• Vimpelin yhteiskoulun keittiöllä kokataan joka viikko yksi kasvisruoka. Lasagnea tehtiin uudella reseptillä ensimmäistä kertaa.
  • Ella Peltola ja Katariina Hilli suhtautuvat myönteisesti kasvisruoan lisäämiseen kouluruokailussa.
  • Kasvislasagne maistui koulun väelle.

Kasvisruokakokeilu rantautui Vimpelin kouluille

KUNTALAISALOITE viikoittaisesta kasvisruokapäivästä kouluilla on käynnistynyt kokeiluna, jota toteutetaan määrärahojen puitteissa. Syksyn kokeilusta tehdään käyttäjä tutkimus, jonka tulosten perusteella arvioidaan hankkeen jatkoa, linjasi tekninen lautakunta. Nuorisovaltuutettu Elina Arpala totesi aloitteessaan joka aterialla nautittavan lihan tulevan kalliiksi sekä kunnalle että ympäristölle.

–Kasvisruoan ei tarvitse välttämättä olla kallista: puuro, hernekeitto tai pasta ja tomaattikastike, joissa jauheliha on korvattu soijarouheella, ovat hyviä ja terveellisiä esimerkkejä. 

Koulun kuuden viikon ruokalistalla on ollut aiemmin kolmesta neljään kasvisateriaa: puuroja, kasvispihvejä ja pinaattiohukaisia. Niiden lisäksi listalle on nostettu kasvislasagne sekä makaronilaatikko, jossa liha korvataan kasvisperäisellä valmisteella, kertoi yhteiskoulun vastaava keittäjä Merja Aho. Puurot ovatkin, etenkin manna- ja ohrapuuro, koululaisten suosikkiruokien joukossa. Samalle listalle nousevat myös uunimakkara ja makaroniruoat, kuten broileripastavuoka.

Ruokalistan uudessa tulokkaassa, kasvislasagnessa on porkkanaa, palsternakkaa, kesäkurpitsaa, linssiä, pinaattia ja tomaattimurskaa. Aho arvelee kasvisten katoavan parempiin suihin tässä muodossa: esimerkiksi sosekeittona ne eivät ehkä menisi niin hyvin.

VIIDESLUOKKALAISET Katariina Hilli ja Ella Peltola söivät kasvislasagnea ja pitivät siitä. He kertoivat pitäneensä myös muista koulussa tarjotuista kasvisruoista, ja syövänsä kasviksia muutenkin mielellään: molempien lempikasvis on porkkana.

–Se kuulostaa ihan järkevältä, Hilli totesi kysyttäessä mielipidettä ruokavalion vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. –Voisin ehkä alkaa kasvissyöjäksi.

Peltola oli samaa mieltä. Miten paljon he sitten miettivät ilmastonmuutosta ja siihen vaikuttamista?

–Ei kauheasti, Peltola totesi.

–En minäkään, Hilli sanoi.

TÄSSÄ muodossa toteutetun kokeilun kustannusvaikutukset eivät ole suuria. Ruuan kotimaisuuteen, jota aloitetta lautakunnassa valmisteltaessa painotettiin, keittiöllä ei voida vaikuttaa kovin paljon. Raaka-aineet tilataan sairaanhoitopiirin hankintarenkaan kautta. Liha ja broileri ovat kuitenkin aina kotimaisia. Yhteiskoulun keittiöllä käytettävä peruna on lähiruokaa.

Koululaisilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus saada myös täysin vegaani ruokavalio tilaamalla. –Tällä hetkellä teemme kasvisruoan viidelle ja kaksi täysin vegaanista, Aho kertoo.

Aloitteen tekijä tyytyväinen toteutukseen

KASVISRUOKA-ALOITTEEN tekijä Elina Arpala on tyytyväinen aloitteen toteutumiseen ja toteaa, että koulukeittiössä valmistettu kasvisruoka on ollut hyvää. –En usko, että kovin moni oppilas on edes huomannut kasvisruokapäivien lisääntymistä, koska ruoat ovat usein samoja, mitä koulussa on ennenkin syöty.

Hänen mukaansa kasvisruoka jakaa mielipiteitä samoin kuin mikä tahansa kouluruoka. –Palaute on kuitenkin ollut lähinnä positiivista. Vaikka muutos on hidasta, ja totuttelu vaatii aikaa, uskon, että Vimpelissäkin siirrytään ajan kuluessa kasvispainotteiseen kouluruokaan.

Kouluruoka seuraa aikaansa

TÄÄLLÄ on parasta kouluruokaa, jota olen syönyt, vaikka olen työskennellyt monella koululla, kertoi eräs Vimpelin yhteiskoulun opettajista. Itselleni nousivat heti mieleen Alajärven kauppaoppilaitoksen ateriat vuosituhannen vaihteessa: ne olivat loistavia.

Kouluruoka heijastaa aikaansa. Keittäjä Merja Aho kertoo, miten broileri ja riisi nousivat suosikkiruoiksi 1980- ja 90-lukujen taitteessa. Oma ensikosketukseni kokonaiseen broilerin koipeen tapahtui alakoulussa juuri niihin aikoihin. Yritin ottaa luokkakavereilta mallia sen pilkkomisessa. Kotona ruokailtiin hyvin perinteiseen keskipohjalaiseen tapaan: possua, riistaa ja kalaa, perunoita, paljon kiisseleitä ja puuroja, joskus makaronivelliä. Yläkouluajoilta muistan loputtomat keitetyt perunat lisukkeineen ja näkkileivän. Hyvin niilläkin jaksoi opiskella.

Lohi nousi seitin tilalle myöhemmin, makaroni ja riisi alkoivat syrjäyttää perunan valta-asemaa, jatkaa Aho. Nykyisin salaatin ainekset tarjotaan useimmiten erikseen, jolloin on helppo valita itselle maistuvat. Vanhemmilta tulee jonkin verran palautetta kouluruoasta, ja koululaisia kuullaan. Vimpelissä ruokalistaa käydään läpi yhdessä kotitalousopettajan kanssa, ja tarvittaessa ruokalajeja vaihdetaan uusiin. Omat lapseni kertovat, miten Paavolan koulussa oppilaat voivat äänestää aika ajoin jotain erikoisruokaa, kuten hodareita ja tortilloja.

Jos yleinen ilmapiiri kääntyy lihansyöntiä vastaan, se vähenee myös kouluissa. Ennen sitä toivoisin lähiruoan lisääntyvän koululaisten lautasilla entisestään: ohraa riisin tilalle, hirveä ja järvikalaa, juureksia, marjoja ja sieniä!

Jaa juttu: