LAPPAJÄRVELÄISEEN Niemelän-Peltokankaan perheeseen tuli syksyllä japanilainen Sayaka, 16. Hän osasi tullessaan suomea jonkin verran opiskeltuaan kieltä vuoden verran ennen maahan tuloa.
–Me oltiin onnekkaita, kun saatiin Sayaka. Persoonat kohtasivat hyvin ja oli samanlaiset lähtökohdat perheissä, reissutyötä tekevä isä ja kotona oleva äiti, kertoo Mirka Niemelä Lappajärven Karvalassa asuvasta perheestä.
Niemelä sanoo koulunkäynnin olevan raskaampaa Japanissa, ja vanhempien työpäivät ovat tosi pitkät ja töitä tehdään kuutena päivänä viikossa. Japanilainen kulttuuri ei silti ole kovin erilainen kuin suomalainen. Samanlaisuutta on paljon, esimerkiksi kasvatuksessa.
Perheeseen kuuluvat vanhempien lisäksi lapset Saku, 15, Ronja 13, Elsa 7, ja kesällä on tulossa vauva.
MITEN perhe keksi ryhtyä isäntäperheeksi?
–Olen aina pitänyt vieraista kulttuureista. Kotiseudullani Ranualla Toljan koululla oli ystäväkouluja. Koululla oli puolen vuoden ajan japanilainen opettaja. Ystäväkouluista Unkarista, Hollannista, Englannista ja Virosta tuli meidän koululle koululuokkia tai opettajia majoittumaan. Kävimme Unkarissa luokkaretkellä ja yövyimme perheissä. Tykkäsin, vaikka perhe ei osannut kunnolla englantia, kertoo Niemelä.
Hän kertoo, että on rikastuttavaa, kun perheessä on ylimääräinen lapsi. Lapset puhuvat englantia ja kielitaito kehittyy koko ajan. Kiintymyssuhde uuteen tulokkaaseen syntyy nopeasti.
–On ihanaa, kun tulee uusi ihminen, joka kutsuu äidiksi.
SAYAKAN haaveena on palata kolmen vuoden kuluttua takaisin Suomeen opiskelemaan, kun koulut on loppu Japanissa on. Hän sanoo pitävänsä suomalaisista ja elämästä sekä täällä vallitsevasta rauhasta.
–Olen viihtynyt hyvin. Tykkään viettää paljon aikaa perheen kanssa lauta- ja korttipelejä pelaten tai leffoja katsellen. Matkoillakin olemme käyneet. Japanissa ei ole aikaa olla yhdessä perheen kesken. Oma perheeni on aika samanlainen kuin täällä. Minulla on kaksi nuorempaa siskoa, kertoo Sayaka.
Hän pitää suomalaisesta koulusta ja sanoo, että täällä stressiä on vähemmän ja voi valita enemmän, mitä haluaa opiskella.
Koko lukuvuodeksi tai vaikka kolmeksi kuukaudeksi
SAYAKA kannustaa lähtemään vaihto-oppilaaksi, koska uuteen kulttuuriin ja toisenlaiseen koulumaailmaan on mukava tutustua. Vaihto-oppilasaikana kasvaa ja viisastuu.
Kun kysyn, millainen on hyvä isäntäperhe, Sayaka sanoo, että jokainen perhe on erilainen. Oleskelusta tulee onnistunut, kun perhe löytää sopivan nuoren AFS:n esittelystä.
Entä kannustaako Niemelä perheitä ottamaan vaihto-oppilaita?
–Ilman muuta kannustan. Ei perheen tarvitse muuttaa elämäänsä eikä tottumuksiaan. Nuori sopeutuu teidän elämään eikä päinvastoin. Jos tuntuu, että koko lukuvuosi on liian pitkä aika niin voi ottaa vaihto-oppilaan kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi. Me kuitenkin haluttiin maksimiaika, että ehtii tutustua.
Isäntäperhettä vailla vielä lähes 100 vaihto-oppilasta
MAAMME vanhin vaihto-oppilasjärjestö AFS peräänkuuluttaa jälleen isäntäperheitä tulevana syksynä Suomeen vaihtoon tuleville nuorille. Maahamme on tulossa noin 130 oppilasta, joista perhettä vailla on vielä lähes 100 oppilasta. Nuoret tulevat elokuun 18. päivänä, ja ennen kesää kaikille pitäisi olla tarjolla koti puoleksi vuodeksi tai koko lukuvuodeksi.
–Monenlaiset perheet ovat sopivia isäntäperheitä. Lapsiperheet, yksinäiset tai lapsettomat parit voivat ottaa luokseen vaihto-oppilaan. Kunhan on koti, missä asua ja ruokaa, sanoo AFS:n yhteyshenkilö Teija Hentunen rohkaisevasti.
AFS painottaa, että etsinnässä ovat tavalliset suomalaiset perheet, joilla on asenne kohdallaan ja intoa ottaa vaihto-oppilas osaksi perheen arkea. Edes oma huone ei ole välttämätön.
Hentunen sanoo, että kielitaitokaan ei ole oleellinen asia. Nuoren tulijan äidinkieli ei useimmiten ole englanti – ja nuoret tulevat maahamme oppimaan suomea.
VIIMEISTÄ hakupäivää ei ole, mutta ennen kesälomia olisi hyvä saada asumisasiat kuntoon tulijoiden osalta. Hakuprosessi on vaivaton. AFS:n sivulla on lomake, joka täytetään. Sen jälkeen AFS:n edustaja ottaa yhteyttä ja prosessi käynnistyy. Soittaakin voi, jos haluaa ensin keskustella asiasta.
Hentunen kertoo, että alueella on tällä hetkellä kymmenkunta vaihto-oppilasta, joista Alajärvellä yksi ja Lappajärvellä japanilainen Sayaka, jonka perheen äidin haastattelu on ohessa.
Aino Alppinen
Luitko jo nämä Koulutus-aiheiset jutut
