Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Tyytyväiset ruokailijat kahvia juomassa, vas. Tuula Oksa, Hannu Oksa, Ella Oksa ja Mika Koskela.

Väki virtasi Karvalan nuorisoseuran kevätlounaalle

KARVALAN nuorisoseuralla kävi sunnuntaina kevätlounaalla noin 200 henkilöä, kerrotaan nuorisoseuralta. Ruokailuja järjestetään keväisin ja syksyisin ja kesällä keitetään lohikeitto. Tällä kertaa tarjolla oli kaksi lämmintä ruokaa lisukkeineen sekä jälkiruoka ja kahvi. Ruokailun järjestäminen on aina iso operaatio. Lauantaina valmisteltiin ja sunnuntaina keittiössä oli kymmenkunta vapaaehtoista. Aino Alppinen Luitko jo nämä jutut?
, ,
Jukka-Pekka Vainionpää oli Vedon tuhoase.

Veto avasi voitolla

Veto-Joensuu 1-0 (1-1,6-4) Vimpelin Veto avasi superpesiskautensa Espanjan Fuengirolassa kaatamalla Joensuun Mailan. Vedon takatilannepelaaminen joutui heti avausvuorossa kunnon testiin Joensuun kehitettyä palottoman ajolähdön ykköskärjellään. Ulkopeli kesti, tuloksena kolme paloa kotipesään. Joensuu otti kuitenkin johdon toisessa vuorossa ajolähtöonnistumisellaan. Vedon vastaus tuli tasoittavassa vuorossa Janne Mäkelän iskiessä kotiutuksen merkatulla välilyönnillä. Veto pääsi yrittämään jakson ratkaisua neljännen vuoron tasoittavallaan palottomasta ajolähdöstä. Veto kuitenkin hölmöili tilaisuutensa, erinomainen tilanne kuivui Joensuun lukkarin Ville Väliahon taktiseen väärään. Veto otti toisella jaksolla johdon avausvuorossa Jukka-Pekka Vainionpään ajolähtöpommilla. Lisäjuoksut kariutuivat kuitenkin jälleen Väliahon erinomaiseen taktiseen väärään. Vainionpään ilotulitus jatkui toisessa vuorossa miehen onnistuttua kotiutuksessa kahdella peräkkäisellä lyönnillä. Joensuu ...
,
Kraateri-Jukola Vimpelissä

Järviseudun Sanomista kerättyjä muistoja Kraateri-Jukolasta Vimpelissä 1991

Toimituksen arkistosta kerättyjä muistoja vuoden 1991 Jukolan viestistä, joka järjestettiin Vimpelin Lakeaharjulla. Ponnistus oli mittava ja ilman talkooväkeä ympäristökunnista sitä ei olisi voitu järjestää. Lakeaharjun maastossa oli liikkeellä tuolloin vuonna 1991 huikea 10180 suunnistajaa, joka oli liki kolminkertainen määrä väkeä Vimpelin kunnan silloiseen väkilukuun (3834) verrattaessa. Kraateri-Jukolan voiton vei IFK Södertälje, Ruotsi ajalla 7:15:52. Maaliin saapui 1060 joukkuetta. Venlojen Viestin voitto meni myös Ruotsiin IFK Södertäljelle ajalla 3:32:07. Nuorten Jukolan voitti KangKi (Kangasalan Kisa) ajalla 3:13:17. Simputusta ja loukkaantumisia Lakeaharjulla Yle uutisoi Vimpelin Jukolan osalta seuraavaa vuonna 2016: ”Kilpailijat epäilevät simputusta Vimpelissä, Vimpelin Jukolassa 1991 tapahtui vakava loukkaantuminen lähtöviitoituksella, kun ...
ansanedustaja Mika Lintilä piti juhlapuheen eläkeläisille.

