Jeesuksen seurassa ei tarvitse pelätä 

Mirja Metsäpelto.
Mirja Metsäpelto.
Mirja Metsäpelto.
Mirja Metsäpelto.

MIEHENI Raimo kertoili ja kirjoitti myös jonkun verran ylös lapsuudessa sattuneita tapahtumia. Eräs tapahtuma mikä liittyy heidän kissaansa on jäänyt minulle erikoisesti mieleen: 

”Lapsuuteni kodissa oli harmaankirjava kissa, joka aina yöksi majoittui leivinuunin päällä olevaan lämpimään tilaan, varsinkin kun oli kovat pakkaset. Siellä se kehräsi ja oli tyytyväinen oloihinsa. Meni ulos ja tuli takaisin niin kuin halusi. Niihin aikoihin radiokin oli aika uusi tulokas koteihin. Eräänä päivänä meillekin tuotiin sellainen. Radion ohjelmat aamuisin alkoivat kello kuuden aikaan uutistapahtumilla, ja ennen kuin kuuluttaja oli sanonut mitään kukko kiekui radiossa ”herätyksen” taloon: Kukko kiekuu, kukko kiekuu, kukko kiekuu! Tämä oli uutta uunin päällä asustavalle kissalle. Se pelästyi pahanpäiväisesti, kun kukko kiekui täysin palkein voimakkaalla äänellä. Kissa kurkisti verhon raosta,  hyppäsi alas, naukui hätääntyneenä ja raapi ovea  päästäkseen ulos. Kissa ei tullut kolmeen viikkoon kotiin, niin järkyttävä kokemus se oli sille. Mieleeni on jäänyt sen renkaina olevat pelokkaat silmät, eikä siinä tilanteessa kelvannut silittely vaan pakoon oli päästävä.” 

Pimeääkään ei tarvitse pelätä

Lapsena pelkäsin pimeässä liikkumista, enkä millään halunnut mennä yksin ulos. Isän ja äidin kanssa en pelännyt. Joskus ihan turhaan ihmiset pelkäävät erilaisia asioita. Raamatussa kerrotaan, että kun enkeli ilmestyi Sakarias -nimiselle miehelle, hän pelästyi. Enkeli tuli kuitenkin kertomaan hyviä uutisia: Sakariaan rukoukseen oli tulossa vastaus. 

Oma pimeän pelkoni niin kuin kissankin säikähdys kukon kiekumisesta olivat ihan turhia. Kukkoa ei edes ollut tuvassa, vaan ainoastaan ääni kuului. Isäni tai äitini läsnäolo kun kuljimme pimeässä vei minulta pois pelon. Nyt kun olen ottanut Jeesuksen vastaan sydämeeni minun ei tarvitse pelätä pimeää eikä mitään muutakaan pahaa, koska Jeesus varjelee. 

”Silloin mitään pelkää en, Jeesuksehen turvaten…” (HL 333) 

JOS me olemme ottaneet Jeesuksen elämäämme ja saaneet syntimme anteeksi, silloin ei meidänkään tarvitse pelätä mitään, eikä lähteä pakoon. Kun kuulemme sanomia sodista, laittomuuksista, Jumalan sanan vastaisista päätöksistä ja laeista, voimme rukoilla asioiden ja henkilöiden puolesta. Me jokainen tulemme kerran vastaamaan oman elämämme kohdalta siihen, miten me olemme suhtautuneet Jeesukseen ja Jumalan sanaan. 

Jos sinä et vielä ole kulkemassa yhdessä Jeesuksen kanssa sano Jeesukselle: Jeesus, tule minun elämääni, anna minun syntini anteeksi, tahdon kulkea taivaaseen sinun kanssasi. Silloin saat vastaanottaa syntien anteeksiantamuksen lahjana Jeesuksen Golgatan täytetyn työn tähden. Ja saat sydämeesi suuren ilon! 

 Raamattu sanoo: Vaikka minä vaeltaisin kuoleman varjon laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinun väkevä kätesi ja paimensauvasi lohduttavat minua (Psalmi 23:4). 

Jeesuksen siunaamaa pääsiäisaikaa sinulle! 

Mirja Metsäpelto 

Luitko jo nämä Viikon sanat?

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.