Tilaa uutiskirje Tilaa lukuaikaa Osta irtonumero Vaihda salasana Kirjaudu

Kirjallisuus

MEITÄ opettajia on hyvin monia erilaisia persoonia ja jokaisella on omat hyväksi havaitut opetusmenetelmänsä, mutta yksi on tärkeä asia ja se tulee opettajalla olla: lämmin sydän lapsia kohtaan, empaattisuus ja oikeudenmukaisuus. Luokassa tulee olla oppimista edistävä turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, pohtii 2005 eläköitynyt pitkän linjan opettaja Marja Vilkama. Hän katsoo koulumaailmaa ja oppimista kyläkoulun opettajan näkökulmasta, huolestuneena. –En ymmärrä tätä kännyköiden käyttöä luokassa. Ilman muutahan se on häiritsevä tekijä. Toiseksi, nykyään pyritään rakentamaan yhä suurempia koulukeskuksia ja pienet ja keskikokoisetkin koulut ovat uhanalaisia. Tämä ei ole hyvä suunta. Maaseutu autioituu entisestään myös koulujen häviämisen myötä. Päättäjät eivät ymmärrä, että monet lapsiperheet arvostavat nimenomaan näitä kyläkouluja ja haluavat muuttaa sinne, missä niitä vielä on. Hän julkaisi hiljattain Rakkaudesta kouluun – Pienen kyläkoulun eloonjäämistaistelu -teoksen. –Kirja voisi antaa vertaistukea niille pikkukouluille, jotka vielä kamppailevat lakkautusuhan alla. Minulla on tässä kirjassa myös useita ideoita koulun pelastamiseksi. Rakkaudesta kouluun kertoo yhden opettajan, suurperheen äidin kamppailusta omien visioidensa eteen. –Visiot eivät ole mahdottomia. Tarvitaan vain sydän, innostus ja kova tahto. Kirja keskittyy Vilkaman vuosiin Alajärvellä, kun hän toimi Koivumäen koulun opettajana vuosina 1988–2002. Alajärven vuosinaan hän käytti nimeä Marja Latvala ja myöhemmin myös Vilkama-Latvala. Unelma kyläkoulun opettajuudesta toteutui, kun Koivumäen koulun johtokunnan puheenjohtaja kutsui Latvalan perheen Koivumäelle: suurperheen lapset pelastaisivat koulun lakkautukselta. Lopettamisen raja oli tuolloin 12 oppilasta. Koulun toiminta jatkui vielä 14 vuoden ajan. Vilkaman ideat ja ajatukset koulun pelastamiseksi sekä kylän kehittämiseksi saivat kyläläisiltä myös vastusta, mutta esimerkiksi esikoulun saaminen koulun yhteyteen ja myöhemmin yhteistyö Uusikylän koulun kanssa olivat innovaatioita, jotka huomioitiin myös Alajärven ulkopuolella. Hän piti tärkeänä myös nostaa esille kylän osaamista ja yhteishenkeä. –Kirjan kirjoittamisen yksi tarkoitus on kertoa jälkisukupolvilleni, millaista oli koulumaailma muutamia vuosikymmeniä sitten. Kirjassani on paljon asioita, joita ei enää nykypäivänä kohtaa, joten se voi kiinnostaa monia muitakin, nuoria ja vanhoja yhtä lailla. Vilkama kirjoittaa koulun arjesta lämmöllä ja pilke silmäkulmassa. Teoksen alussa hän kertoo lapsuudestaan tykistöupseerin perheessä ja nuoruuden tapahtumista, jotka osoittavat samaa päättäväisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä kuin vuodet Koivumäellä. KIRJOITTAMINEN on ollut Vilkamalle aina tärkeää. Lastensa ollessa pieniä hän kirjoitti Ilkkaan pakinoita suurperheen arjesta ja myöhemmin kouluasioista. Niitä on koottu kirjasiin Äidin ikkuna 1 ja Äidin ikkuna 2. –Lahteen muutin 2011 joulukuussa ja täällä olen julkaissut runokirjan (2017) Kaikki tämä rakkaus. Se kertoo kahden seniorin rakkaudesta, rakkaudesta lapsiin, luontoon ja elämään.