Ikä ei saisi olla este halulle olla aktiivinen – poimintoja Järviseudun Sanomien uutisviikosta 17

Kansanedustaja Mika Lintilä puhui torstaina Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuralla järjestetyssä eläkeväen Kevätkeikaus-tapahtumassa. Hän rohkaisi eläkeläisiä siihen, että ikä ei saisi olla este halulle olla aktiivinen. Jokainen voisi olla aktiivinen omien kykyjen sallimissa rajoissa. Lue kevätkeikauksesta lisää täällä LEADER Aisapari juhli 25 vuotta jatkunutta toimintaansa perjantaina Vimpelissä. Vuoden intoilijana palkittiin vimpeliläissyntyinen elokuvaohjaaja Pekka Pohjoispää. Kevätkokouksen yhteydessä pidettiin myös seminaari. Pääset kurkistamaan tapahtumaan täällä Heikki Valijoki sai tunnustuksen ansiokkaasta työstään Evijärvi-seuran ja Järviseutu-seuran toiminnassa, kun tasavallan presidentti myönsi hänelle kotiseutuneuvoksen arvonimen. Lue juttu täältä Myös Soinissa oli aihetta juhlaan, kun Soini-seuran uudelleenjärjestäytymisen 40-vuotispäivää vietettiin Kuninkaantuvalla mukavan ohjelman sekä palkitsemisten merkeissä. Kurkista täältä, ketä ...
, , , , ,
Soini-Seuran puheenjohtaja Lasse Autio ja Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.

Soini-Seura 40 vuotta

Soini-Seuran juhlat pidettiin Kuninkaantuvalla Soinissa 25.4.2024. Soini-Seuran puheenjohtaja Lasse Autio toivotti vieraat tervetulleiksi. Kuninkaantupa, siellä olevat näyttelyt ja esineistö ovat pitkälti Lasse Aution keräämiä. Lasse Autio toimii myös Järviseutu-Seuran varapuheenjohtajana. Lasse kiittää paikalla olijoita ja kertaa Soini-Seuran historiaa. –Juhlimme tänään Soini-seuran 40-vuotisjuhlia, mutta seuran historia alkaa kuitenkin jo vuodesta 1957. Sikäli hassua, että harvoinpa juhlitaan ensin 50-vuotisjuhlia ja myöhemmin 40-vuotisjuhlia. Tämä selittyy sillä, että Soini-seura perustettiin virallisesti ensimmäisen kerran 5.9.1958, jolloin perustajäseniä olivat kauppias Erkki Herttuala, pankinjohtaja Rauha Antila, kauppias Eino Kulmala, autoilija Juho Haavisto ja maanviljelijä Matti Vakkuri, Lasse Autio kertoi seuran historiasta. Soini-Seuran toiminta alkoi vilkkaana vuosina 1957–1958. ...
,
Jani Heinineva sanoo, että parasta työssä on, kun nuori oivaltaa jotain itsestään tai elämästä tai hengellisyydestä. Kuva Heininevan albumista.

Heinineva – Hengellinen haastaja Hengiksellä

JANI HEININEVA tuli Lappajärvelle seurakunnan nuorisotyöhön harjoittelijaksi vuonna 2010, samoin kahtena seuraavana vuonna. Lappajärvi jäi muhimaan hänen mieleensä yli kymmeneksi vuodeksi. Kun kirkkoherra syksyllä 2022 soitti, hän oli valmis palaamaan, vaikka omalla kotipaikkakunnalla oli tarjolla työpaikka paremmalla nimikkeellä. –Lappajärvi on huikea mesta, joka oli jäänyt sykkimään niin pitkältä ajalta. Ei sitä oikein voi sanoiksi pukea. –NUORILLE tulee nykyään paljon paineita joka puolelta, koululta, yhteiskunnalta ja elämästä. Aina pitää jollekin jotain suorittaa. Pitää olla paikka, jossa riittää, että on. Toisaalta on myös nuoria, isosia ja aktiiveja, jotka haluavat toteuttaa itseään. He taas tarvitsevat paikan, jossa tehdä ja kokeilla, järjestää kilpailuja tai ...
, ,
Gdansk 2024: Vasemmalta oikealle: Jarkko Mattila, Jukka Mäki, Janne Sankelo, Antton Sankelo (Kuvasta puuttuu Topias Mattila) Kuvaaja: Verneri Sankelo

