FACEBOOKISSA on paljon hyödyllisiä ja kiinnostavia ryhmiä. Yksi niistä on Järviseudun alueen luonto, jossa on parituhatta jäsentä ja varmaan kaikki ovat luonnon ystäviä ja kiinnostuneita kulkemaan luonnossa ja suojelemaan sitä kukin tavallaan. Järviseudun luonto tarjoaakin siihen loistavat puitteet, sillä meiltä löytyy monipuolisia maastoja, järviä, jokia, puroja ja oikeastaan kaikkia mitä voisi toivoa. Ryhmä on varsin aktiivinen ja siellä julkaistaan hienoja luontokuvia usein harvinaisista eläimistä tai erikoisista luonnon muodostelmista.
Tynjälän Rami julkaisi hiljattain riistakameran vangitseman kuvan ahmasta ja mainitsi, että kuvassa on jokakeväinen ohikulkija. Ahmoja siis elelee Järviseudullakin ainakin satunnaisesti. Aloin tietysti ikämiehenä muistella aikoja 60-luvulta ja mitä elikoita silloin Järviseudun luonnossa asusteli. Aloitin hirvestä – sehän oli 60-luvulla koko Suomessa sukupuuton partaalla. Jos joku näki hirven, se ylitti uutiskynnyksen lehdissä välittömästi. Nyt hirviä on paikoitellen riesaksi asti. Suden kanssa oli sama juttu. Jos susi nähtiin jossakin päin Suomea, käynnistyi heti mittava susijahti ja hukka ammuttiin saman tien. Nyt susilaumoja löytyy eteläisintä Suomea myöten. Eipä karhujakaan juuri näkynyt, mutta nykyisin niitä on Järviseudulla vaikka kuinka paljon.
Sama tilanne on monen muun eläimen kanssa. Näätä oli aikoinaan suuri harvinaisuus, mutta nykyisin aika tavallinen metsiemme asukki. Joutsen oli myös lähes sukupuutossa, mutta nykyisin niitäkin jopa liikaa, sillä ne karkottavat muut vesilinnut reviireiltään. Löysimme pikkupoikina Viitaniemen kaislikosta kuolleen joutsenen ja sekin uutinen päätyi lehteen. Myös ilveksiä on ilmaantunut Järviseudulle, kuten myös merikotkia ja kuulemma ne pesivätkin alueella.
Toisaalta tänne on levittäytynyt vieraslajeja, joista pahin on ehkä minkki, joka tappaa saaliseläimiä enemmän kuin tarvitsee. Supikoiraa pidetään myös erittäin haitallisena vieraslajina, joka mokoma lisääntyykin tehokkaasti saaden jopa parikymmentä pentua kerralla. Villisikakin on uusi laji ja levittäytymässä myös Suomeen ja ehkä Järviseudulle asti. Löytyyhän myös metsäpeuroja, kauriita ja kuulemma valkohäntäpeurojakin alueeltamme. Paljon puhutaan luontomme monimuotoisuuden katoamisesta, mutta kyllä eläinten monimuotoisuus ainakin on lisääntynyt merkittävästi.
Heikki Salmela
