VIMPELISSÄ asuva Tapio Nummi kohtasi pienenä poikana Vaasassa asuessaan pitkän rivin Suomen eturivin artisteja. Kerrostalon alakerrasta löytyi Suomen suosituimpia tanssipaikkoja, jonka toiminnassa oli Nummen isä mukana. Parhaiten on jäänyt mieleen Irwin Goodmanin keikka, josta meinasi tulla myös nuorelle Nummelle veljineen satikutia.
–Irwinin keikka oli alkanut. Veli sitten näytti erästä vipua minulle ja sanoi, että ”Et kyllä uskalla vääntää tästä.” Minä tietysti sanoin, että uskallanpas. Väänsin vivusta ja koko bändin musa lakkasi kuulumasta. Se oli pääkytkin! Irwin tiesi ketkä kolttosen takana olivat ja huusi, että ”Perkele pojat!”, nauraa Nummi.
–Mutta ei siitä onneksi meille mitään isompaa seurannut. Irwin oli isän tuttuja, tuli usein meillä kotonakin käymään tullessaan Vaasaan keikalle.
Taiteellisuus on kulkenut myös Nummen suvussa. Äidin isä on ollut Enontekiöllä tunnettu seppä, joka on osannut korjata kaikki kellosta koneisiin. Musikaalisuuden hän kertoo perineensä isän vanhempien puolelta.
–Mummo oli kova lausumaan runoja. Myös isäni oli runomiehiä, runonlausuja. Äidillä oli enemmän kädentaitoja, sanoo Nummi.
Nummi on opiskellut Savonlinnassa kulttuurialan kehittämistä.
–Aloituspäivänä meitä opiskelijoita oli noin 70. Lopussa enää viisi tai kuusi, en ihan tarkkaan muista. Kulttuuriala ei ole mikään kaikista helpoin. Ja varsinkin Suomessa sillä on vaikea elättää itsensä.
NUMMEN oma taiteellinen tie on vienyt miestä aina tarinankerronnan kilpailuista rooleihin elokuvissa, klovnin hahmoon ja kirjaprojektiin. Ja mahtuu joukkoon paljon muutakin, kuten teatteria, musiikin tekemistä, keikkoja, monologia, rock -festivaalien järjestelyä ja taulujen maalausta.
–90-luvun alkupuolella huomasin, että Pohjanmaan kirjailijat järjestivät tarinankerronnan kilpailun. Se jäi pyörimään mieleen. Sitten tuli itselle sellainen oivallus, nyt olisi mahdollisuus kirjoittaa omista nuoruusvuosista ja siitä kuinka osa haaveista murenee. Se oli siihenastisista teksteistäni pisin ja sain siitä kilpailussa kunniamaininnan, kertoo Nummi.
Sen jälkeen on tullut tekstiä kokonaisen kirjan verran, kun vuonna 2006 ilmestyi lastenkirja Susi-Hukkanen Kaikumetsästä. Uusin projekti on työn alla, mutta siitä Nummi ei halua paljastaa vielä juuri mitään.
–Helmikuussa tiedotetaan lisää, hän vihjaisee.
