Siirry sisältöön
Olen jo useita kertoja kirjoittanut lapsuusmuistoistani siitä, kuinka isoisäni ja isoäitini viettivät Herran Kynttilänpäivää, jota juhlitaan 2. helmikuuta. Tänään nämä muistot nousivat jälleen mieleeni. Kynttilänpäivä on kiinteä kirkollinen juhla neljäntenäkymmenentenä päivänä joulun jälkeen. Kirkoissa, jotka noudattavat uusjuliaanista tai gregoriaanista kalenteria, se osuu juuri 2. helmikuuta. Isoäiti kertoi, että sinä päivänä talvi kohtaa kevään Meidän perheessämme kynttilänpäivä oli erityinen päivä, täynnä lämpöä, valoa ja ikivanhoja merkkejä. Aamulla isoisä meni kirkkoon, jossa vihittiin kynttilänpäivän kynttilä, ukkoskynttilä. Se tuotiin kotiin suurella kunnioituksella ja sytytettiin vain tärkeinä hetkinä: kovan ukkosmyrskyn aikana, vakavan sairauden kohdatessa tai ennen pitkää matkaa. Uskottiin, että se suojeli kotia salamaniskuilta, tulipalolta ja pahoilta voimilta …
Taidetila Tiirassa Evijärvellä on helmikuun ajan esillä kauhavalaisen Pirjo Heinon omakohtainen valokuvanäyttely ”Tarkemmin ajatellen… – Minulle kävi hyvin”. Näyttely on hänen tarinansa työuupumuksesta ja siitä toipumisesta. Kuvat ovat viiden vuoden ajalta. Työuransa Pirjo Heino on tehnyt hanketyössä sekä sote-alalla. Hän koki kuormitusta jo pitkään, ajatellen että kyllä tämä tästä helpottaa. Uupumus hiipi hiljalleen, kunnes suorittajan voimat kertakaikkisesti loppuivat. –Olin väsynyt ja ahdistunut, keskittymiskyvytön, mieli alavireinen, pinna lyhyt ja nukuin huonosti. Ajattelin, että jos lepään pari viikkoa, niin asia hoituu. Ei riittänyt kaksi viikkoa eikä kaksi kuukauttakaan. Osasyy oli persoonallisuudellanikin, oman tekemiseni suhteen olin hyvin vaativa. Halusin olla vastuullinen, tunnollinen, innostuva, …
Elävää Järviseutua digikuvina
