Turvesuopohjan lannoitusta tutuksi Suolinevalla

Saarijärven ja Navettamaan kylien välissä sijaitsevalla Suolinevalla oli torstaina mahdollisuus oppia turvetuotantoalueen jälkikäytöstä. Tapahtumassa esiteltiin tuhkalannoitusmenetelmän käytännön toteutusta.

KORTESJÄRVELLÄ sijaitsevalla Suolinevan entisellä turvetuotantoalueella pidettiin 22. elokuuta turvesuonpohjan tuhkalannoitusnäytös. Näytöksen järjesti Fenix – Suonpohjille uusi elämä -hanke yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan sekä Forest Vital Oy:n kanssa.

Turvetuotannosta vapautuu suonpohjia vuosittain noin 2 500 – 3 500 hehtaaria, josta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on noin kolmannes eli 1 000 hehtaaria. Turvetuotannosta jo vapautuneita suonpohjia on arvioitu olevan 50 000 hehtaaria koko maassa. Metsäkeskuksen hankkeen projektipäällikön Mira Isoniemen mukaan hankkeen tavoitteena on lisätä erilaisten metsitysratkaisujen tuntemusta turvesoiden suhteen.

–Me toteutamme tiedonvälitystä maanomistajille ja metsäalan toimijoille. Pyrimme edistämään Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla turvetuotannosta vapautuneiden ja vapautuvien alueiden jälkikäyttöä muun muassa välittämällä tietoa suonpohjien metsittämisestä ja muista jälkikäyttövaihtoehdoista. Kannustamme maanomistajia metsittämiseen ja tarjoamme myös apua, jotta metsitys toteutetaan oikealla tavalla heti kerralla, Isoniemi kertoo.

HANKE on ollut toiminnassa melkein kaksi vuotta ja se on juuri saanut jatkoaikaa vuoden loppuun asti. Isoniemen mukaan hanke on edennyt todella hyvin ja on saanut väkeä hyvin liikkeelle tilaisuuksiin. Projektipäällikkö on ollut positiivisesti ilahtunut aiheen alueellisesta kiinnostavuudesta ja maanomistajien vuorovaikutteisuudesta.

–Olen henkilökohtaisesti yllättynyt siitä ihmismäärästä, jonka olemme saaneet liikkeelle ja saaneet monia kiinnostavia keskusteluja aikaiseksi maanomistajien kanssa. Tavoitteiden mukaisesti videoita on pari julkaistu ja metsitysopas on viimeisiä viilailuja vaille valmiina painoon. Maanomistajia on kontaktoitu aktiivisesti hankkeen toimintasuunnitelman mukaisesti, Isoniemi kommentoi.

Metsittäminen ei ole ainoa mahdollinen ratkaisu turvesoiden jälkikäyttöön. Muitakin toimivia toimintamalleja on olemassa hyödynnettäväksi.

–Kosteikko on hyvä vaihtoehto sellaisille alueille, joita ei voi järkevillä kustannuksilla ojittaa. Se on ehdottomasti suositeltava vaihtoehto. Yleensä isommilla tuotantoalueilla on joku kulma, joka on vähän alavampi ja märempi. Sellaisiin osiin kosteikko sopii erinomaisesti. Pelto on myös yksi kilpaileva jälkikäyttömuoto, Isoniemi mainitsee.

TURVESOIDEN jälkikäytön toteuttaminen on Isoniemen mielestä tärkeä asia. Pelkkä suon heitteillejättö ei tuota taloudellista arvoa alueen omistajille eikä ole eduksi ympäristöllekään.

–Jos katsotaan paksuturpeista kohdetta, jossa turpeen nosto on loppunut jo 30 vuotta sitten, tilanne voi olla se, että pahimmillaan alueella ei kasva mitään ja se on hiilipäästölähde. Metsittämällä on mahdollista kompensoida niitä päästöjä ja parhaimmillaan saadaan aikaan hiilinieluja, Isoniemi sanoo.

Metsittäminen on suosituin turvesoiden jälkikäyttömuoto. Tuhkalannoituksen lisäksi tapahtuman ohjelmaan kuului tietoisku turvetuotantoalueen jälkikäytöstä suonpohjan metsityksellä.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.