ALAJÄRVELÄISLÄHTÖINEN geriatrian professori Miia Kivipelto piti maanantaina 10. maaliskuuta Aivoviikon yleisöluennon, jolla esitteli tuoretta tutkimustietoa muistisairauksista ja niiden ehkäisystä sekä hoidosta. Kivipelto toimii sekä Karolinska Instituutissa että Itä-Suomen yliopistossa ja on tutkijana maailmanlaajuisessa FINGER-verkostossa, jossa tutkitaan muistisairauksien ennaltaehkäisyä.
Kivipelto totesi, että dementiaepidemia on maailmanlaajuinen ongelma: vuonna 2019 muistisairauksista kärsi 50 miljoonaa ihmistä ja määrän ennustetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Hän arvioi Suomessa muistisairauksien olevan alidiagnosoituja, joten niitä potee jopa tuplamäärä lääkehoitoa saavien lisäksi. Diagnoosin saa Suomessa noin 23 000 henkilöä vuosittain.
–Suomalaista aivoterveydenhuoltoa on sauna. Saunominen voi pienentää muistisairauksien riskiä, mutta saadakseen täyden avun sitä on tehtävä 3-4 kertaa viikossa. Hyödyn tekevät saunassa tapahtuva rentoutuminen ja metabolinen vaikutus. Hienoa, että tästä on tulossa trendi, kun KAJ vie saunomisen iloa Ruotsiin ja ympäri Eurooppaa, sanoi Kivipelto viitaten Ruotsin Euroviisu-edustajaan.
Lähes puolet muistisairauksista liittyy elintapaan ja ympäristöön
Tärkeää olisi löytää riskihenkilöt varhaisessa vaiheessa ja hakeutua hoitoon pian oireiden alkamisen jälkeen. Nykyisin aivoihin kertyvät, muistisairautta aiheuttavat amyloidi- ja tau-proteiinit voidaan nähdä veripohjaisilla markkereilla ja verikokeet ovat tulossa Suomessakin diagnosoinnin tueksi lähivuosina.
–25 vuotta sitten ikä ja geenit olivat suurin riskitekijä. Nyt 45 prosenttia muistisairauksista liittyy elintapaan tai ympäristöön eli asioihin, joihin voi vaikuttaa. Uusia riskitekijöitä on listattu: ne ovat stressi, huono hammasterveys, istuminen, heikentynyt kuulo ja näkä. Heikentyneen kuulon ja näön ehkäisy ja hoito auttaisi ehkäisemään jo seitsemän prosenttia muistisairauksista.
–Sillä on suora vaikutus, jos ei kuule, se osa aivoista joutuu yliaktiivisesti toimimaan. Ei ole myöskään hauska mennä sosiaalisiin tapahtumiin, jolloin informaatio aivoihin vähenee eli muodostuu useita riskitekijöitä.
Suun terveyden vaikutuksesta muistisairauksiin on tehty väitöskirja, jossa erityisesti takahampaiden menetys mutta myös ientulehdus yhdistettiin muistisairausriskiin.
–Bakteerit ja tulehdus vaikuttavat jo itsessään aivoihin, mutta jos ei voi purra hyvin, se vaikuttaa ravintoon ja stimulointi vähenee, kun ei pureksi. Ruotsissa klinikalla tulevilta kysytäänkin heti, onko näkö, kuulo ja hampaat tarkastettu.
Istuminen on uusi muistisairauksien riskitekijä
Uusiksi riskitekijöiksi on listattu myös yksinäisyys, toivottomuus, stressi, unihäiriöt, erilaiset infektiot sekä istuminen.
Muita seikkoja, joihin voi ennaltaehkäisyllä vaikuttaa, ovat diabeteksen, korkean verenpaineen, ylipainon ja korkean LDL-kolesterolin hoito tai ennaltaehkäisy, tupakoinnin ja runsaan alkoholin käytön vähentäminen, pään vammojen sekä ilmansaasteiden välttäminen, liikunnan lisääminen ja sosiaaliset kontaktit. Suojatekijöitä ovat puolestaan koulutus, terveellinen ravitsemus, liikunta, aivojen aktiivisuus ja sosiaalinen aktiivisuus.
–Istuminen on iso ongelma, jo lapset istuvat liian paljon. Aikuiset istuvat jopa 10 tuntia päivässä. Jo pieni, 10 minuutin liikunnallinen tuokio katkaisemassa istumista saattaa vaikuttaa suuresti.
