Sääksjärvelle rakentumassa kosteikkoalue

Tuomas Mäkelä, Jarmo Arpala, Vapon operaatiopäällikkö Vesa Haapasaari ja Pekka Ojanperä katsastivat kosteikon tilanteen.
Wälisaaren kosteikon toteuttamisen takana on Sääksjärven jakokunta, jonka puolesta asiaa hoitavat Tuomas Mäkelä, Riitta Koivukoski, Pekka Ojanperä ja Harri Hänninen talkootyönä. Ely-keskus antoi Pro Agrian asiantuntijan Jarkko Pyyluoman suunnitteleman kosteikon toteuttamiseen puolet kustannusarviosta, joka on 52 948 euroa. Vapo lahjoittaa hankkeeseen 3 000 euroa. Maanomistajat suhtautuivat asiaan myönteisesti ja kunta on antanut asiantuntija-apua.

WÄLISAAREN kosteikkohankkeen kanssa on laitettu hihat heilumaan Sääksjärvellä. Kaivaminen järven eteläpäässä, järven ja Sääksjärventien välisellä alueella alkoi kolmisen viikkoa sitten, ja valmista on viikon kuluttua, kertoi hanketta urakoivan Jallun Hiekka Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Arpala. Töitä on tehty jopa kolmella koneella samaan aikaan. Kaikkiaan lähes neljän hehtaarin suuruinen maa-ala on muuttunut lyhyessä ajassa metsästä kaivaukseksi, joka tällä hetkellä vaikuttaa varsin karulta: kapea vesinoro mutkittelee sen pohjalla.

Kasvillisuuden paluun myötä kosteikko suodattaa järveen laskevan ojan vettä. Kosteikon valuma-alueella, joka on 398 hehtaaria, on Vapon turvetuotantoalueita sekä peltoviljelyä.

–Kasvillisuus poistaa typpeä ja ravinteita, totesi hankevastaava Harri Hänninen. –Tavoitteena humuksen ja ravinteiden poistaminen, veden laadun parantaminen ja sitä kautta järven virkistyskäytön lisääminen. Tämä on yksi osa järven kunnostamista.

Sen eteen on tehty toimenpiteitä jo pitkään. On kunnostettu säännöstelypato, rakennettu kalatie, ruopattu, poistettu kasvillisuutta, maisemoitu rantoja, Hänninen listaa. Lokkiongelmakin saatiin poistettua.

–Järven tila on tällä hetkellä melko hyvä, järvisimpukkaakin löytyy – en muista että sitä olisi Sääksjärvessä ollut, kertoi Tuomas Mäkelä.

Hän kaipaili vielä kalastuksenhoitosuunnitelmaa, minkä jälkeen järveen voisi tehdä kalaistuksia. Rahaakin niihin olisi. –Suunnitelman toteutuminen riippuu viranomaisten innosta.

Sääksjärvi on 304 hehtaarin laajuinen ja keskisyvyydeltään vain 1,5 metriä.

TYÖT ovat onnistuneet erinomaisesti, Hänninen lisäsi. Sääksjärven veden pinta on nyt 40 senttiä normaalia alempana, mikä on helpottanut kaivuutöitä.

Tämä on Vimpelin ensimmäinen kosteikko, ympäristösihteeri Kirsi Syynimaa totesi. –Alajärven Lahdenmäen kosteikkoa tullaan katsomaan bussilasteittain, ehkä myöhemmin tännekin.  

Leena Nikolajev-Wikström ely-keskuksesta kertoi, että kosteikot ovat uhanalaisia ympäristöjä. –Niitä on kuivattu maanviljelyksen takia. Se on aiheuttanut vesilintujen vähenemistä.

Vesistöt, joilla on paljon virkistyskäyttöä, ja palvelevat laajasti ihmisiä, saavat melko helposti avustuksia kunnostustoimenpiteisiin. –Matalia, rehevöityneitä järviä kunnostetaan eniten.

Kosteikon toivotaankin parantavan vesilintujen ja kosteikkokasvilajien elinolosuhteita. –Metsästysseuran kanssa on sovittu, että kosteikolle tehdään keinopesiä ja toteutetaan ruokintaa sorsalinnuille, sanoi Pekka Ojanperä.

Hankkeen tarkoitus on niin ikään lisätä koko kylän viihtyisyyttä. Kosteikon läheisyyteen aiotaan rakentaa makkaranpaistopaikka sekä lintutorni. Hänninen kertoi, että aikoo ajaa Sääksjärven rantayleiskaavaa eteenpäin. Sillä mahdollistetaan ranta-alueiden hyödyntäminen ja saadaan kylään väkeä sekä elämää.

–Tervetuloa asumaan tänne, hän lisäsi.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.