Keitele Group suunnittelee uudistuksia Alajärven sahalle

Työ sahalla on nykyään hyvin automatisoitua, eikä sen vuoksi enää fyysisesti kovin raskasta. Tärkeintä on varmistaa, että kaikki sujuu hyvin. Kuva Keiteleen Alajärven sahalta. Kuva: Keitele Group.
KEITELE Groupin Alajärven sahalla toteutettiin viime vuonna 40 miljoonan euron investointi, jonka myötä tuotanto kasvoi 2,5-kertaiseksi ja toi sahalle samalla paljon uutta tekniikkaa. Investointiin kuuluivat esimerkiksi sahalinjan modernisointi sekä uuden tuorelajittelulaitoksen ja valmiin sahatavaran lajittelu- ja paketointilaitoksen rakentaminen. 

–Vuoden 2017 lopulla tehtiin perustukset, vuonna 2018 koneasennukset ja nyt on viimeinen hienosääntö käynnissä, Keiteleen sahaliiketoiminnasta vastaava Matti Kylävainio kertoo, 

–Otetaan linjasta kaikki tehot irti ja tuotantohäiriöt pois, minkä jälkeen tuotantomäärät otetaan ylös.

Investoinnin myötä syntyi noin 20 uutta työpaikkaa esimerkiksi prosessinhoitajille, trukinkuljettajille ja tuotannonsuunnittelijoille sekä johtaviin työpaikkoihin.

–Kokonaisuudessa uusien työpaikkojen määrä on suurempi, sillä yksi työpaikka sahalla tarjoaa epäsuorasti kolme uutta työpaikkaa koko metsäklusterissa, Kylävainio huomauttaa,

 –Työpaikkoja syntyy lisäksi esimerkiksi metsänhoidon, puunkorjuun ja sahatavarakuljetusten pariin. 

SAHALLE on suunnitteilla myös tukkilajittelijan uusiminen, vaikkakaan lopullista hankintapäätöstä ei ole vielä tehty. Kyseessä on kapasiteettikysymys, sillä pitemmän päälle vanha tukkilajittelija ei riitä uuden sahan tuotantomääriin. 
–Mitä enemmän räätälöityjä asiakastuotteita halutaan valmistaa, sitä enemmän pitää pystyä tukkeja lajittelemaan, Kylävainio tiivistää.

SAHAN edustalla Vimpelintien varressa on myös käynnissä tällä hetkellä tietyö, jossa rakennetaan levikettä tien reunaan. Siinä rekat voivat odottaa ilman, että muu liikenne häiriintyy.
–Tuota pientä mäkeä leikataan myös alaspäin, jolloin Vimpelintiellä näkyvyys paranee, mikä kasvattaa liikenneturvallisuutta, Kylävainio kertoo.

Tietyö on ajoitettu tehtaan kesälomien aikaan ja se on Kylävainion arvion mukaan valmis noin kahden kuukauden kuluttua. Viimeiset tukit ennen lomia sahattiin 10. heinäkuuta, minkä jälkeen tuotanto on pysähtyneenä kolme viikkoa.

–On hyvä, että tietyö on nyt, jolloin rekkaliikenne on pienin, Kylävainio toteaa, 

–Sahan isot koneet on joka tapauksessa joskus huollettava, ja kesä on paras aika siihen.

Täydellistä pysähtymistä työntekoon ei kuitenkaan tule:

–Asiakastoimituksia tehdään kyllä koko ajan, Kylävainio huomauttaa,
–Kesäloma ei aiheuta kysynnän pienentymistä, siihen vain varaudutaan etukäteen.

KEITELEEN Alajärven sahan varsinaisten 62 työntekijän lisäksi sahalla on tänä vuonna töissä seitsemän kesätyöntekijää. Kesätyö alkaa toukokuussa ja kestää elokuun loppuun. 

–Työ sahalla ei ole enää fyysisesti kovinkaan raskasta, vaan siistiä sisätyötä, jossa pitää osata käytettää PC-pohjaisia käyttöliittymiä, Kylävainio kertoo, 

 –Pääasiassa seurataan, että kaikki sujuu hyvin.
 

Keitele Gropin toimintaa numeroina

TUKKEJA Alajärven sahalle tuodaan noin 100 kilometrin säteellä. Lännessä rajana ovat Kurikka ja Ilmajoki, idässä Viitasaari, pohjoisessa Kokkola ja etelässä Virrat ja Kihniö.

–Raaka-aineena käytetään ainoastaan mäntyä, mutta ostamme metsänomistajilta kaikki puut, Kylävainio kertoo,
 – Koivuista tehdään sellua ja kuuset viedään Keiteleen sahalle tai myydään eteenpäin.

Alajärven sahalla valmistuu päivässä 900-1000 kuutiometriä valmista sahatavaraa, joka tarkoittaa 15-17 rekkakuormallista täysperävaunulla. Tukkeja tarvitaan yhteen kuutiometriin kuitenkin tuplamäärä eli noin 30-35 rekkakuormallista. Lisäksi purua ja haketta syntyy päivässä 10-12 rekkakuormallisen verran. Yhteenlaskettuna se tarkoittaa 60-70 rekkaa päivässä tehtaan pihamaalla.

Keiteleellä suurin osa, 93 prosenttia, tuotannosta menee vientiin ja 82 prosenttia siitä Euroopan ulkopuolelle Kaukoitään, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan. Yhtiöllä on yhteensä 42 vientimaata, joista Japani on tärkein: sinne menee 45 prosenttia kaikesta yrityksen tuottamasta sahatavarasta. Euroopan osuudeksi viennistä jää siis noin 18 prosenttia, josta Suomen osuus on 6–7. 

–Olemme todella vienti-intensiivinen yritys ja etsimme markkinoita ylikilpaillun Euroopan ulkopuolelta, Kylävainio selventää, 
–Viemme puutavaraa sinne, missä omia puuvarantoja ei ole, mutta jossa puuta tarvitaan rakentamiseen. 

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.