–Tietotulva on vaikea ongelma. Aivot tarvitsevat myös lepoa. Välillä pitäisi laittaa älypuhelin pois, että saa rauhassa keskittyä. Työtä on hyvä tauottaa ja tasapainoilla myös stressin kokemisen kanssa.
Monitekijäistä ja räätälöityä ennaltaehkäisyä sekä hoitoa
MUUTOKSIA aivoissa alkaa tapahtua jo15-20 vuotta ennen diagnoosia, joten elintapamuutoksia sairauksien ennaltaehkäisemiseksi ei ole koskaan liian aikaista aloittaa, mutta ei myöskään liian myöhäistä. Jo viiden vuoden siirtäminen taudin puhkeamisessa olisi valtava saavutus, jolla on iso merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin, näkee Kivipelto.
–Aivot voivat kompensoida oireita pitkäänkin. Tilannetta tutkitaan amyloidi- ja tau-kuvantamisella, selkäydinnesteellä ja tulevaisuudessa myös verinäytteellä.
Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä asioita oikein
Tutkimuksissa on tultu siihen tulokseen, että ennaltaehkäisyä ja hoitoa täytyy tehdä monitekijäisesti ja räätälöidysti. Helpottavaa on tietää, että aivojen plastisuus vaikuttaa eli kaikki mitä tehdään, muovaa aivojen rakennetta ja toimintaa. FINGER-tutkimuksissa seurantaa on jopa 11 vuoden ajalta, kun kaksivuotinen tutkimusvaihe on päättynyt. Tutkimuksessa huomioitiin kokonaisvaltaisesti eri tekijöitä ja nyt niitä on hieman laajennettu; mukaan on lisätty muun muassa rentoutuminen, lepo ja uni sekä kokonaisvaltainen hoito. Hyödyt ovat Kivipellon mukaan olleet laajat.
FINGER-ryhmän kognitio parani 25 prosenttia verrattuna verrokkiryhmään, toiminnan ohjaus 83 prosenttia, muisti 40 prosenttia, tiedonkäsittelyn nopeus 150 prosenttia, näillä kaikilla on merkitystä arjessa. Muitakin hyötyjä huomattiin: pienempi riski sydänsairauksiin ja aivohalvaukseen sekä kroonisiin tauteihin.
–Jopa kahdeksan vuoden jälkeen tutkimukseen osallistuneet käyttivät vähemmän sairaalapäiviä ja päivystyskäyntejä, kustannuksia kertyi 4 000 euroa vuodessa per henkilö verrattuna verrokkiryhmään. Säästöpotentiaali on merkittävä. Toivottavasti se motivoi myös päättäjiä.
Kivipelto on havainnut tutkimusten myötä, että hyvässä ohjauksessa elintapojen muuttaminen on mahdollista ja pysyvästi. Ryhmätekeminen, motivaatio, konkreettiset, yksilölliset neuvot, positiivinen palaute ja helpot, terveelliset valinnat saavat osallistujilta kiitosta.
–Helppoja tapoja parantaa omaa hyvinvointia ovat uni, taukojumppa, liikunnasta ja luonnosta nauttiminen, vaikka ystävän kanssa, kevyt liikuskelu, tasapaino- ja lihaskuntoharjoittelu sekä aivojen käyttäminen. Aivot ovat kuin lihas, jota on hyvä harjoittaa eri tavoin. Ne myös tarvitsevat proteiineja ja B12-vitamiinia.
Elintapainventiot ovat erityisen tehokkaita riskihenkilöillä. Jo sairastuneet ovat myös saaneet apua ja kognitio on parantunut tuen myötä.
–Diagnoosi ei ole loppu. Lääkehoito auttaa monia. Uusia tutkimuksia on menossa. Yhtä parantavaa lääkettä ei ole tulossa, mutta yhdistelmähoidot tehoavat ja Suomi on tutkimuksen etulinjassa. Voitaisiinko olla myös jalkauttamisessa etulinjassa? Sen onnistumiseksi tarvitaan kaikki kädet ja sormet. Tarvitaan moniammatillinen yhteistyö, koordinointi, koulutus, kokonaisvaltainen hyvinvointi, vertaistuki, ryhmätoiminta ja digitalisaatio.