Janne Sankelon Gdansk-yhtye tekee paluun Ääniaalloilla-festivaalin lavalle heinäkuun lopulla

Perinteeksi muodostunut Ääniaalloilla -tapahtuma järjestetään 27. heinäkuuta Kauhavan Kortesjärvellä, vanhalla tutulla paikalla Purmojärven Näkinkalliolla. Kuten aiemminkin, tapahtuma on ilmainen, ikärajaton ja sitä voi seurata vesiltä, mantereelta tai striimin välityksellä. –Nyt meillä onkin ilo ja kunnia paljastaa ensimmäinen esiintyjämme, joka onkin varsinainen yllätysartisti, julistaa tapahtuman toteuttava Kortesjärven Kulttuurin Arvostajat ry. Janne Sankelo tunnetaan politiikan moniottelijana, mutta Jannen musiikillinen tausta ei liene kaikille niin tuttu. Kortesjärven Kulttuurin Arvostajat ry:n puheenjohtaja Jani Kielinen istui hetkeksi Jannen kanssa alas Kortesjärven kirjastossa. Tapaamisen aikana talteen jäi mielenkiintoista tietoa paitsi Jannen musiikillisesta puolesta ennen ja nyt, mutta myös arvokasta tietoa Kortesjärven ja Pohjanmaan kulttuurihistoriasta rock-musiikkiin liittyen. ...
,
Antti Kurvinen. Kuva: Johannes Erkkilä.

Kraatterijärvi Geopark avaa uusia ulottuvuuksia 

HISTORIALLINEN hetki koitti Etelä-Pohjanmaalla 27. maaliskuuta 2024, kun Kraatterijärvi Geopark kohosi UNESCOn arvostetun geologisesti arvokkaiden alueiden verkoston jäseneksi. Tämä ainutlaatuinen tunnustus nostaa koko maakunnan aivan uudelle tasolle kansainvälisellä matkailukartalla ja avaa lukuisia uusia mahdollisuuksia tulevaisuudelle.  Opetus- ja kulttuuriministerinä toimikauteni alussa kesällä 2021 ensi töikseni edesautoin, että Lappajärvi sai erityisavustuksen uudelle Geopark-hankkeelle, joka tuki myös silloisen hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa Suomen kulttuurimatkailua. Geoparkin ainutlaatuiset kulttuurikohteet ja luonnonvarat muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden, jolla on kaikki edellytykset menestyä. Avustusta hankkeelle myönnettiin silloin 50 000 euroa. Pitkäjänteinen työ kantoi hedelmää ja Kraatterijärvi Geoparkista tuli vihdoin totta.  Etelä-Pohjanmaa on aina ollut tunnettu vahvasta identiteetistään ja sitkeydestään. Tämä saavutettu ...
,
Mirja Metsäpelto.

Isi antaa ruokaa

SEURAILIN viime keväästä syksyyn tietokoneelta ”Sääksiliveä”. Sääksi on tosi iso ruskeankirjava lintu. Sen ravintona on pelkästään kala. Kallaveden sääksien pesinnän seuraaminen oli erikoisen koskettavaa: Sääksillä oli pesässä Kallaveden rannalla kolme munaa, ja niistä kuoriutui kolme poikasta. Emo oli poikasten kanssa pesällä, ja isäsääksi haki poikasille ruoaksi kalaa. Kun isä tuli kalan kanssa, se antoi kalan aina äidille. Äiti otti sitten vahvalla nokallaan kalasta palan ja antoi poikasille. Kaksi vanhinta poikasta menivät aina heti emon viereen. Kun nuorin yritti mennä myös ruokaa ottamaan, keskimmäinen alkoi aina hakata sitä niskaan, ja pienin, ”Sisu”, joutui siirtymään kauemmas. Kun kaksi vanhinta olivat syöneet itsensä ...
,
Poliisi löysi Lapualla kadoksissa olleen henkilön menehtyneenä.

