Kuntia kannustetaan kertomaan varautumisesta kuntalaisille

Pitkään säilyvää, sellaisenaan syötävää tai ilman sähköä valmistuvaa ruokaa olisi hyvä löytyä hätävarana jokaisesta kodista.
Pitkään säilyvää, sellaisenaan syötävää tai ilman sähköä valmistuvaa ruokaa olisi hyvä löytyä hätävarana. Kuva: Freepik.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus kannustavat kuntia viestimään kuntalaisille varautumisen merkityksestä. Kuntalaisilla on vastuu oman kotinsa varautumisesta. Kunnat voivat ottaa käyttöönsä Kuntaliiton ohjeen varautumisesta viestimiseen.

Eri häiriötilanteissa väestön toimintakyky ja kriisinkestävyys on tärkeää, minkä vuoksi jokaisen suomalaisen kannattaa kiinnittää huomiota omaan varautumiseensa. Kuntaliitto on loppuvuodesta julkaissut ohjeen, jonka avulla kunnat voivat kertoa kuntalaisille omasta varautumisestaan verkkosivuillaan.

Malli tuo esille viranomaisten pitkäjänteistä työtä varautumisessa sekä muistuttaa siitä, että ihmisillä on oma vastuu kotitaloutensa varautumisesta. Kaikilla kunnilla ei ole vielä verkkosivuillaan tietoa varautumisesta.

– Kuntalaisten omatoiminen varautuminen parantaa koko kunnan häiriönsieto- ja toipumiskykyä. Kuntaliitto kannustaa kuntia viestimään, miten jokainen kuntalainen voi itse varautua häiriötilanteisiin. Varautuminen on yhteispeliä myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. 

Karhunen painottaa sitä, että kaikki kunnan valmiussuunnitteluun kuuluva ei ole julkista tietoa ja kuntien on oltava huolellisia siinä, mitä tietoja julkaisevat. Kuntalaisten on hyvä tietää, että viranomaiset hoitavat oman roolinsa varautumisessa ja varmistavat kunnan tehtävien toteutumisen myös häiriötilanteissa. Kansalaisilla on kuitenkin vastuu varautua niin, että pärjää omatoimisesti vähintään kolme vuorokautta häiriötilanteessa.

Varautuminen kuntoon jo ennen helmikuun Varautumispäivää

Kuntaliiton malli on osa 7.2. vietettävää valtakunnallista Varautumispäivää. Päivän teema on “Varautuminen on yhteispeliä”.

Jo sitä ennen asiaa kannattaa alkaa laittaa kuntoon.

Talvella varautumisella on erityistä merkitystä, sillä kylmyys ja pimeys voivat hankaloittaa elämää, jos esimerkiksi sähköt eivät toimi. Muun muassa talvimyrskyt ja tykkylumi voivat katkoa sähköjä, mikä vaikuttaa myös vedenjakeluun.

– Siinä kohtaa, kun on ilman vettä tai lähikauppa on kiinni sähkökatkon takia, alkaa arvostaa sitä, että on miettinyt asiaa ajoissa. Varautumisohjeet ovat suht helppoja, mutta kaikilla ei ole asia vielä kunnossa. Suosittelen jokaista pohtimaan, löytyykö kotoa esimerkiksi paristolla toimivaa valaistusta ja radiota sekä pullovettä. Eikä unohdeta niitä paristojakaan, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju vinkkaa.

SPEK järjestää Varautumispäivän yhteistyössä Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Verkkosivujen lisäksi kunnat voivat osallistua Varautumispäivään tarjoamalla kuntalaisille tietoa varautumisesta kirjastoissa ja sosiaalisessa mediassa.

Myös henkilöstön varautuminen on huomioitava työyhteisöissä

Organisaatioissa erilaisiin häiriötilanteisiin varautuminen ei koske vain sen omaa valmiussuunnittelua vaan siihen linkittyy myös työntekijöiden oma varautuminen. Jos henkilöstö on tiukassa paikassa huolissaan omasta tai läheistensä pärjäämisestä, voi työtehtäviin keskittyminen olla vaikeaa.

Nyt onkin hyvä varmistaa, että kuntien valmiussuunnitteluun sisältyy henkilökunnan ohjeistaminen omasta varautumisesta.

Myös muun julkishallinnon sekä yritysten työntekijöiden kannattaa muistuttaa henkilöstöään henkilökohtaisesta varautumisesta.

– Yhteiskunnan toiminta voi häiriintyä useista eri syistä. Näissä tilanteissa aktivoituvat yritysten ja organisaatioiden varautumissuunnitelmat, joiden avulla toiminta palautetaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman normaaliksi. Tämän varmistamiseksi on olennaista, ettei yksittäisen henkilön tarvitse siinä vaiheessa keskittyä huolehtimaan varautumistoimenpiteistä kotona. Ennakkoon varautuminen lisää henkistä kriisinkestävyyttä, jolloin olemme yhteiskuntana entistä vahvempia maailman myrskyissä, Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo sanoo.

Mitä tarvikkeita kotoa pitäisi löytyä vähintään 72 tunniksi?

Ohjeet omatoimisesta varautumisesta löytyvät 72tuntia.fi-verkkosivuilta. SPEK koordinoi viranomaisten ja järjestöjen 72 tunnin varautumissuositusta, jota Huoltovarmuuskeskus rahoittaa. Joka kotitalouden tulisi varautua pärjäämään häiriötilanteessa vähintään 72 tunnin ajan itsenäisesti.

Kotona olisi hyvä olla:

  • Pitkään säilyvää, sellaisenaan syötävää tai ilman sähköä valmistuvaa ruokaa
  • Muutama litra pullovettä/henkilö
  • Välttämättömiä lääkkeitä ja särkylääkkeitä
  • Paristoilla toimiva radio
  • Paristoja
  • Taskulamppu tai otsalamppu
  • Puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri
  • Ladattu varavirtalähde
  • Vähän käteistä rahaa
  • Kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä
  • Joditabletteja
  • Ilmastointiteippiä
  • Muovipusseja ja vessapaperia
  • Polttopuita, jos on takka tai puu-uuni
  • Ensiapulaukku
  • Palovaroitin
  • Alkusammutusvälineet

72 tuntia -varautumisohjeet

https://72tuntia.fi/

Kuntaliiton malli varautumisesta viestimiseen kuntien verkkosivuille

Täydennettävä verkkosivupohja: Edistä kuntalaisten omatoimista varautumista | Kuntaliitto.fi

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.