• Yksittäisten kuolleiden puiden tuhoutumista hakkuissa ja kuolleen puun korjuuta energiapuuksi pitäisi välttää. Kuva Järviseudun Sanomien arkisto.

Kansainvälisellä tutkijaryhmällä yhteinen näkemys metsien monimuotoisuuden tilan parantamiseksi

Kirjoittajat korostavat, että kuolleen puun määrä talousmetsissä ei ole riittävä lahopuuta tarvitsevan lajiston kannalta. Parannuskeinoina he ehdottavat kuolleen puun ja vanhojen puuyksilöiden nykyistä huomattavasti kattavampaa säästämistä hakkuissa, säästöpuuston ja kulotuksen lisäämistä sekä metsäsertifioinnin kehittämistä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Matti Koivulan ja tutkija Ilkka Vanha-Majamaan tutkimuksessa käytiin läpi 22 koesarjan tulokset hakkuiden vaikutuksista Fennoskandian alueella. Kuolleen puun määrä on talousmetsissä keskimäärin vain muutamia kuutiometrejä, ja tulokset osoittavat etenkin pidemmälle lahonneen puuaineksen tuhoutuvan herkästi metsien uudistamisen yhteydessä.

Koivulan ja Vanha-Majamaan mukaan Suomessa voitaisiin ottaa mallia monista Ruotsin talousmetsissä tehdyistä toimenpiteistä ja jättää puuta hakkuissa enemmän, kuten Venäjällä aikaisemmin, turvaamaan riittävä lahopuun määrä myös tulevaisuudessa. He esittävät nopeita ja pitkävaikutteisia toimia, joilla metsien monimuotoisuuden köyhtyminen voidaan pysäyttää.

– Kaikki kuollut puu – pois lukien kohteet, joissa kirjanpainajariski on suuri (vahingoittuneita, heikentyneitä tai tuoreita tuulenkaatokuusia yli 10 kuutiometriä hehtaarilla) – tulisi säästää hakkuissa, ja tuottaa sitä lisää esimerkiksi tekopökkelöiden avulla, kuten Ruotsissa on tehty pitkään ja nykyään Suomessakin jossain määrin. Tekopökkelöt hyödyttävät uhanalaisia lajeja, vaikka niiden lajisto hieman poikkeaakin luontaisesti syntyneiden lahopuiden lajistosta, Koivula toteaa.

Tiedote kokonaisuudessaan (linkki johtaa Luke:n sivustolle)

Jaa juttu: