1950-luvun Suomessa lentokoneet, hurjat temput ja laskuvarjohypyt eivät kuuluneet ”tavan tallaajan” elämänkaareen – varsinkaan, jos kyseessä oli nainen. Näitä normeja rikkoi rohkeasti ja määrätietoisesti Vimpelissä vuonna 1932 syntynyt Anneli Penttilä (os. Linna).
Lentämisen maailma avautui Annelille Vaasan Lentokerhossa, jossa hän kouluttautui purjelentäjäksi. Ajan olosuhteet olivat vaativat: koneet lähtivät ilmaan rinteiltä kumiköysistartilla, ja lentäminen edellytti fyysistä voimaa, kylmäpäisyyttä ja rohkeutta.
Ensimmäisen laskuvarjohypyn Anneli hyppäsi vain 17-vuotiaana Kauhavan juhannusjuhlilla vuonna 1950. Hyppy osoittautui ratkaisevaksi ja ohjasi koko elämän uudelle uralle. Vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin Jämijärven ilmailukouluun, jossa etsittiin naisia esiintymään lentonäytöksiin. Voimistelutausta ja hyvä yleiskunto vaikuttivat valintaan, mutta ratkaisevaa oli varmasti myös rohkeus sitoutua uuteen ja epävarmaan ammattiin.
Anneli Penttilästä tuli lentosirkus Pilvien Huimapäiden tähti. Ryhmä kiersi Suomea ja keräsi näytöksilleen tuhansia katsojia. Annelin esitykset olivat poikkeuksellisia: toisinaan hän seisoi kaksitasoisen Smolikin ylätason päällä vilkuttaen yleisölle tai voimistellen tasojen välissä, toisinaan esitys sisälsi roikkumista tikkailla lähellä maanpintaa.
Vaaratilanteita sattui, ja kerran kone oli luiskahtaa alta pois kesken tempun – tilanne ratkesi nopean reagoinnin ansiosta. Vakavilta onnettomuuksilta Anneli kuitenkin säästyi koko uransa ajan.
Ilmailupiirit olivat 50-luvulla lähes yksinomaan miesten hallitsemia, ja voisi kuvitella, että naisen oli ansaittava paikkansa kaksin verroin. Annelin lempinimi ”Luumu” kuvasi häntä osuvasti: ulospäin rauhallinen ja hillitty, sisältä periksiantamaton. Luonteenlujuus auttoi häntä lunastamaan asemansa ja hälventämään epäluulot.
Vuonna 1952 Anneli suoritti moottorikoneen lentolupakirjan, vain 20-vuotiaana. Samana vuonna hän tapasi ilmavoimien lentäjäupseerin ja taitolentäjän Erkki Penttilän. Heidät vihittiin Porissa jouluaattona 1954.
Viimeinen lentonäytös 50-vuotiaana
Sodan jälkeinen ilmailun nousukausi hiipui, ja lentosirkustoiminta päättyi kokonaan vuonna 1954. Viimeisessä näytöksessä Anneli esiintyi odottaessaan perheen esikoista. Tuon näytöksen jälkeen perhe-elämä nousi etusijalle, ja perheeseen syntyi neljä lasta.
Anneli siirtyi myöhemmin työelämässä vaatetusliikkeen myyjäksi, mutta ilmailu säilyi yhä osana hänen identiteettiään. Äitienpäivänä 1982 lapset näkivät äitinsä vielä kerran ilmassa Malmin lentokentällä suuressa lentonäytöksessä. Anneli ”Luumu” Penttilä oli tuolloin 50-vuotias.
Lähteet: Harri Mustonen: Kahleista maan – ilma-akrobaatteja ja pilvien huimapäitä, Wikipedia, naistenääni.fi
Info:
Anneli Penttilä (os. Linna), syntyi Vimpelissä vuonna 1932 ja menehtyi Lahdessa 1994.
Annelin äiti oli Kaarina Linna o.s. Rintala, isä Aarne Linna kaatui jatkosodassa.
Poika Risto Erkki Juhani Penttilä (s. 1959) on tunnettu kansainvälisen politiikan tutkija, toimitusjohtaja, entinen kansanedustaja ja entinen SM-tason jalkapalloilija.
Kommentti: Yhteiskunta taipuu yhä kankeasti valtavirrasta poikkeavaan ajatteluun
1950-luvun Suomessa naisen rooli oli rajattu, ja oli totuttua pysyä rajojen sisällä. Anneli valitsi toisin ja teki tinkimättömästi sen, minkä koki omakseen. Hän on varmasti ollut aikansa esikuva monelle naiselle.
Annelin tarina antaa meille ajattoman muistutuksen vielä vuosikymmenien jälkeenkin. Naiseuden rajat ovat vuonna 2026 ehkä aiempaa väljemmät, mutta valtavirrasta poikkeava ajattelutapa tai toiminta näyttäisi yhä herättävän voimakasta kritiikkiä. Onko maailma siis muuttunut kovinkaan paljoa avarakatseisemmaksi?
Oman näköisen elämän eläminen ei ole itsestäänselvyys vielä tänäkään päivänä – se on tietoinen, rohkea valinta. En tiedä pyrkikö Anneli tietoisesti esikuvaksi, mutta hänestä tuli sellainen, koska hän ei pienentänyt itseään ympäristön odotusten mukaiseksi.
Rohkeus ei muutu. Se tarkoittaa yhä uskallusta sanoa kyllä sille, mikä tuntuu merkitykselliseltä, ja ei sille, mikä vie kauemmas omista arvoista.
Johanna Korkea-aho
