Fingrid on valinnut reitin kantaverkon voimajohdoille Kalajoen Jylkästä Alajärvelle

Kokkolan Hangasnevalta Alajärven sähköasemalle sijoittuvista vaihtoehdoista jatkosuunnitteluun on valittu itäinen päävaihtoehto sekä sen kolme eri alavaihtoehtoa: Halsuan asutuksen kierto, Haapasalon itäinen vaihtoehto sekä läntinen vaihtoehto välillä Kellokallio-Kaakkurinkangas.
Kokkolan Hangasnevalta Alajärven sähköasemalle sijoittuvista vaihtoehdoista jatkosuunnitteluun on valittu itäinen päävaihtoehto sekä sen kolme eri alavaihtoehtoa: Halsuan asutuksen kierto, Haapasalon itäinen vaihtoehto sekä läntinen vaihtoehto välillä Kellokallio-Kaakkurinkangas. Kuva: Fingrid.
Fingrid on valinnut reitin Kalajoen Jylkän ja Alajärven väliselle voimajohdolle. Johtoreittivalinta perustuu ympäristövaikutusten arviointiin ja sen yhteydessä vaikutusalueen asukkailta saatuun palautteeseen. Voimajohtohanke on osa energiajärjestelmän modernisointia, joka mahdollistaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Fingrid Oyj suunnittelee uusia, yhteisille pylväille sijoittuvia 400 ja 110 kilovoltin voimajohtoja Kalajoen Jylkän ja Alajärven sähköasemien välille. Noin 154 +14 kilometrin mittainen voimajohtoyhteys sijoittuu Kalajoen, Alavieskan, Sievin, Kannuksen, Toholammin, Kokkolan, Kaustisen, Vetelin, Halsuan, Perhon, Vimpelin ja Alajärven alueille.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) aikana voimajohtoreitteihin tehtiin muutoksia ja lisäyksiä ihmisille ja luontoarvoille aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi. YVA-yhteysviranomaisena toimineen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätelmä ympäristövaikutuksista saatiin toukokuussa 2023. Fingrid on valinnut jatkosuunnitteluun etenevän johtoreitin YVAn tuottaman ympäristötiedon ja vuorovaikutuksessa saadun palautteen avulla.

Reittivalinnat huomioivat ihmisiä ja luontoarvoja

Kalajoen Tolosperän ja Sievin Kukonkylän välillä jatkosuunnitteluun on valittu itäinen reittivaihtoehto, koska läntisellä vaihtoehdon todettiin heikentävän liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa Vääräjoen varrella. Itäinen vaihtoehto on myös lyhyempi ja siten kokonaisvaikutukset jäävät lievemmiksi ja metsämaata jää johtoalueelle hieman vähemmän. Myös alueelta saatu palaute tukee itäisen vaihtoehdon valintaa.

Mainos

Sievin Kukonkylän ja Toholammin Höyläsalonnevan välisistä vaihtoehdoista jatkosuunnitteluun on valittu läntisin, ”maisema-alueen kierto”-vaihtoehto, joka kiertää Lestijoen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. Ratkaisulla pyritään lieventämään vaikutuksia maisemalle ja pysyvälle asutukselle. Sen on myös todettu tukevan alueellista verkkoratkaisua siten, että tarvittavien voimajohtojen määrä jää kokonaisuudessaan mahdollisimman pieneksi. Myös alueelta saatu palaute tukee valintaa.

Kokkolan Hangasnevalta Alajärven sähköasemalle sijoittuvista vaihtoehdoista jatkosuunnitteluun on valittu itäinen päävaihtoehto sekä sen kolme eri alavaihtoehtoa: Halsuan asutuksen kierto, Haapasalon itäinen vaihtoehto sekä läntinen vaihtoehto välillä Kellokallio-Kaakkurinkangas. Ratkaisulla lievennetään liito-oravaan kohdistuvia haittavaikutuksia, joiden todettiin olevan suuria läntisellä päävaihtoehdolla Porasenjoen ylityksessä, sekä asutukseen itäisen päävaihtoehdon varrella. Itäinen päävaihtoehto myös palvelee alueelle suunnitteilla olevia hankkeita läntistä paremmin ja siten vähentää alueella tarvittavien voimajohtojen kokonaismäärää. Myös alueelta saatu palaute tukee reittivalintaa.

