Puinnit alkuvaiheessa – jälkiversonta kiusaa sadonkorjuuta

Elokuu tuo puimurit pelloille. Kuva: ProAgria.
Elokuu tuo puimurit pelloille. Kuva: ProAgria.
Elokuu tuo puimurit pelloille. Kuva: ProAgria.
Elokuu tuo puimurit pelloille. Kuva: ProAgria.

Sadonkorjuutyöt ovat alkaneet syysviljojen, syysöljykasvien ja heinänsiementen puinneilla. Viljojen puinnit alkoivat reilu viikko sitten syysviljoista. Kevätviljoista vain pieni osa on puitu ja niiden puinteihin päästään kunnolla vasta viikon parin päästä. Syysviljoissa satotaso on ollut kohtalaisen hyvä. Syysruisvehnässä on esiintynyt paikoin tähkäidäntää, mikä heikentää laatua. Toiveissa on hyvä sadonkorjuusää, jotta myös jälkiversoneet viljat saataisiin pois pellolta hyvissä olosuhteissa.

Heinäkuun aikana saatiin paljon sateita koko Suomessa. Kuivan ja kuuman kesäkuun jälkeen kasvustot ovat saaneet vettä jopa liikaakin. Esimerkiksi Itä-Suomessa ja osin Pohjanmaan maakunnissa satoi kesäkuun lopulta tähän päivään asti yli 150 mm, paikoin yli 200 mm, mikä on suuri määrä ajankohtaan nähden. Kuivan kauden jälkeen saadut sateet ovat aiheuttaneet viljoille jälkiversontaa ainakin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Suomessa ja Etelä-Savossa. Lisäksi sateet ovat aiheuttaneet ongelmia nurmen toisen sadon korjuulle. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa nurmipellot ovat olleet niin märkiä, ettei korjuu ole onnistunut. Tämän vuoksi nurmen korjuuta on tehty useamman viikon ajan odotellessa peltojen kuivumista.

Syysviljojen sato kohtalainen, kevätviljoilla näkymät heikommat

Viljoista syysvehnän ja syysöljykasvien puinnit ovat kaikkein pisimmällä. Etelä-Suomessa ja Varsinais-Suomessa myös rukiin puinnit on saatu hyvään vauhtiin. Osa rukiista on lakoontunut ja se tuo sadonkorjuuseen haasteita. Lakoontunut kasvusto ei saisi saada paljon sadetta, jotta laatu ei alkaisi heikentyä. Satotasot ovat olleet syysviljoissa kohtalaisia, ja kaikilla alueilla normaaliin satotasoon ei ole päästy. Huonosti talvehtineilla pelloilla sato on jäänyt heikoksi.

Kevätviljojen puinnit ovat vasta alussa koko Suomessa. Eniten kevätviljoja on puitu tähän mennessä Etelä-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Kevätviljojen satotasosta ei voi vielä vetää johtopäätöksiä, mutta satoarvio näyttää heikolta tai korkeintaan välttävältä Etelä- ja Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Satakunnassa. Hieman paremmalta näyttää Pohjois-Karjalassa lukuun ottamatta kevätvehnää. Parhaiten kevätviljat näyttävät selvinneen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Hämeen maakunnassa, jossa sadosta voi tulla keskimääräinen tai paikoin jopa parempi.

Öljykasveissa satonäkymät ovat välttävät koko Suomessa, paitsi Hämeessä, jossa näkymät ovat kohtalaisen hyvät. Herne näyttää hyvältä koko Suomessa ja toiveissa onkin hyvät korjuuolosuhteet herneen valmistuessa, jotta sato saataisiin korjattua laadukkaana.

Perunan nostot ovat vasta alussa. Perunakasvustot näyttävät kohtalaisilta. Heinäkuun sateet auttoivat sokerijuurikkaan hyvään kasvuun. Juurikaspellot näyttävät nyt kohtalaisen hyviltä. Sokerijuurikkaan sadonkorjuu venyy usein loppusyksyyn, joten jos säätila muuttuu hankalaksi, voi juurikkaiden nosto olla ongelmissa.

Toinen ja kolmas säilörehusato paikkaavat rehuvajetta

Säilörehusato on ollut toisen sadon osalta keskimääräistä parempi lähes koko Suomessa. Ainoastaan Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja osin Etelä-Suomessa nurmisato on ollut välttävä.  Lähes puolet tiloista aikoo tehdä kolmannen säilörehusadon tänä syksynä. Saatujen sateiden myötä kolmas säilörehusato on hyvässä kasvussa koko Suomessa ja se paikkaa monin paikoin heikoksi jäänyttä ensimmäistä nurmisatoa. Toisen sadon korjuun viivästyminen on aiheuttanut ongelmia sadon laadussa ja osa nurmesta on korjattu huonolaatuisena. Tämä aiheuttaa haasteita ruokinnan suunnittelussa.

Syysviljojen kylvöaikeet pienoisessa nousussa

Syysviljojen kylvöalan ratkaisee syksyn sää ja se, kuinka paljon satoa ehditään korjata pelloilta alta pois. Syysviljat ovat nosteessa paremman satotason ja kuivien kesien vuoksi. Syysviljat ovat hyödyntäneet alkukasvukauden kosteuden paremmin kuin kevätviljat, ja tämän vuoksi pystyneet sietämään paremmin kuivuutta. Jos puinnit venyvät pahoin, syysviljaa tullaan kylvämään vähemmän. Ruis tulee kylvää syyskuun alkuun ja syysvehnä syyskuun puoliväliin mennessä. Syysöljykasvien kylvöt on tehty, ja tätä myöhempään kylvöjä ei tulekaan jättää.

Hyvälaatuista marjaa saatavilla

Kesän vaihtelevat sääolot ovat vaikuttaneet myös puutarhakasvien satonäkymiin. Paikoitellen on satanut riittävästi, mutta monessa paikassa sadekuurot ovat kiertäneet viljelmiä, jolloin satonäkymät ovat heikommat. Marjoja on vielä runsaasti saatavilla ja ne ovat nyt hyvänlaatuisia ja -makuisia, joten nyt kannattaa käydä marjaostoksilla.

Herukan pääsatokausi on meneillään ja konekorjuu on täydessä vauhdissa päätuotantoalueilla Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Herukkasato vaihtelee, mutta näyttäisi jäävän hieman tavanomaista alhaisemmaksi ainakin vähäsateisilla alueilla.

Tällä hetkellä korjataan edelleen vadelmaa ja pensasmustikkaa. Marjoja kypsyy nyt nopeassa tahdissa koko maan viljelmillä ja pääsatokausi on pian kääntymässä lopuilleen. Pensasmustikkasato näyttäisi jäävän monin paikoin melko pieneksi, mutta vadelmasato on normaali. Vadelman kukinta-aikana kesäkuussa ei enää ollut pakkasia, jotka olisi vaikuttaneet satoon.

Mansikan pääsatokausi on jo ohitse, mutta avomaalta korjataan vielä pieniä määriä myöhäislajikkeiden satoa. Tunneleissa jatkuu mansikan ja vadelman satokausi vielä pitkään.

Ahvenanmaan omenatarhoissa ovat jo aikaisimman lajikkeen, Genovan, omenat pääosin korjattu, ja tällä hetkellä korjataan Julyred ja Nana -lajikkeiden satoa. Kesäomenien sato arvioidaan hyväksi. Myös syyslajikkeiden satonäkymät ovat tällä hetkellä hyvät ja satoa odotetaan vähän normaalivuotta enemmän.

Tuorevihannesten valikoima on nyt laajimmillaan

Parhaillaan korjataan kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, kiinankaalin, nippusipulin, pussiporkkanan, punajuuren, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Myös varastovihannesten korjuu on alkamassa ja satonäkymät ovat hyvät. Pakasteherneen ja -pinaatin korjuu on meneillään ja jatkunee ainakin elokuun loppuun. Ahvenanmaalla ja eteläisessä Suomessa sipulin korjuu on alkanut. Vihannekset ovat pääosin hyvälaatuisia ja sato-odotukset ovat hyvät etenkin, jos viljelmillä on ollut kastelumahdollisuus hellejaksoina. Nyt on paras hetki käyttää tuoreita kotimaisia ja hyvälaatuisia vihanneksia.

Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä artikkelit

https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/06/06/osa-sukupolvien-pitkaa-ketjua/
https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/06/02/maitotilan-elama-kiinnosti-pienia-koululaisia/
https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/03/15/viljelija-valittaa-valokuva-kilpailun-voittaja-selvilla/
Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.