LAPPAJÄRVELÄISET sukujuuret omaava Valtteri Harju, 23, tietää miltä tuntuu, kun oma terveys katoaa lähes silmänräpäyksessä.
Lapsesta asti jääkiekkoa intohimoisesti pelannut Harju muutti heti yläasteen jälkeen yksin Tampereelle asumaan saadessaan sieltä pelipaikan Tapparasta. Tähtäimessä oli ammattipelaajan ura, kunnes vuonna 2018 kisamatka Kiinaan muutti koko elämän suunnan.
–Sain kisamatkalta tuliaiseksi ärhäkän suolistoloisen. Se käynnisti yli vuoden mittaisen taistelun, jonka aikana koetuksella oli fyysisen terveyden lisäksi psyykkinen terveys, kertoo Harju.
–Jääkiekko oli siihen saakka ollut koko elämäni keskipiste, olin aina asettanut sen etusijalle kaikessa. Sitten yhtäkkiä oireiden takia en pystynyt elämään normaalia arkea ollenkaan. En pystynyt treenaamaan enkä pelaamaan normaalisti, joten minut heitettiin ulos joukkueesta, kilpailu oli niin kovaa. En pystynyt nähdä aina kavereitakaan tai käydä koulussa – kävin tuohon aikaan ammattikoulua turvallisuusalalla. Myös armeijaan menoa lykättiin vuodella oireiden vuoksi. Kun fyysinen terveys vietiin, elämältä meni pohja. Kaikki vaikutti tietysti myös mielenterveyteen. Elämässä oli tuohon aikaan muutenkin monenlaista vastoinkäymistä ja silloin kävin kyllä syvissä vesissä.
Olon ollessa huonoimmillaan risteili mielessä monenlaisia ajatuksia.
–Joskus ajattelin, että jos hyppäisi parvekkeelta alas, ei tarvitsisi kärsiä – halusin niin kovasti huonosta olosta pois. En kuitenkaan ikinä olisi tehnyt itselleni mitään missään tilanteessa, mutta ajatukset kuvastavat sitä, kuinka kokonaisvaltaisesti huono olo oli tuohon aikaan.
Harju kertoo, että pelkästään oireilun syytä etsittiin kaksi kuukautta. Lopulta loinen löydettiin ja sitä häädettiin antibioottikuurilla, mutta oireet pysyivät. Monen vaiheen jälkeen yksityisen terveyspalvelun puolelta aukesi tie näytteen ottoon, jonka tulokset lähetettiin Amerikkaan analysoitavaksi. Tuloksia tuli kuuden sivun verran ja niistä kävi ilmi, että loinen on suolistossa edelleen.
–Oireita lähdettiin hoitamaan niin vahvalla antibioottikuurilla, että lupa siihen täytyi hakea Fimealta. Lääke maksoi muistaakseni sen 500–600 euroa.
Lopulta 1,5 vuotta kestänyt taistelu alkoi helpottaa antibioottikuurien, suolihuuhtelun ja terapian jälkeen.
–Tuolloin ymmärsin, kuinka psykofyysinen kokonaisuus ihminen oikeasti on. Mielen ja kehon tasapaino todella kulkee käsi kädessä, painottaa Harju.
Fitnessurheilu vei mennessään
TOIPUMISEN jälkeen Harju kertoo viettäneensä vuoden armeijassa.
–Tuolloin tuli mietittyä paljon sitä, kuka oikein olen, kun en ole enää jääkiekkoilija. Elämässä tuntui tyhjiö. Tyttöystävän kautta sitten tutustuin fitness-urheiluun. Pidin kaiken kokemani jälkeen terveyden vaalimista tärkeänä ja ajattelin, että kun kerran syön terveellisesti ja treenaan säännöllisesti, miksipä en kokeilisi mitä annettavaa minulla on tälle lajille. Sitten tein intuitiivisen päätöksen ottaa valmentajaan yhteyttä ja laittaa valmennukseen hakemukseen menemään, kertoo Harju.
