Kirkon remontti oli suurin päätös

MARRASKUUN seurakuntavaaleissa Ville Ala-aho ja Kirsi Hakalahti eivät ole ehdokkaina, joten taakse on jäämässä kahdeksan vuoden jakso Lappajärven seurakunnan luottamuselimissä.

Molemmat äänestettiin kirkkovaltuustoon kausille 2011–2014 ja 2015–2018. Saman ajan he ovat kuuluneet kirkkoneuvostoon.

Lisäksi kumpikin oli vuodet 2013–2016 kunnanvaltuutettuina. Ala-aho jatkoi kuntalain uudistamisesta johtuneen pidennyksen keväällä 2017 ja viime kesänä hän nousi varasijalta takaisin kunnanvaltuustoon.

–Seurakunnassa kirkkovaltuusto on tietysti ylin päättävä elin, mutta jos mitään erikoista ei tapahdu, se kokoontuu vain pari kertaa vuodessa. Keväällä käsitellään tilinpäätöstä ja syksyllä talousarviota, kuvailee Ala-aho.

KAHDEKSAN vuoden aikana kirkkovaltuuston suurin päätös koski kirkon peruskorjausta. Se maksoi yli miljoona euroa.

–Remonttiin oli kerätty rahaa, mutta aloittaminen jumitti monta vuotta. Sitten syksyllä 2010 valtuustoon äänestettiin ehkä hieman rohkeammin ajattelevaa porukkaa, kertoo Ala-aho.

Hakalahden mielestä sama asenne on näkynyt kirkkoneuvostossa.

–Ollaan rohkeita sanomaan mitä ajatellaan, mutta rakentavalla tavalla. Ei sinne kannata riitelemään mennä.

Kumpikin korostaa, että luottamiselimissä ei näy puoluepolitikointi, vaikka vaaleissa puolueet ovat ehdokasasettelun takana.

HAKALAHTI jatkaa, että kirkkoneuvosto on päätöksenteon moottori.

–Se kokoontuu yli kymmenen kertaa vuodessa.

Puheenjohtajana toimii viran puolesta kirkkoherra. Kahdeksaan vuoteen heitä kertyi kolme vakinaista, eli Kari Mantere, Ari Auranen ja nykyinen Zacharias Onditi.

Viimeksi ei järjestetty suoraa kirkkoherranvaalia, vaan Onditin valitsi kirkkovaltuusto. Kirkkoneuvosto on tehnyt henkilövalintoja paljonkin.

–Yllättävän usein neuvostossa joutuu miettimään henkilöstöasioita. Työntekijöitä jää eläkkeelle tai lähtee pois ja uusia rekrytoidaan tilalle, Hakalahti toteaa.

ALA-AHON mukaan kahden valtuustokauden aikana on panostettu esimerkiksi lapsi- ja perhetyöhön.

–Se ei ole pelkkää päiväkerhon pitämistä. Meillä on muutenkin vahvat työalat näin pieneksi seurakunnaksi, hän huomauttaa.

–Seurakuntalaisten hyväksi on kirkollisverojen ohella voitu käyttää metsävarallisuuden nettotuottoa. Veroprosenttia emme ole nostaneet.

Kirkkovaltuusto päättää suuristakin asioista, mutta ne eivät herätä samassa suhteessa mielenkiintoa.

–Vahvimmat tunnelataukset liittyvät seurakunnan hautausmaahan. Kun sieltä kaadettiin ihmisille vaaralliset puut, siitä kirjoitettiin pitkään mielipidepalstoilla.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.