Järviseututalo Pietarsaaressa muistuttaa työperäisestä muuttoliikkeestä

Työpaikkojen jäätyä kotiseudulta löytymättä, toimeliaat järviseutulaiset ovat vuosien saatossa lähteneet suurempiin keskuksiin töiden perässä. Pietarsaaren suuntaan työperäinen muuttoliike oli vilkkainta 1950-luvusta 1960-lukuun. Pietarsaaren Järviseutulaiset ry:n kaupunkiin muuttaneille järviseutulaisille rakennuttama Järviseututalo on edelleen kaupungissa pystyssä ja aktiivisessa käytössä.

TARMOKKAAT järviseutulaiset ovat vuosien saatossa lähteneet ja muuttaneet työpaikkojen sekä toimeentulonsa perässä suurempiin kaupunkeihin niiden jäätyä löytymättä kotiseudulta. Yksi merkittävimmistä historiallisista työn perässä muuttamisen suunnista oli Pietarsaari, varsinkin 1950-60-luvuilla. Tiedot isompien keskuksien hyvistä ansioista ja ehkä rikastumisestakin levisivät alueelle useimmiten kaupunkiin tehtyjen kauppamatkojen yhteydessä.

Eero Surma-Aho muutti Pietarsaareen 16-vuotiaana. Hän aloitti siellä muuttonsa jälkeen työskentelemään voimalaitoksen pannuhuoneella. Surma-Aho kiinnitti Pietarsaaressa asuessaan huomiota siihen, kuinka paljon Järviseudulta Pietarsaareen nuoria oli lähtenyt ja pohdintojen kautta syntyi lopulta yhdistys nimeltä Pietarsaaren Järviseutulaiset.

–Kirjoitin lehteen pari kertaa siitä kuinka paljon väkeä meitä on Pietarsaareen muuttanut. Takalan Fransu Vimpelistä otti asian heti onkeensa. Seuraavan kerran kun hän näki minut, hän sanoi minulle, että nyt me perustamme Pietarsaaren Järviseutulaiset, Surma-Aho kertoo yhdistyksen alkutaipaleesta.

SURMA-AHO toimi yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana. Toiselle paikkakunnalle muuttaneet nuoret olivat hänen mukaansa orvossa asemassa kaupungin ollessa voimakkaasti ruotsinkielinen. Kaikki paikalliset eivät suhtautuneet järviseutulaisten saapumiseen myönteisesti.

–Pietarsaaren Järviseutulaiset yhdistyksen yksi perimmäisistä tarkoituksista oli helpottaa Pietarsaareen runsain mitoin muuttaneiden järviseutulaisten sopeutumista uuteen asuinympäristöönsä. Moni koki uuteen kaupunkiin muuttamisen jälkeen yksinäisyyttä ja epätietoisuutta. Yhdistyksen kautta pääsi tapaamaan viikoittain väkeä, jotka olivat samankaltaisessa tilanteessa. Ehkä siinä lieneekin myös syy siihen, miksi jäsenistöstämme muodostui nopeasti todella tiivis ja yhtenäinen yhteisö, Surma-Aho kertoo.

YHDISTYS löysi itsellensä välittömästi vahvan osanottajakunnan.

–Porukka kasvoi hirveästi ja jäseniä tuli ovista ja ikkunoista. Silloin päätimme Lammin Reinon kanssa ruveta selvittämään, jos hankkisimme oman talon kokoontumisiimme. Puutavaran talon rakentamiseen lahjoitti Soomanni useiden järviseutulaisten työskennellessä yrityksellä ja talo rakennettiin lopulta alajärveläisestä puutavarasta. Ilmari Heinonen piirsi talon ja arvioi rakennustavaroiden määrän. Siitä lähtien jatkoimme talkoilla talon rakentamista. Rakentaminen kesti noin 3-4 vuotta, Surma-Aho muistelee.

Järviseutu-talo valmistui lopulta vuonna 1989. Se sijaitsee Pietarsaaressa Ristikarintiellä ja siellä on 280 neliömetrin sisätilat, sauna, keittiö sekä grillikatos. Pietarsaaren Järviseutulaiset kokoontuvat tiloissa edelleen aktiivisesti joka torstai. Tiloja voi vuokrata muun muassa häitä, syntymäpäiviä, koulutustilaisuuksia ja kursseja varten.

Jaa juttu: