkin luottamustehtävissä. Olen uskaltanut sanoa mielipiteeni ääneen ja muuttaa vanhentuneita toimintatapoja. Olen saanut tähän vahvaa tukeakin, mutta uudet asiat herättävät aina myös vastareaktioita, sanoo Uitto-Kohonen.
Yrittäjyyden hän kertoo antaneen paljon eväitä myös nykyiseen työhön järjestökoordinaattorina. Yrittäjätausta on ollut työelämässä arvostettua.
–On ollut hienoa huomata, että olen ollut haluttu ja toivottu työntekijä. Yrittäjyys on opettanut monipuolisia taitoja, joista on ollut paljon hyötyä nykyisessä työssäni.
Uitto-Kohonen haluaa nostaa esiin erityisesti yhden työelämän epäkohdan.
–Valitettavasti yli 55-vuotiaiden naisten asema työmarkkinoilla voi olla haastava, vaikka juuri siinä iässä olisi paljon kokemusta ja annettavaa, se on harmillista.
Kansainvälinen naistenpäivä on hänen mielestään tärkeä muistutus keskustelun jatkumisesta.
–Vaikka tasa-arvo on Suomessa hyvällä tasolla, naisten asemasta on hyvä puhua edelleen avoimesti.
Nuorille tytöille ja naisille Uitto-Kohonen haluaa lähettää kannustavan viestin.
–Te olette hyviä juuri sellaisina kuin olette, ja teistä on mihin vain! Maailma on avoin – valloittakaa se rohkeasti.