Rakkaudesta kyläkouluun: ”Tarvitaan vain sydän, innostus ja kova tahto”

, , , , , , , , ,
Veli-Matti Isojoki on julkaissut kuusi teosta. Hän innostui kirjoittamisesta jäätyään eläkkeelle. Kuva: Isojoelta.

Vanhat koulukuvat herättivät eloon muistot yhteiskoulusta ja lukiovuosista

, , , , , ,
Christian Rönnbacka lupaa, että Antti Christian Rönnbacka lupaa, että Antti Hautalehdon hahmo pysyy mukana niin kauan kuin hän kirjoittaa. Pohjalaistaustainen poliisi on monen suomalaisen dekkarifanin suosikkihahmoja.

”Antti Hautalehto tulee varmasti seikkailemaan niin kauan kuin kirjoitan”

, ,
Jorma Heikkilä työstää parhaillaan kirjaa, jossa muistelee uraansa lääkärinä.

Heikkilän toinen muistelmateos kuvaa lääketieteen opiskelijan elämää 1960-luvulla 

, , , ,
Kaisa Ikolan ”neuleromaani” Oikein nurin saa jatkoa, kun Kaksi oikein yhteen on ilmestynyt syyskuussa.

Kaisa Ikola vierailee Lappajärven kirjastossa 

, , ,
Suvi Hosionaho haluaa rohkaista jokaista arvostamaan ja julkaisemaan omia tekstejä. –Joku voi innostua tai saada voimia juuri sinun tyylistäsi. Oma persoona saa näkyä!

Alajärven kirjastossa juhlittiin luovuutta – ”Arkipäivän kauneus on valtava lahja ja rikkaus”  

, , , , , , ,
Silvia Hernesniemi on innokas kuvakirjojen lukija.

Dekkarit ja uutuuskirjat ovat suosittua kesälukemista 

, , ,
Leena Jaakkola tuo Hajatelmia -teoksensa kuvituksen syyskuuksi Villa Väinölään. Jaakkolan kirjaa saa kirjoittajalta itseltään sekä Kuortaneen kirjakaupasta.

Pohdinnan aihetta sanoin ja kuvin

, , , ,
Regina Ketomäen kokoelmateos puhuttelee sanoin ja kuvin.

Toivon näköaloja suuren muutoksen keskellä 

, , , ,
Antti Tuurin romaanissa pohjalaishuumori maustaa terävästi hiottua ajankuvaa ruotsinsuomalaisuudesta. Tapani Tyynelä kirjoittaa Tuurin romaanista Aavan meren tuolla puolen. Lappajärvi on ruotsinsuomalaisille unelmien paikka.

Antti Tuurin romaanin ruotsinsuomalaisen onnen kaukoranta löytyy Lappajärveltä

, , , ,
DSC0069 (1)

Tapio Nummi – Taiteilijan tie 

, , ,
Jorma Heikkilä

Jorma Heikkilän muistelmateossarjan ensimmäinen osa on valmis – arvokasta apua perheen tarinan kirjoittamiseen antoivat yli 90-vuotiaat isoveljet 

Oleksandra Viazinkon näyttelyyn voi tutustua Alajärven kaupunginkirjastolla.

Ukrainalaista taidetta Alajärvellä

,
Hannes Lanamäki, Päivi Haapaniemi, Jari Mäenpää ja Annikki Ojala toimivat Lehtimäki-seurassa ja ovat kokoamassa uutta versiota kotiseutukirjasta.

Lehtimäki-kirjan jatko-osa laitettiin vireille ”Kotiseutukirjallisuus kiinnostaa nyt myös nuorempaa väkeä”

,

Vielä ehtii osallistumaan #kulttuurinkuplia-kampanjaan — kevään aikana useita kulttuuritapahtumia

,
Edellinen 123456 Seuraava
123456