OMAISHOITAJALIITON mukaan vähintään 350 000 suomalaista hoivaa jotakuta läheistään. Heistä noin 50 000:lla on omaishoitajasopimus kunnan kanssa ja siten he ovat oikeutettuja omaishoidon tukeen sekä muihin omaishoitajille kuuluviin palveluihin.
Järviseudun omaishoitajayhdistyksen omaistoiminnan koordinaattori Tiina Silvonen tapaa työnsä tiimoilta suuren määrän omaishoitajia ja muita asian kanssa tekemisissä olevia ihmisiä liikkuessaan työssä kahdeksan kunnan alueella.
–Keskusteluiden perusteella voisin sanoa, että suurin syy siihen, miksi omaishoidon tukea ei haeta, on se, ettei omaishoitotilannetta tunnisteta. Tällöin ei myöskään osata hakea tietoa ja apua. Vaikka tietoa olisi näkyvillä, hoivaaja ei silti ymmärrä, että tämä asia koskettaa juuri minua.
Omaishoitotilanne voi kehittyä hitaasti, jolloin se on hoivaajalle osa normaalia arkea; toisesta pidetään huolta eikä auttamisen määrän kasvua huomaa. Hoivaamisesta tulee itsestään selvää, uusi normaali.
Omaishoidon tukea kannattaa hakea
Ulla Halonen listaa artikkelissaan ”Paljo luvataan, mutta ei sitten kuitenkaan” (Yhteiskuntapolitiikka 87, 2022) syitä, miksi niin moni omaishoitotilanteessa oleva jää vaille omaishoitajalle kuuluvia etuja. Yksi niistä on tiukat kriteerit tuen myöntämiselle. Järviseudulla kriteerit tiukentuivat hyvinvointialueeseen siirryttäessä.
–Jos hakemus on hylätty, kannattaa hakea uudelleen, sillä yleensä iän tuomat toimintakyvyn rajoitteet lisääntyvät ja monet taudit etenevät, jolloin hoivan tarve kasvaa. On hyvä hakea myös siksi, että näin hyvinvointialueella on tieto alkavasta omaishoidon tilanteesta. Vaikka sopimusta ei tehtäisi, arjen helpottamiseksi voi silti saada tukipalveluita, jotka auttavat omaishoitajaa jaksamaan.
Silvonen hehkuttaa hyvinvointialueen ikäihmisten palveluita.
–Kaikki palvelut saa yhdeltä luukulta, palvelupolku on selkeä ja intervallijaksot toimivat, eli omaishoitaja saa levätä. Vammaispalveluiden puolella käytännöt ovat kirjavammat, sillä toimintakenttäkin on laajempi aina erityislapsista vammautuneisiin ja sairastuneisiin aikuisiin.
Ennakkoluulot näkyvät ja tuntuvat yhä
HALOSEN mukaan julkisten organisaatioiden työntekijöiden rooli tuen hakemisessa oli keskeinen. Jos asiaa on esittänyt sosiaali- tai terveydenhuollon edustaja, tukea haetaan helpommin. Myös perheenjäsenten tuki vaikuttaa.
Moni ikäihminen ajattelee yhä, että sosiaalipalvelut ja tuet on tarkoitettu vain heikommassa asemassa oleville.
–Ajatellaan, että kyllä me pärjätään, ei olla toisten tuen varassa. Nuorempi sukupolvi ajattelee, että yhteiskunnan kuuluu tukea tässä tärkeässä tehtävässä, Silvonen kertoo.
Omaishoidon tuki saatetaan myös mieltää ainoastaan taloudelliseksi tueksi, jolloin sitä ei haeta, jos taloudelliselle tuelle ei koeta olevan tarvetta.
–Sitä kannattaa hakea siksikin, että silloin ammatti-ihminen katsoo kokonaistilanteen ja arvioi, mikä tukipalvelu voisi auttaa arjessa. Voi käyttää esimerkiksi ateria- tai kylvetyspalvelua ja intervallijaksot saa omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien ajalle omaishoidettavalle edullisesti, vain 11,60 eurolla vuorokaudessa, mikä kannustaa vapaapäivien pitämiseen.
