−Olin kolme vuotta sitten töissä Annin Marjatarhalla. Työ tuntui mukavalta ja kun se loppui, aloin miettiä mitä alan tehdä jatkossa. Minulle heitettiin ajatus siitä, että alkaisin itse viljellä mansikkaa. Perehdyin aiheeseen ja päätin kokeilla miltä se tuntuisi. Vuokrasin maat ja koneet isältäni, kertoo Veera Timo.
Ensimmäiset mansikantaimet Timo istutti kaksi vuotta sitten, viime vuonna hän perusti Harjujoen Mansikka -nimisen yrityksen.
Yrittämisessä Timosta parasta on vapaus.
−Saa itse päättää mitä tekee ja saa myös olla kesällä ulkona. Palkitsevinta on, kun saa asiakkaalle mansikat ja jos saa vielä positiivista palautetta, niin tietää, että on tehnyt jotain oikein.
Mansikkaa, hernettä ja mustikkaa
Mansikkaa kasvaa tällä hetkellä puolentoista hehtaarin alalla ja puoli hehtaaria on tarkoitus istuttaa lisää vielä loppukesällä. Nuori viljelijä arvelee, että määrä on sopiva yksin hoidettavaksi. Mansikkaa myydään suoramyyntinä ja itsepoimintana. Sitä on tarjottu myös myyntiin kauppoihin. Hernettä on kasvamassa vajaan puolen hehtaarin alalla. Sitä voi ostaa suoramyyntinä, markkinoilta ja mahdollisesti kaupoista. Pensasmustikkaa on istutettu tilalle viime vuonna, sen sadosta ei ole tänä kesänä vielä varmuutta.
Onnistumisia ja oppia kantapään kautta
Polka, Frida ja Honey ovat Timon viljelemät mansikkalajikkeet, joista Honey on aikainen lajike.
−Odotan Fridalta tosi paljon, mutta Polka-lajiketta haluan vähentää, sillä se on aika haastava viljeltävä. Se ei tykkää helteestä, eikä sateesta, vaan menee helposti pehmeäksi. Poiminta tulee ajoittaa juuri oikeaan aikaan, jotta laatu pysyy hyvänä. Se on myös taudeille herkkä.
Ensimmäisenä vuonna Timo tilasi ulkolaisia Polka-lajikkeen taimia, joiden mukana tuli viheliäinen tyvimätätauti, joka pahimmillaan tappaa kasvin. Tauti leviää herkästi maaperässä.
−Tosi huonoa tuuria. Se asia piti kantapään kautta oppia ja nyt ostan kotimaisia taimia, joissa riskit ovat pienempiä. Toki tämä on investointina suurempi verrattuna ulkolaisiin taimiin, mutta näen valinnan järkevänä. Samalla tuen kotimaista taimituotantoa, jonka koen tärkeäksi.
Kuten monia aloja, kustannusten nousu koskettaa myös mansikanviljelyä. Tyvimädän lisäksi muitakin vastuksia viljelyssä on tullut vastaan, kuten kastelutekniikan ongelmat, ripsiäiset, luteet ja mansikkapunkit.
Ennakoiminen vaikeaa
Mansikanpoimijoita tilalla tarvitaan vähintään kymmenen.
−Kuumina kesinä mansikkasesonki kestää reilut kaksi viikkoa, mutta viileällä säällä viisikin viikkoa. Sitä on etukäteen aina vaikea ennustaa. Viljelykausi hoitotoimineen alkaa kuitenkin jo huhtikuussa ja jatkuu syyskuun puolelle. Koska mansikan viljely on kausiluontoista ja viljelyala on rajoitettua, on talveksi löydettävä muuta työtä.
Koska agrologiksi opiskellut Timo on eläinrakas, Harjujoen mansikkatilalla on myös nähtävillä kanoja, kaneja sekä kesälampaita, jotka laiduntavat idyllisesti joen rannalla.
