Lintuinfluenssaa todettu Etelä-Pohjanmaalla  

Kasvukaudella pennut ruokitaan kahdesti päivässä ja muita hoitotoimia tehdään tarpeen mukaan, kertoo Esa Rantakangas. Kuva: Turkiskasvattajat.
Kasvukaudella pennut ruokitaan kahdesti päivässä ja muita hoitotoimia tehdään tarpeen mukaan, kertoo Esa Rantakangas. Kuva: Turkiskasvattajat.
Kasvukaudella pennut ruokitaan kahdesti päivässä ja muita hoitotoimia tehdään tarpeen mukaan, kertoo Esa Rantakangas. Kuva: Turkiskasvattajat.
Kasvukaudella pennut ruokitaan kahdesti päivässä ja muita hoitotoimia tehdään tarpeen mukaan, kertoo Esa Rantakangas. Kuva: Turkiskasvattajat.

VIIDELLÄ etelä- ja keskipohjalaisella turkistarhalla on löydetty lintuinfluenssaa. Lappajärvellä sijaitsevan Rantakankaan tarhan turkistarhaaja Esa Rantakangas kertoo tämän hetken tilanteesta omalta osaltaan. 

–Tilanne muuttuu jatkuvasti. Lappajärven tarhalla ei ole tautia toistaiseksi todettu. Viimeisistä näytteistä en ole saanut vielä tuloksia. 

Rantakangas sanoo, että Kortesjärvellä tautia on todettu ja siellä toimitaan viranomaisten määräysten mukaan. Tauti ei ole siellä riehaantunut epidemiaksi, mutta eläinten kuolleisuus on kohonnut. Tautia on Suomessa ainakin siniketuilla ja minkeillä. –Supitapauksista en ole ainakaan kuullut, sanoo Rantakangas.  

Rantakankaan tarhalla on kiinnitetty huomiota sekä turkiseläinten, että työntekijöiden suojaamiseen.  

–Tällä hetkellä tautia kantavat luonnonvaraiset linnut ja erityisesti naurulokit. Tärkeintä on torjua lokkeja tarha-alueelta ja erityisesti varjotaloista. Nykytiedon mukaan virus on herkkä happamuuden vaihtelulle, joten myös kalkitus ja rehun riittävä happamuus ovat torjuntakeinoja. Työntekijöiden osalta tärkeimmät keinot ovat hyvä hygienia ja suojavarusteiden käyttäminen. Tauti ei ilmeisesti ole kovin herkästi tarttuvaa eivätkä taudinaiheuttajat esimerkiksi välttämättä säily kuivilla pinnoilla kovin kauaa.  

TARTUNTAA nisäkkäiden välillä, esimerkiksi turkiseläimestä toiseen tai turkiseläimestä ihmiseen, ei ole tavattu. –Toisaalta lintuinfluenssaan sairastuneiden ihmisten kuolleisuus on eri tietolähteiden mukaan melko korkea, ja asiaan tulee suhtautua vakavasti, sanoo Rantakangas. 

Itäkylässä tasaiseen kuuluva paukuttelu liittyy lintujen torjuntaan.  

–Tarhalla torjutaan lintuja kaasutykillä, joka aiheuttaa säännöllisin väliajoin laukausta muistuttavan äänen. Toistaiseksi tämä on ollut tehokas tapa karkottaa lintuja lähistöltä, mutta epäilen, että lokit tottuvat siihen. Onneksi aikuiset naurulokit muuttavat kohta pois, ja tautipaine todennäköisesti pienenee, sanoo Rantakangas. 

–Tuntuu, että Itäkylässä näkyy normaalia enemmän kuolleita lintuja. En tiedä on näitä tutkittu lintuinfluenssan varalta. Kuolleita ja huonovointisina lopetettuja turkiseläimiä on tutkittu Seinäjoella Ruokaviraston eläinpatologian yksikössä.  

MIKÄLI luonnossa liikkuessaan törmää kuolleeseen lintuun tai lintuihin, on Rantakankaan mukaan syytä olettaa, että linnuissa voi olla tarttuvia tauteja. 

–Niiden käsittelyyn on syytä kysyä ohjeita viranomaisilta. Niiden käsittelyä ilman ohjeita tai esimerkiksi lemmikkien päästämistä kuolleiden lintujen luo tulee välttää. 

Ruokavirasto on havaittujen lintuinfluenssatapausten vuoksi perustanut tartuntavyöhykkeen, jolla pyritään estämään taudin leviäminen. Tällä vyöhykkeellä siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen ulkona pitäminen on kiellettyä. Etelä-Pohjanmaa kuuluu tähän vyöhykkeeseen. 

Aino Alppinen 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.