–Halusin haastaa itseäni uudella tavalla, mutta sen oppineena, että elämässä täytyy olla muutakin kuin urheilu. Valmentajan kanssa aloitimme yhteistyön ja ryhdyimme treenaamaan kisoja varten.
Tämän syksyn jälkeen takana on ensimmäiset kokemukset West Coast Trophy -kilpailusta Ruotsissa, Lahden Nordic Fitness Exposta ja Fitlabcupin kilpailusta Virossa.
–Ruotsissa sijoituin junioreiden sarjassa toiseksi, yleisessä sarjassa olin viides. Lahdessa olin miesten sarjassa kuudes ja Virossa junioreissa toinen ja yleisessä sarjassa neljäs. Nyt on niin sanotusti kisojen suhteen saatu karstat pois koneesta. Olen voitontahtoinen, joten tietysti sain kisoista uutta motivaatiota treenaamiseen, mutta kuitenkin terveys keskiössä.
Harju kertoo fitness-harrastuksen tuoneen elämään kaivattua sisältöä ja hyvinvointia tukevia asioita, mutta myös epämukavuusalueella tasapainoilua.
–Laji on opettanut ja kasvattanut minua paljon. Ennen kaikkea tässä lajissa on minulle kyse henkisestä kasvusta ja kehittymisestä urheilijana. Epämukavuusalueella käynti kasvattaa resilienssiä, pohtii Harju.
–Tässä lajissa kroppa viedään äärimmilleen, mutta se pyritään tekemään mahdollisimman terveellisesti. Kaikessa huippu-urheilussa on aina omat epäterveet puolensa mukana, vaikka terveys edellä mentäisiinkin.
Apua kannattaa hakea
HARJU haluaa kertoa tarinansa toivoen, että joku voisi siitä saada rohkaisua omien haasteiden keskelle.
–Toivon, ettei kukaan jäisi ongelmien kanssa yksin, vaan uskaltaisi hakea apua. Syvästäkin suosta on mahdollista nousta. Omat kokemukset ovat opettaneet myös ravinnon ja liikunnan merkityksen psyykkiseen hyvinvointiin. Sopiva liikunta ja terveellinen ravinto auttavat myös mieltä voimaan hyvin. Vastoinkäymisten kautta itsestä huolehtimisesta on tullut elämään sellainen punainen lanka – kun terveyden on kerran menettänyt, sitä osaa arvostaa, sanoo Harju.
–Ei kaikkien kuitenkaan tarvitse mennä salille voidakseen hyvin. Tärkeintä olisi se, että jokainen löytäisi itselle mieluista tekemistä, jota voi tehdä säännöllisesti. Rutiinit ovat tärkeitä, varsinkin mitä tulee liikkumisen, syömisen ja levon suhteen. Jos ja kun elämässä tulee haasteita, rutiinit pitävät pystyssä.
Ammattilaisen kanssa keskustelusta Harjulla on pelkää hyvää sanottavaa.
–Olin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että apua oli saatavilla, kun sitä hain, ja että minulla oli myös perheen tuki koko ajan. Sain apua, mutta ymmärsin, että kuitenkin vain ja ainoastaan minä pystyin itseni nostaa suosta ylös. Ymmärsin, että minun on pakko mennä pelkoja kohti, käydä koulussa ja töissä haasteista huolimatta, sanoo Harju.
–Olen ajatellut, että mikäli oma taloudellinen tilanne sen mahdollistaa, voisin käydä jatkossakin juttelemassa ammattilaisen kanssa, vaikka kaikki onkin nyt hyvin. Sain siitä hyötyä niin paljon. Uskon, että se tekisi jokaiselle meistä hyvää.
Lue myös nämä
Kati Jokinen hopealle bikini fitness -kisassa – SM-kisat nurkan takana – Järviseudun sanomat
Vuoden kova treeni palkittiin lavalla – Järviseudun sanomat
Jenni Hyyppä komeasti viides EM-kisoissa – Järviseudun sanomat
”Tavoitteellisuus tuo mielekkyyttä treeneihin” – Järviseudun sanomat