Muita syitä olla hakematta tukea ovat epäluottamus järjestelmää kohtaan, mikä Silvosen arvion mukaan näkyy ehkä enemmän vammaispuolella, sekä epätietoisuus siitä, mitkä ovat hoitajan velvollisuudet ja oikeudet.
–Voidaan ajatella, että virallinen omaishoitajuus velvoittaa jotenkin enemmän tai siinä joutuu valvonnan alle. Sopimuksen tarkoitus on kuitenkin tukea hoitajaa. Sopimuksia päivitetään ja tarkastetaan aika ajoin ja sen voi myös katkaista.
–Aiemmin ei ehkä uskallettu mennä lääkäriin, vaikka oli sairastunut, kun ajateltiin että se estää omaishoitajuuden. Laissa on merkintä omaishoitajien maksuttomista terveystarkastuksista, millä pyritään kannustamaan käymään juttelemassa ja laitetaan tarvittaessa asioita eteenpäin. Itsestäkin täytyy pitää huolta, että jaksaa pitää huolta toisesta.
Etelä-Pohjanmaalla omaishoidon tuen hakemus on selkeä
JOISSAIN paikoissa omaishoitajilla on ollut vaikeuksia tukihakemuksen täyttämisessä. Esimerkiksi läheisen tuen tarvetta on hankala kuvailla. Silvonen kertoo, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella käytettävä omaishoidon tuen hakulomake on selkeä ja apua sen täyttämiseen on saatavissa.
–Hakemuksen lähettämisen jälkeen asiakasohjaaja sopii kotikäynnin kokonaistilanteen ja hoidon tarpeen arvioimiseksi. Omaishoitaja voi siinä vielä kertoa, miten arki toimii. Kelan lomakkeiden kanssa voi olla hankalampaa, koska päätös tehdään vain tekstin ja lääkärinlausunnon perusteella, tällöin on tärkeää avata asiaa selkeästi.
–Muistisairaiden kohdalla käy usein niin, että vieraiden paikalla ollessa ollaan tosi teräviä ja näytetään että pärjätään, mutta silloin omaishoitajan rooli on nostaa asiat esille. Jos ei pysty sairastuneen läsnä ollessa puhua, voi kysyä saako soittaa, ja kertoa sitten oman näkemyksensä. Ammatti-ihminen kuuntelee kyllä enemmän hoitajaa kuin muistisairasta. Asiat kannattaa kertoa huonoimman päivän mukaan: harvoin tilanne menee parempaan suuntaan, haasteet vain kasvavat matkan varrella.
Minäkö omaishoitaja?
OMAISHOITOTILANTEESTA voi olla kyse, kun henkilö avustaa sairastunutta, vammautunutta, vammaista tai ikääntynyttä läheistään useissa toiminnoissa ja hoitaa kodin ulkopuolisia asioita. Tällöin perheen vastuunjako ja roolit ovat voineet muuttua, arjen hallinta vaatii järjestelyjä ja omaisen vapaa-aika ja yöuni voivat kärsiä avun tarpeen vuoksi.
–Se, että auttaa siivouksessa tai hoitaa kauppa-asiat, ei ole omaishoitoa, vaan läheisapua, toteaa Tiina Silvonen.
Omaishoitosopimuksen voi tehdä yksityishenkilö, joka on valmis vastaamaan läheisensä hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla, ja jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Myös kodin on oltava terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan sopiva ja tuen myöntämisen on oltava hoidettavan edun mukaista. Tukea ei lähtökohtaisesti myönnetä, jos hoitajalla on todettu kognitiivisten toimintojen heikentymä, mielenterveysongelmia, päihteiden väärinkäyttöä tai jos hänen muu tilanteensa selvästi rajoittaa hänen toimimistaan omaishoitajana tai hoidettavan koti ei sovellu hoitoon.
