Katajalahden vene- ja kalasatama saa uuden ilmeen Aisaparin tuella 

Kesäpäivän idylliä Katajalahden venesatamassa. Kuva Simo Metsäpelto.
Kesäpäivän idylliä Katajalahden venesatamassa. Kuva Simo Metsäpelto.

LAKANIEMI-POKELA-PYHÄLAHTI KYLÄSEURA on viime vuosina toteuttanut useampia erilaisia Aisaparin ja ELY-keskuksen tukemia hankkeita. On tehty kuntoportaat, näkötorni, kylätalo ja viimeksi kylätalon toiminnallisuutta parannettiin rakentamalla varasto, vaihtamalla ovet ja tekemällä valokatos kylätalon terassin päälle. Nyt on alkamassa seuraava hanke, joka on nimetty Katajalahden venesataman kehittämishankkeeksi. Hankehakemus jätettiin jo viime syksynä ja Aisapari on sen hyväksynyt. Hanke on ELY-keskuksessa odottamassa käsittelyä ja lopullista hyväksyntää.  

Hakija voi hakemuksen jätettyään aloittaa hankkeen omalla riskillään, mikä tarkoittaa sitä, että jos hanketta ei hyväksytäkään, syntyneet kustannukset jäävät hakijan maksettaviksi. Kyseessä on investointihanke, jossa Aisaparin rahoitus on 65 prosenttia ja loput kyläseura voi maksaa omavastuuna rahalla tai talkootyönä. Talkootyön hinta on noussut, se on mykyisin 20 euroa tunnilta. Hankkeen kustannusarvio on hieman yli 50 000 euroa, josta Aisaparin tukea on noin 32 500 euroa ja kyläseuran osuus   

17500 euroa tai noin 900 talkootuntia. 

POKELAN TALON N:O 12 omistamalle yhteisalueelle Vimpelin Katajalahdelle on 2000-luvun alussa rakennettu venesatama ja kalankäsittelyrakennus. Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti kyläseura on vuokrannut venesataman alueen, hoitaa sitä ja vuokraa venepaikkoja. Vimpelin kunta puolestaan on rakentanut kalankäsittelyrakennuksen ja vuokraa sitä ja ympäröivää maa-aluetta Järviseudun Kalastajat ry:lle.  

Venesatama on keskeisellä, luonnonkauniilla paikalla ja se on niin kalastajien kuin muidenkin kävijöiden suosittu vierailu- ja oleskelukohde. Alueella on kuitenkin monia puutteita ja kehityskohteita. Osa venepuomeista on kötöstetty ilman lujuuslaskuja ja ne ovat pahoin vääntyneet. Ne pitää korvata paremmilla puomeilla. Etelänpuoleinen aallonmurtaja on aikoinaan siirretty ulapalle päin, jotta trooliveneet sopivat satamaan ja sen seurauksena muodostui iso nielu, joka ohjaa keväisin isoja kaislalauttoja venesatamaan.  

Alueella ei ole minkäänlaista yleistä vessaa, vaan tarpeita tehdään pitkin pusikoita ja rakennusten nurkkia. Venesatamassa ei ole lainkaan vierasvenepaikkoja. Kalastajilta puuttuu myös asianmukainen kalalaatikoiden lastauslaituri, joka on helppo rakentaa kalankäsittelyrakennuksen lähelle. Vimpeliin on vuosikausia suunniteltu matonpesupaikkaa, mutta sopivaa paikkaa ei ole löytynyt. Alueelle on suunniteltu aikoinaan pysäköintipaikka, mutta merkinnät ovat puutteelliset. Tarvetta on myös muutamalle matkailuvaunupaikalle. Suurten kävijämäärien takia alueella on tarpeen myös kioskipalvelut. 

Katajalahteen rakentuu kesäkeidas – Tämä kaikki on suunnitteilla 

VENEPUOMEISTA 25 on pahoin vääntynyt. Puomeihin uusitaan aisat keväällä ennen veneilykauden alkua. Tarvikkeiden hinta on noin 2 800 euroa.  

Aallonmurtajaa pitäisi jatkaa noin 20 metriä ulapalle päin, että kaislalauttaongelma katoaisi. ELY-keskuksen luvalla on mahdollista jatkaa vain 10 metriä, pitempi jatko vaatii AVI:n luvan ja se maksaa liikaa. Aallonmurtajaa jatkettiin jo viime syksynä omalla riskillä ajamalla vanhan murtajan päähän louhosta ja mursketta. Rahaa kului noin 3 500 euroa. 

Aallonmurtajan jatko tehtiin viime syksynä. Päähän tehdään pitkä lankkulaituri. Kuva: Heikki Salmela.

Kalankäsittelyrakennukseen on hankala ja kallis rakentaa wc-tiloja, joten parempi ratkaisu on hankkia niin sanottu ulkohuussi, joka varustetaan wc-pytyllä, lavuaarilla ja lämminvesivaraajalla. Jätevedet johdetaan lähistöllä olevaan viemärikaivoon, josta ne pumpataan kunnan viemäriverkostoon. Kustannusarvio on 3 750 euroa ja itse rakennuksen kyläseura hankkii varmaan valmiina, joten siitä voi antaa kyläseuralle tarjouksen. Pohjamitat ovat suuruusluokkaa 1,2×1,2 metriä. WC rakennetaan kesän aikana heti, kun kiireellisemmät on saatu tehtyä. 

Kyläläiset ovat jo vuosia kyselleet voisiko kyläseura rakentaa perinteisen matonpesupaikan. Venesataman tontilla on hyvää tilaa ja kunnan vesijohto on lähellä. Pesualtaat suunnitellaan ja rakennetaan hyväksi havaittujen mallien mukaan ja viereen asennetaan kuivaustangot tai -telineet. Pesupaikalle hankitaan myös mattomankeli, jolla saadaan enimmät vedet puristettua matosta pois. Pesuvedet johdetaan jätevesikaivoon, josta ne pumpataan kunnan runkoviemäriin. Matonpesupaikka rakennetaan alkukesän aikana. Kustannusarvio mattomankeleineen on noin 9 000 euroa. 

