ÄHTÄVÄNJOKI oli aikoinaan arvokas lohi- ja siikajoki, jonne vaelluskala nousi. Jokihelmisimpukka eleli vesistöalueen pohjavesien kirkastamalla vedellä. Joen perkaukset ja patoaminen voimantuotannon ja säännöstelyn vuoksi sekä valuma-alueen kuormitus johtivat ekologisen tilan heikentymiseen. Ähtävänjoki on haavoittuva kokonaisuus, johon ilmastonmuutos lisää kuormituspainetta. Ähtävänjoki on myös merialueen merkittävä kuormittaja.
Keväällä 2023 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n johdolla syntyi osakas- ja kalastuskunnista, Ähtävänjoen vesistöalueen kunnista, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiristä sekä yksittäisitä toimijoista kalatieryhmä, joka laati aloitteen kalatalousvelvoitteen muuttamisesta niin, että patojen ohittamiseksi saataisiin kalatiet. Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten lausunnossa toivottiin hyvin alkaneen työn jatkumista.
Nyt haettavan hankkeen tavoitteena on koota yhteen tutkimustietoa alueen luontoarvoista, parantaa vesistön ekologista tilaa vaikuttamalla valuma-aluetoimiin maa- ja metsätaloudessa sekä jakaa tietoa kuormituksen vähentämiseksi ja nousuesteiden poistamiseksi. Lisäksi ylläpidetään toimijoiden välistä koordinaatiota, tiedonvaihtoa ja tiedotusta vesiensuojelun ja vesienhoidon toimijoiden aktivoimiseksi.
–Pyrimme saamaan mukaan muun muassa metsä- ja kalataloudesta kiinnostuneita tahoja, sanoo Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Heli Jutila.
Hankekokonaisuus ulottuu koko Ähtävänjoen vesistöalueelle.
Padottu joki
Ähtävänjoessa on kahdeksan patoa, joista ylimmässä eli Evijärven säännöstelypadossa on jo kalatie. Missään muussa padossa kalatietä ei vielä ole. Kokonaisuutta on selvitetty koko Ähtävänjoen vesistöalueella LUKATIES-hankkeessa, jonka raportti on luettavissa PVY:n kotisivulla.
Ylempänä Ähtävänjoen vesistöalueella Välijoessa on kaksi patoa ja Kurejoessa samoin. Lappajärveen laskevissa muissakin joissa, esimerkiksi Savonjoessa, on nousuesteitä.
Ähtävänjoki ja Välijoki ovat suuria turvemaiden jokiin. Jokien tilaa heikentävät maa- ja metsätalouden hajakuormitus, turkistarhaus ja happamuus. Evijärveen ja Ähtävänjokeen laskee neljä pientä turvemaiden jokea: Kirsinpäkki, Bäckbybäcken, Nådjärvbäcken ja Huvudsjöbäcken.
Huvudsjöbackenistä ja Nådjärvbäckenistä on niukasti tietoa ja ne on arvioitu ekologiselta tilaltaan välttäväviksi. Kirsinpäkin ja Bäckbybäckenin ekologinen tila on huono.
Kalateitä, istutuksia ja kartoituksia
Ekologista potentiaalia parantavina toimenpiteinä hankkeessa luetellaan kalateiden rakentaminen, kutualueiden kunnostus ja hyydepatojen torjunta sekä koskien ekologinen kunnostus. Lisäksi tarvitaan lohikalojen ylisiirtoa sekä vaelluskalojen ja rapujen istutusta.
Alueelta kartoitetaan vesiluonnon monimuotoisuuskohteet, tarkastetaan sivu-uomia ja kerätään uutta tietoa. Tietoa suhteutetaan historiatietoon ja pyritään saamaan kuva ekosysteemin muuttumisesta. Kansalaisia osallistetaan tiedonkeruuseen.
Kalaston kartoituksissa käytetään perinteisiä koekalastusmenetelmiä. Olemassa olevaa tietoa saadaan alueen velvoitetarkkailuraporteista. Myös LUKATIES-loppuraporttiin on kuvattu Ähtävänjoen kalastoa, raakku- ja rapukantaa.
DNA-tutkimusta ja elinkiertomallinnusta
Hankkeen yhtenä painopisteenä on selvittää vaelluskalojen mahdollisuudet päästä nousemaan Ähtävänjokeen ja palamaan mereen. Miten kalat nykyisin nousevat ja miten kalatiet olisivat parhaiten toteutettavissa?
Tätä voidaan Heli Jutilan mukaan tarkastella esimerkiksi eDNA:n ja lohen elinkiertomallinnuksen avulla.
–Jokainen eliö pudottelee ympäristöönsä mikroskooppisen pieniä käyntikortteja, DNA:taan. Se on otettavissa talteen ja tutkittavissa. Näin voidaan jäljittää harvinaisia ja vaarantuneita eläinlajeja ja ylipäätään tarkkailla biodiversiteettiä. Ympäristö-DNA (=eDNA) otetaan vedestä ruiskulla ja suodatetaan läpi filtteristä, johon DNA jää.
Lohen elinkiertomallinnuksessa tunnistetaan joen poikastuotantopotentiaali, syönnösvaellukselle lähtevien poikasten määrä ja jokeen palaavien emokalojen määrä. Kalateiden rakentamisen tulee perustua korkeatasoiseen tutkimustietoon vaelluskalakannan tilasta, lisääntymiskierron onnistumismahdollisuuksista sekä vesistön poikastuotantopotentiaalista. Hankkeessa tuotettavien tutkimustulosten avulla voidaan varmistaa, että rakennettava kalatie toimii mahdollisimman hyvin.
Myös raakku tarvitsee meriyhteyden
Jokihelmisimpukan eli raakun kanta ei ole pitkällä aikavälillä säilytettävissä muutoin kuin meriyhteyden ja lohikalojen mereen vaelluksen kautta. Luonnonsuojeluliitto suunnittelee raakkuun liittyvän kampanjan käynnistämistä varojen hankkimiseksi kalateiden suunnittelun ja toteuttamisen pesämunaksi. eDNA-selvityksellä tuotetaan raakkututkimuksen rinnalle tietoa Ähtävänjoen raakuista.
Vesistön ekologisen tilan ja veden laadun parantaminen
Vesienhoidon toimenpideohjelmassa kaudelle 2022-2027 esitetään Ähtävänjoen ala- ja keskiosalle kutualueiden kunnostusta. Hankkeessa kalojen kutu- ja suojapaikkoja sekä poikastuotantoalueiden pinta-alaa lisätään kunnostamalla perattuja koskia varsinkin joen sivuhaaroissa. Hankkeessa selvitetään, soveltuuko pienimuotoinen kunnostus myös pääuoman koskikohteeseen.
Ennen kalatiehankkeiden toteuttamista tulee laatia elvytyshanketta tukevat suunnitelmat kalastuksen järjestämiseksi vaelluskalakannan elinkierron kaikissa vaiheissa. Tässä hankkeessa tehdään nämä suunnitelmat.
Lisäksi hankkeessa selvitetään voimalaitoksen ja maanomistajien suhtautuminen sekä mahdollisuudet vesilain kannalta. Hankkeen kustannukset ja hyödyt arvioidaan eri kohteiden vaihtoehtoisten ohitusuomien osalta. Lisätietoa tarvitaan myös vesikasvillisuudesta sekä vedenalaisista ja rantojen luontotyypeistä.
On tärkeää tutkia myös vesistöalueen puro-, joki- ja järviosuuksien vesistön tilaa vesinäytteenotoin ja biologisella näytteenotolla. Hankkeessa seurataan valumavesien käsittelymenetelmiä ja maatalouspuolella pyritään siihen, että valuma-alueelle saadaan suojavyöhykesopimuksia sekä maatalouskosteikko, tulvatasanne tai vastaava. Kohdealueelta pyritään löytämään vähintään yksi metsäalue, jossa vesiensuojelu on painopisteenä eli sovelletaan nk. parhaita valumavesien käsittelymenetelmiä ja ojituskäytäntöjä osana metsätaloutta. Hankkeeseen kuuluu myös tiedon jakamista sekä maa- ja metsätalousalueilla että haja-asutusalueilla.
Hankkeen hyödyt
Hanke panostaa vaelluskala-, simpukka- ja vesikasvillisuus- sekä luontotyyppiselvityksiin, suojeluun ja seurantaan. Päämääränä on vesistön ekologisen tilan parantaminen ja joen luontaisten yhteyksien palauttaminen. Hanke tukee kalatiestrategiaa purokunnostussuunnitelmilla ja talkoilla. EU:n biodiversiteettistrategian kulmakiviä on jokien vapauttaminen, päämääränä on ennallistaa vähintään 25 000 km jokia vuoteen 2030 mennessä.
–Pohjanmaan vesistöihin kohdistuvat moninaiset paineet ja niiden riittämätön tila edellyttää määrätietoista ja kaikki toimijat mukaan saavaa toimintaa, Heli Jutila painottaa.
Yksimieliset yhteistyökumppanit
Hankkeen hakijana toimii Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Hankepartnereita eli hankkeen muita rahoittajia ovat kunnat – Pietarsaari, Pietarsaaren vesi, Larsmo, Pedersöre ja Evijärvi – sekä kalastuskunnat (Kållby-Edsevö Fiskargille, Över- och Ytteresse delägerlag, Över- och Nederlappfors fiskelag, Evijärven Lahdenkylän yhteisten vesialueiden osakaskunta, Evijärven maa- ja vesialueiden osakaskunta ja Särkikylän osakaskunta), Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue, Järviseudun kalatalousalue, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja UPM Oyj.
Hankepartnerit osallistuvat hankkeen rahoitukseen sovituilla osuuksilla rahana ja pieneltä osin vastikkeettomana työnä. Hankkeen muina yhteistyötahoina toimivat PVY:n muut hankkeet, Suomen Metsäkeskus, Metsähoitoyhdistykset, ProAgriat sekä ELY-keskus.
Hankkeen kustannusarvio on noin 217 000 euroa, johon haetaan Ely-keskuksen tukea noin 150 000 euroa. Kuntien maksuosuus on 36 000 euroa. Kalastus- ja osakaskunnat, kalastusalueet, UPM ja SLL kattavat noin 20 000, josta on osa talkootyötä. Hanke kestää marraskuulle 2026 saakka.
Hankkeen myötä tieto Ähtävänjoen vesistöalueen ja rantaluonnon arvoista lisääntyy ja ne huomioidaan paremmin päätöksenteossa. Kalateiden saaminen Ähtävänjoen kahteen alimpaan patoon mahdollistaa vaelluskalojen ja muiden eliöiden ylös- ja alasvaelluksen sekä raakun suotuisan suojelun tason säilymisen pitkällä tähtäimelläkin. Kuormitus vähenee ja virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat.
Tietoisuus lähiseudun luonnosta lisää halua vaikuttaa lähivesistöjen ja luonnon parempaan tilaan. Lähiympäristön vaaliminen luo viihtyisyyttä, kotiseutuylpeyttä ja laaja-alaista ymmärrystä erilaisissa päätöksentekoprosesseissa. Pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena syntyneen hankkeen hyödyistä ovat kumppanit yksimielisiä.
–Ähtävänjoen kalat ja helmet -hankkeen päätöstä odottaessa saimme jo iloisen uutisen eduskunnan 100 000 euron joululahjarahan myöntämisestä Ähtävänjoen kunnostukseen.
Evijärven kunta on lisäksi varannut 50 000 euroa Evijärven kunnostushankkeen toimenpiteisiin. Ely-keskuksen tuella ja talkootyöllä on summa jälleen mahdollisuus kasvattaa yli kaksinkertaiseksi. Järven kunnostukseen on varattu sama osuus myös tulevien vuosien talousohjelmaan ja lisäksi selvitellään Helmi-rahoituksen mahdollisuuksia.
Päivi Kultalahti