Hankkeen jatkosuunnittelu etenee maastotutkimuksilla, joiden perusteella määritetään tarkempi johtoreitti ja voimajohtopylväiden sijainnit. Alueen maanomistajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. Voimajohdon rakentaminen ajoittuu johto-osuuksista riippuen vuosille 2025–2027.

Aiheesta meillä

Kommentit

Voit kommentoida tätä juttua, vain tilaajille. Kommentit näkyvät kaikille.

Jätä kommentti

Lue lisää

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Mikäli on epäilys, että vedessä on sinilevää, siinä ei tule uida tai sitä ei tule käyttää sauna-, kastelu ja pesuvetenä. Kuvituskuva. Niina Hyttinen

Sinilevätilanne yhä rauhallinen

Pohjalaismaakuntien alueella ei ole havaittu sinilevää sisävesissä tai merialueella. Valtakunnallisessa seurannassa Varsinais-Suomen rannikkovesiltä ja Pirkanmaan

Lappajärvi kysyy kesäasukkaiden toiveita palveluiden suhteen. Kuva Lappajärven kunnan sivulta.

Lappajärvi kuulee kesäasukkaita

Lappajärvi tunnetaan mökkipaikkakuntana ja kesäisin väkiluku kasvaakin huomattavasti. Mikäli ulkopaikkakuntalaisilla Lappajärven kauniista maisemista ja hyvistä

Hannele%20Yli-Mannila%20ja%20Roosa%20Rantalainen%20tekivt%20alkutestej%20jsalaatin%20taimille%20kasvihuonevaiheen%20ptteeksi_Kuva%20Elina%20Iivari

Turvetta pyritään korvaaminen uusilla biopohjaisilla materiaaleilla: Kasvualustakokeet käynnistyneet Järviseudun ammatti-instituutissa

Etelä-Pohjanmaalla etsitään ja tutkitaan uusia vaihtoehtoja turpeelle kasvualustamateriaalina. Turpeen käytön vähentäminen vaikuttaa laajasti alueen ruokaketjuun, joten uusille kasvualustamateriaaleille on tarvetta. Järviseudun ammatti-instituutin Kurejoen toimipisteessä on aloitettu kasvualustakokeet, joissa jääsalaattia kasvatetaan erilaisilla biopohjaisilla kasvualustamateriaaliseoksilla. Tavoitteena on löytää uusia kotimaisia, ympäristöystävällisiä ja taloudellisia vaihtoehtoja turpeen korvaajiksi.

Mikäli on epäilys, että vedessä on sinilevää, siinä ei tule uida tai sitä ei tule käyttää sauna-, kastelu ja pesuvetenä. Kuvituskuva. Niina Hyttinen

Sinilevätilanne yhä rauhallinen

Pohjalaismaakuntien alueella ei ole havaittu sinilevää sisävesissä tai merialueella. Valtakunnallisessa seurannassa Varsinais-Suomen rannikkovesiltä ja Pirkanmaan ja Keski-Suomen sisävesialueilta on yksittäisiä havaintoja vähäisistä sinilevähavainnoista.

Ensimmäisen seurantajakson eli viikon 23 aikana seurantapisteiltä ei ole sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla.

Sinileväseuranta käynnistyi – siitepölykerros voi muistuttaa sinilevää

Pohjalaismaakuntien sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) – 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Seuranta toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa.

Kuolettavista tieltä suistumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu hyvällä ajokelillä. Kuva: Mostphotos

Kuolettavista tieltä suistumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu hyvällä ajokelillä, onnettomuudet painottuvat kesään

Onnettomuustietoinstituutin juuri julkaistussa teemaraportissa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita suistumisonnettomuuksia. Viiden vuoden aikana tapahtui 180 suistumisonnettomuutta, joissa menehtyi 198 henkilöä. Suistumisia aiheuttivat pääasiassa kuljettajien ajokunnon puutteet, eivät olosuhteet. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.

Lappajärvi kysyy kesäasukkaiden toiveita palveluiden suhteen. Kuva Lappajärven kunnan sivulta.

Lappajärvi kuulee kesäasukkaita

Lappajärvi tunnetaan mökkipaikkakuntana ja kesäisin väkiluku kasvaakin huomattavasti. Mikäli ulkopaikkakuntalaisilla Lappajärven kauniista maisemista ja hyvistä

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.