Eilen kadonneeksi ilmoitettu henkilö löytyi Lapualta

Eilen 26. huhtikuuta kadonnut henkilö löytyi tänään lauantaina iltapäivällä yleisöilmoituksen perusteella Lapualta. Henkilö löytyi menehtyneenä. Poliisi jatkaa asian selvittämistä kuolemansyyn tutkintana eikä tiedota asiasta enempää.
Maastokatselmus Vimpelin Lakeaharjulla ennen Jukolaa. Kuva: Järviseudun Sanomat

Jukola juostaan Kauhavalla 2024 – tapahtuma tulee Etelä-Pohjanmaalle viidettä kertaa

Tulevana kesänä Jukolan viesti suuntaa kohti Kauhavaa 15.-16.6.2024. Kilpailun vastuuseuroina toimivat Lapuan Virkiä ja Kauhavan Wisa. Molemmilla seuroilla on kokemusta tapahtuman järjestämisestä jo aikaisemmilta vuosilta. Lapuan Virkiä on järjestänyt Jukolan Simpsiöllä kahdesti, 1979 ja 2007, ja Kraateri Jukolassa Vimpelin Lakeaharjulla 1991 mukana järjestäjinä olivat myös Alajärven Ankkurit, Kauhavan Visa, Lappajärven Veikot sekä Vimpelin Hiihtoseura. Nyt järjestettävä Lakia Jukola on jo 75. kilpailu, joka kisataan Jukola-teeman alla. Etelä-Pohjanmaalla on järjestetty Jukola aiemmin jo neljä kertaa. Lapualla kahdesti, Vimpelissä 1991 ja Jurvassa vuonna 2001. Rikotaanko tänä vuonna osanottajaennätyksiä, jää vielä nähtäväksi. Vimpelissä Lakeaharjun rinteillä 1991 juoksi 10 180 suunnistajaa ja vuonna 2007 Lapuan ...
,
Isäni Paavo Salmela kuvassa vasemmalla siellä jossakin jatkosodan aikana. Kuva: Heikki Salmela.

Karhuahon kaikuja: ”Desantti osoitti kiväärillä rintaan” – Veteraanipäivä herätti muistoja

Veteraanipäivää vietettiin lauantaina 27.42024 ja se herätti muistoja myös oman veteraani-isäni kertomista sota-ajan tapahtumista. Ei hän kovin innokkaasti sotamuistojaan kertonut, mutta vuosien mittaan aina jotakin. En osaa kaikkia tarinoita sijoittaa sen enempää mihinkään aikaan kuin paikkaankaan, mutta se ei ole oleellista. Ensimmäinen juttu on jopa hauska, sillä porukassa oli kaveri, joka aina joskus hihkaisi kovalla äänellä ”HEI”! Muu porukka löi saman tien maihin, mutta kaveri jatkoi hihkaisunsa jälkeen, että ”hyvin menee”. Toinen muistelus sijoittuu Äänislinnaan. Isä kertoi olleensa myöhään syksyllä vartiossa Äänisen rannalla olevassa tornissa kesäkamppeissa ja järven selältä oli käynyt luihin ja ytimiin menevä kylmä tuuli. Isä kertoi vuosikymmeniä ...
,
Pesäpallokauden kynnyksellä Matti Lehto kysyy mielipidekirjoituksessaan, mikä on VImpelin Vedon linja pelikuulutusten osalta. Kuva: Lasse Pippola.

