–TUODAKSEMME yhteen keskeisiä toimijoita, luodaksemme yhteistä rajapintaa ja tehdäksemme yhteistyötä, on hyvä olla perillä siitä mitä kukin tekee, ettei kukaan tee päällekkäistä työtä, kertoo maahanmuuttotyöryhmän tavoitteista ryhmän sihteeri Elina Rantalahti. Hän työskentelee projektipäällikkönä Järvipohjanmaan Yrityspalvelun Kotouttaminen tutuksi -hankkeessa.
Järviseudun alueella toimiva maahanmuuttotyöryhmä on perustettu loppuvuonna 2021. Työryhmän perustamiselle tuli sykäys Welcome2EP -hankkeesta, joka on Etelä-Pohjanmaalla toimiva maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelu. Siinä ovat mukana osarahoittajina Järviseudun alueelta Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli. Samat kunnat ovat mukana myös maahanmuuttotyöryhmässä. Jokaisesta kunnasta ryhmässä on mukana yksi tai useampi keskeinen virkamies sekä kuntien maahanmuuttokoordinaattorit. Ryhmässä on edustus myös ELY-keskuksesta, Järvipohjanmaan Yrityspalvelusta, Järvilakeuden kansalaisopistosta ja JAMIlta. Mukana on lisäksi Welcome2EP -hankkeen maahanmuuttokoordinaattori. Maahanmuuttotyöryhmän koolle kutsujana toimii Järvipohjanmaan Yrityspalvelusta kehittämispäällikkö Jani Takamaa.
Työryhmässä mukana olevalla JAMIlla ja Järvilakeuden kansalaisopistolla on jo pitkä kokemus maahanmuuttajien kouluttamisesta.
–Järvilakeuden kansalaisopistolla on parhaat resurssit Etelä-Pohjanmaan mittakaavalla tarjota kursseja maahanmuuttajataustaisille henkilöille, koska opistolla on tähän tarkoitukseen käytettäviä valtionosuuksia, jotka ovat peräisin Kauhavan aiempien vastaanottokeskusten ajoilta. JAMIn opiskelijoista taas kolmasosa puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea ja sen vuoksi Järviseudun alueella onkin paljon kansainvälisiä opiskelijoita.
Tiedonjakoa ja tilannekatsausta
–Maahanmuuttotyöryhmän kokoonpano elää jonkin verran. Joka toinen kuukausi kokoonnutaan ja käsitellään ajankohtaisia asioita. Kuullaan kuntien kuulumisia siitä missä mennään: mitä haasteita ja positiivisia asioita on ollut. Jaetaan omia hyviä käytäntöjä, ja jos on ollut jotain haasteita, halutaan kuulla, miten joku muu kunta on vastaavan asian hoitanut.
JO ENNEN Ukrainan sotatilannetta Järviseudun alueella on ollut maahanmuuttajia, mutta viime ajat Ukrainan tilanne on leimannut maahanmuuttotyötä, ja kuntien on ollut pakko organisoitua asiassa. Esimerkiksi maahanmuuttokoordinaattoreita kunnissa ei aiemmin ole ollut.
–Tilanteet ovat vaihdelleet paljon. Äkkiä oli kova paine saada puitteet järjestymään, kun yllättäen tuli melko paljon ihmisiä pienille paikkakunnille. Nyt ollaan taas vakiintuneemmassa tilanteessa ja on hyvä kehittää näitä rakenteita edelleen.
Tilapäisen suojelun alla oleva henkilö voi hakea kotikuntastatusta, kun vuosi asumista tulee täyteen. Kotikunnan saatuaan tilapäisen suojelun alla oleva henkilö siirtyy vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi. Kun tilapäisen suojelun alta henkilö siirtyy kuntalaiseksi, rahat eivät siirry vastaanottokeskuksesta kunnalle, ellei kunnalla ole osoittaa lakisääteistä kotouttamisohjelmaa.
–Se on ollut päivittämättä, joten olen kirjoittanut Järviseudun alueen kunnille kotouttamisohjelman, joka on hyväksytty kuntien valtuustoissa.
Maahanmuuttotyöryhmän toiminta Järviseudun alueella on tarkoitettu vakiintuneeksi. Kotouttaminen tutuksi -hanke päättyy toukokuun lopussa, myös Welcome2EP-hanke päättyy tänä vuonna loppukesästä. Uusia maahanmuuttoon liittyviä hankkeita on kuitenkin jo vireillä.
–Tarkoituksena olisi luoda järviseutulainen palvelumalli siihen, miten alueelle saadaan kansainvälistä työvoimaa, opiskelijoita ja yrittäjiä. Kotoutunutta, sitoutunutta ja motivoitunutta työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa, kuvailee Rantalahti.
Kaija Hurmerinta
Lue myös Ukrainalaisilla kohta vuosi täynnä Suomessa – Järviseudun sanomat (jarviseudunsanomat.fi)
