RIVI pieniä lastensaappaita eteisessä odottaa käyttäjiään. Jos joltakin lapselta on unohtunut matkasta jokin vaate, niin Mäenpään kotoa löytyy hänelle melko varmasti varavaate.
Kortesjärveläiset Mona ja Keijo Mäenpää ovat tuki- ja kriisiperhe. Aiemmin he ovat toimineet myös sijaisperheenä. Lomakotina perhe on toiminut kesäisin Pelastaa Lapset ry:n kautta
Kaikki lähti Mona Mäenpään lapsirakkaudesta.
−Kuusivuotiaana osoitin kotona lehmälaidunta ja sanoin, että tuonne minä rakennan päiväkodin, hän muistelee hymyillen.
Myöhemmin hän meni töihin päiväkotiin, joka oli rakennettu puolen kilometrin päähän tuosta paikasta ja on työskennellyt siellä 28 vuotta.
–Ystäväni miehen äidillä oli lomalapsia ja aloin miettiä, että miten mekin saisimme. Soitin Pelastakaa Lapset ry:lle ja sitten meille alkoi tulla lapsia kesällä lomakotiin.
Mäenpään perheessä on 1980-luvun loppupuolelta asti ollut yli 65 lomalasta. Monet lapset tulivat useana kesänä uudelleen.
−Yksi tyttö tuli seitsemänä kesänä, muistaa Keijo Mäenpää.
Alkuaikoina lapset viipyivät lomakodissa kuukauden verran. Kun lomakotia tarvitsevia lapsia alkoi olla enemmän, lapset asuivat lomakodissa viikon tai kaksi. Iältään lomalapset olivat neljästä noin neljätoistavuotiaisiin. Mäenpään perheen omat neljä lasta odottivat aina keväisin lomalapsien tulemista. Lomalapset ovatkin olleet mukana kaikessa puuhailussa perheen kanssa ja kaverisuhteita on solmittu lasten kesken.
−Olemme käyneet retkillä, kalastamassa ja uimassa. Olen myös kova leipomaan, joten lapset ovat olleet aina siinäkin mukana, kertoo Mona Mäenpää.
Pienetkin, tavallisilta tuntuvat asiat ovat voineet olla lapsille hienoja kokemuksia.
−Yksi tyttö kysyi, että saako mennä nurmikolle ilman kenkiä.
Lomalapsiin on pidetty perheessä yhteyttä jälkeenkin päin, ja jotkut käyvät vieläkin aikuisina tervehtimässä lomaperheensä vanhempia.
Tuki- ja kriisiperheenä
Tällä hetkellä Mäenpäät toimivat tuki- ja kriisiperheenä. Tukiperheenä he ovat kuudelle lapselle kolmesta eri perheestä. Tukilapset tulevat viettämään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa viikonloppua Mäenpäiden kotiin.
−Meidän tukilapsemme ovat olleet enimmäkseen alle kouluikäisiä. Olen tottunut päiväkodissa toimimaan pienten lasten kanssa, sanoo Mona Mäenpää.
Lastensuojelun kriisiperheenä toimiminen tarkoittaa sitä, että Mäenpään pariskunnalle voidaan soittaa vaikka keskellä yötä, kun jollekin lapselle tarvitaan huostaanoton vuoksi nopeasti sijoituspaikkaa.
−Nuorin meille tullut lapsi on ollut kolme kuukautta.
Rakkautta ja huolenpitoa riittää
Pariskunnalla on pitkä kokemus eri-ikäisistä ja erilaisista taustoista sekä elämäntilanteista tulevista lapsista. Kaikenlaista on nähty matkan varrella, mutta pariskunta ei osaa nimetä mitään isompia kohdattuja vaikeuksia.
−Monalla on taito käsitellä lapsia, toteaa Keijo-puoliso.
Paitsi lasten, myös lasten vanhempien kanssa on pääasiassa tultu hyvin toimeen.
Keijo Mäenpää on ollut vuoden eläkkeellä ja Mona on osa-aikaeläkkeellä. Heillä on kymmenen lastenlasta ja kaksi tulollaan. Rakkautta ja huolenpitoa riittää niin omille kuin lainalapsillekin.
−Emme oikein osaa ilman, kun ollaan aloitettu tämä, nauraa pariskunta viitaten lapsitäyteiseen elämäänsä.
Seuraavassa polvessa on jo toiminnalle jatkajakin. Mäenpään lapsista yksi toimii perheineen tukiperheenä. Tuki- ja sijaisperheille on tänä päivänä paljon tarvetta. Tukiperheenä voi aloittaa lyhyellä sitoutumisella ja katsoa miltä se tuntuu.
−Jos vaan pitää lapsista ja on aikaa, niin kannattaa kokeilla, kannustavat Mäenpäät.