Mielipide 2

KIRJOITIN viime vuonna mielipiteeni pesäpallo-ottelujen kuuluttamisesta. Se julkaistiin elokuussa 2023 Ilkka-Pohjalaisessa ja Järviseudun Sanomissa. Olin kirjoituksessa selvästi sitä mieltä, että pesäpallopelin kuulutuksen pitää olla täysin puolueetonta eli kaikki mitä tulee ulos äänenvahvistimesta ei saa vaikuttaa mitenkään peliin.  Olen ollut katsomassa Rankilansaaressa – Saarikentän entinen nimi – Mestaruussarjan miesten ja naisten pelejä jo 1940-luvulla eli yli 75 vuotta sitten. Silloin en pikkupoikana kiinnittänyt huomiota pelin kuulutukseen, mutta 1960-luvun alkupuolelta muistan, kun Imatralla tuomari vaihtoi vähintään yhden kerran kuuluttajan.   Vimpelissä varsinaisen pesäpallo-ottelujen kuuluttamisen kehitti legendaarinen kuuluttaja Kalevi Heikkilä. Hänen mukaansa kuulutus ei saa vaikuttaa mitenkään pelin kulkuun eikä kuuluttaja selosta peliä. Kuuluttaja ...
,
Alajärveläislähtöinen Markku Luoma on kirjoittanut kirjaksi molempien isoisiensä tarinat. Kuvat Luomalta.

Amerikan kautta Kurejoelle – Markku Luoma kirjoitti kummankin isoisänsä sukutarinat

MARKKU LUOMAN teos Kuortaneelta Amerikkaan ja Alajärvelle – Kaarlo ja Matti Korpelan toimelias ja aaterikas elämä ilmestyi huhtikuun puolivälissä. Se kertoo hänen äidinpuoleisen sukunsa historiasta, kuortanelaisen Kaarlo Korpelan (1859–1928) elämästä ja hänen esikoispojastaan Matti Korpelasta (1882–1957), joka hankki talon Alajärven Kurejoelta. Kaarlo Korpela nousi vaikuttajaksi varsin vaatimattomista oloista. Hänestä tuli itseoppinut maanmittari ja asiakirjojen laatija, kirkkoväärti ja kunnallismies, joka toimi myös pankin ja yritysten johtomiehenä. Hän oli myös kirjailija. Myös Matti Korpela vaikutti Alajärvellä asuessaan koulun johtokunnassa, yritysten johtokunnissa sekä kunnan ja seurakunnan luottamustoimissa. Molemmat olivat käsistään käteviä ja Matti sai palkintoja maatalouskoneisiin liittyvistä keksinnöistään. –Olen tehnyt isän puolen suvusta ...
,
Svitlana Zubenko.

Serkku, kerro kuinka sinulla menee sodassa

SELLAINEN arvaamaton Suomen kevätsää: aurinkoinen päivä muuttui yhtäkkiä sateeksi ja sitten lämmin sää lumeksi ja pakkaseksi. Muistoja onnellisista päivistä tulvi, ja niiden mukana – surullisia ajatuksia. Isovanhemmillani on kolme lastenlasta. Vietimme lapsuudesta lähtien kaikki koululomat yhdessä isovanhempien luona. Minua kuukauden nuorempi serkkuni Vitaly opetti minut uimaan joessa. Hän oli erittäin hyvä puuhastelussa pienestä pitäen: kävimme usein isoisäni työpajassa, otimme työkaluja ilman lupaa, jotta Vitaly voisi tehdä jotain. Vitalyn puiset sapelit, jouset ja nuolet olivat hyödyllisiä taisteluissa korkeiden takiaisten ja nokkosten kanssa. Taidoista oli hyötyä myös kalastusvälineissä, aurinkosuojan rakentamisessa, vesikourujen rakentamisessa ja sokkeloiden kaivamisessa talvella. Aikuisena Vitaly rakensi kotiinsa työpajan, varusti ...
,
Edellinen 1…379380381382383…1 037 Seuraava
1…379380381382383…1 037
Uutisarkistoon