Matkailuautopaikka parille autolle rakennetaan alueen eteläkulmalle, jota raivattiin ja tasoitettiin viime syksynä. Alueelle tarvitaan pari sähköpistettä ja lisäksi rakennetaan jätesäiliökasettien tyhjennys- ja huuhtelupiste läheisen viemärikaivon lähelle. Myös lintutornin vieressä on sopiva paikka parille vaunulle ja siihen rakennetaan vastaavat paikat. Vaunupaikkoja vuokrataan mahdollisesti myös talvisin pilkkijöille ja muille kalastajille, mutta se on vasta idea-asteella. Kustannusarvio autopaikkojen rakentamiselle on noin 4 000 euroa. Vaunupaikoilta puuttuu oikeastaan vain sähköpisteet ja ne asennetaan samalla, kun muita kaivuutöitä tehdään kesän aikana. 

Viime syksynä raivattu alueen eteläkulma. Kuva: Heikki Salmela.

Kalankäsittelyrakennusta käyttää muutama puoliammattilaiskalastaja. Pyyntimatkan jälkeen he nostelevat kalalaatikot maalle kohdassa, jossa on pelkkä maapenger. Työ on hankalaa ja jopa vaarallista. Venesatamasta puuttuu myös vieraspaikkoja, joihin voi satunnaiset veneilijät laittaa veneensä. Rakentaminen tapahtuu painamalla kaivinkoneella pylväitä aallonmurtajan viereen ja asentamalla niihin vaakapylväät ja niiden päälle kapea kävelysilta. Samalla tehtäneen muutama kylkipaikka lisää, sillä tarve isojen veneiden venepaikoille on lisääntynyt, eivätkä ne mahdu tavallisille paikoille. Kustannusarvio lisälaitureille on noin 2 400 euroa. Uudet kylkipaikat rakennetaan heti keväällä. 

Kyläseura on jo pitkään suunnitellut kesäkahvilan avaamista ja tässä yhteydessä se olisi vihdoin mahdollista toteuttaa. Katajalahden venesatamassa käy ja viettää aikaansa lukuisa joukko kalastajia, pyöräilijöitä ja matkailijoita. Kahviossa tarvittavat kalusteet ja laitteet kyläseura on hankkinut jo aiemmin. Vielä on avoinna, rakennetaanko kioski itse vai löytyykö valmiita joko käytettyjä tai uusia käyttökelpoisia rakennuksia. Kioski pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun aikana, jotta kioskipalvelut olisivat tarjolla ainakin heinäkuun ajan. Kustannusarvio kioskille sähköineen ja vesijohtoineen on 4 000 euroa. 

Alueelle suunniteltu pysäköintialue on vailla merkintöjä, joten hankkeessa alue merkitään asianmukaisesti ja tarvittaessa tasoitetaan murskeella. Kyseessä on parin tunnin työ, joten se saataneen hoidettua heti alkukesästä. Kustannusarvio hieman yli tuhat euroa. 

Alueelle on vuosia sitten rakennettu grillikatos, mutta siinä on hyvin vaatimaton ja epäkäytännöllinen nuotiopaikka, joka on osin puhkipalanut. Vanha nuotiopaikka poistetaan ja tilalle hankitaan moderni nuotiogrilli. Uusi nuotiogrilli maksaa noin 750 euroa ja se hankitaan heti loppukeväästä. Eväiden syöntiä varten on hankittu piknik-pöytä sijoitettavaksi aallonmurtajan päähän. 

Useimmilla kyläläisillä ja kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta pitää venettä ja kuitenkin olisi mukava ainakin joskus päästä soutelemaan. Katajalahden venesatama on juuri oikea paikka sijoittaa kaikkien käytössä oleva soutuvene. Vene hankitaan kevään aikana, jotta se on valmiina käyttöön jäiden lähdettyä. 

Aallonmurtajan pää on suosittu onkipaikka, mutta siinä on tilaa kovin vähän. Aallonmurtajan päähän on helppo rakentaa pätkä laituria, josta sopii useampikin onkija kalastelemaan. Rakentamisessa käytetään käytettyjä sähköpylväitä ja painekyllästettyä jämerää lankkua. Laiturin rakentaminen aloitetaan aikaisin keväällä painamalla kaivinkoneella pylväät järvenpohjaan ja sen jälkeen on helppo pultata vaakapylväs paikoilleen ja sen päälle ruuvailla laiturilankut. Laiturin kustannusarvio on hieman yli 1 000 euroa. 

HANKKEESEEN kuuluu siis tusinan verran pienempiä osahankkeita ja jokaisen rakentamiseen tai asentamiseen tarvitaan tekijöitä. Minä kyläseuran sihteerinä hoitelen materiaalien ja tarvikkeiden tilaukset ajallaan, hankin tarvittavat työkalut ja kuulutan sitten talkoolaisia entiseen malliin töihin ja hoitelenpa työaikakirjanpidonkin ja teen lopuksi maksuhakemukset Aisaparille. Ensimmäiset talkoot ovat kevään etenemisestä riippuen joskus maaliskuun lopulla ja silloin painetaan tukipylväitä valmiiksi laiturin ja kylkipaikkojen rakentamista varten sekä irrotellaan vanhoja vääntyneitä venepuomeja. Tiedossa siis jälleen mukavia pikku talkoita pitkin kevättä ja kesää. 

Heikki Salmela 

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti

ETUSIVULLE