Asuminen ja ympäristö
Aikuisen naisen leikkimökissä saa toteuttaa itseään vapaasti – Marja-Leena Kosken kesätalossa on pitsiä, valkoista ja vanhoja esineitä
TOIMITTAJA haukkoo henkeään jo ovella. Oli tiedossa, että tämä tupa oli mukana tuoreimmassa Suomen kaunein koti: Kesämökit -kilpailussa, mutta harmoninen värimaailma sekä vanhoilla kalusteilla ja esineillä luotu maalaisromanttinen kokonaisuus lyö silti ällikällä. Vetelissä asuva Marja-Leena Koski osti vuonna 1932 rakennetun, 52-neliöisen talon lapsuusmaisemistaan Särkikylästä vuonna 2003. Asumus myytiin purkukuntoisena, mutta Marja-Leena näki oitis sen mahdollisuudet. –Se oli 40-vuotissyntymäpäivälahja itselleni. Pari vuotta tehtiin remonttia, ja tupaantuliaisia saatiin viettää samaan aikaan syntymäpäiväjuhlien kanssa. Vanhemmat, puoliso, sisarukset ja ystävät olivat korvaamattomana apuna remontissa, jota voisi kutsua ”suureksi seikkailuksi”, nauraa Marja-Leena. Kesätaloksi kutsuttu paikka on omistajansa toteutunut unelma. Marja-Leena harrastaa käsitöitä, ja monet virkatut ... Lue lisää
Tuulivoimakaavoituksen ”villi länsi” herättää kummastusta
KAAVOITTAMISEN tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan olla vuorovaikutteista, mutta tuulivoimaa Etelä-Pohjanmaalle kaavoitettaessa se ei ole ollut sitä. Kuntalaisia kuullaan, mutta ei kuunnella, näkee lappajärveläislähtöinen Jaakko Viinamäki. –Kuntalaisten vastustuksesta tuulivoiman rakentamiseen ei välitetä, esimerkiksi Lappajärvellä yli 1 000 asukkaan allekirjoittama vetoomus muuttui maakuntaliitossa ”muutaman kymmenen ihmisen” vastustukseksi. Parhaillaan tehdään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakaavaa. Seuraavaksi tulee Keski-Pohjanmaa. Keski-Suomen maakuntakaava on juuri valmistunut. Osa tuulivoimahankkeista sijoittuu maakuntarajojen ylitse. Viinamäki kritisoi tuulivoiman kaavoittamista nimenomaan Lappajärvellä ja Järviseudulla, mutta on huolissaan prosessien läpinäkyvyydestä kautta Suomen. Hän on pyrkinyt vaikuttamaan tuulivoimakaavoitukseen olemalla yhteyksissä miltei kaikkien mahdollisten tahojen kanssa; Liiton kaavavalmistelijat, kuntien päättäjät ja virkamiehet, liiton poliittiset ... Lue lisää
Vimpelin kirkonkylän viihtyisyyttä ja siisteyttä lisätään kesän aikana monin keinoin
VIMPELIN KESKUSTAAJAMAA hoidetaan tulevana kesänä samoin, kuin tähänkin saakka, eli toistuvimpana toimenpiteenä viherkaistoilta leikataan nurmi. Keväällä tapahtuvan hiekkojen poiston jälkeen asfalttialueiden rotvallireunukset on keskustassa tavattu lakaista uudestaan vielä myöhemmin kesällä. Patruunantien varteen asennetaan puistonpenkkejä, joita viime kesänä hankittiin lisää ja nyt niitä löytyykin melko tiheään tien varrelta, kertoo kiinteistöinsinööri Susanna Alho Vimpelin kunnan teknisestä toimesta. –Liikenteenjakajiin toimitetaan tuttuun tapaan kukkaistutukset ja istutukset olisi tarkoitus tänä vuonna saada myös uuden liikenneympyrämonumentin luokse. Luonnollisesti näiden hoitaminen sisältyy kesäajan toimenpiteisiin. Kesäistutusten aika on kuitenkin vasta kesäkuun toisella kokonaisella viikolla. Myös pumptrack-radan ja koirapuiston siisteydestä huolehditaan niiden vaatimalla volyymillä. Viime kesänä rakennettuun kirsikkapuistoon Saarikentän ... Lue lisää
Talouksilta puuttuu yhä jätteenkuljetussopimuksia
JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN kokouksessa 7. toukokuuta Mika Kellokoski esitti, että Järviseudun jätelautakunta vaatii toimialueen jätteenkuljetusyrittäjiä siirtymään käyttämään tietynlaista ja samanlaista tiedonhallintajärjestelmää kuljetustietojen toimittamiseksi reaaliajassa viimeistään vuoden 2025 alusta lähtien. Kuljetustiedot tulee toimittaa vähintään neljännesvuosittain säännöllisin väliajoin jätelain mukaisesti. Jätelautakunta kannatti yksimielisesti Mika Kellokosken esitystä. Asiaa tullaan käsittelemään tarkemmin kustannusarvioineen seuraavassa jätelautakunnan kokouksessa. Jätteenkuljetusrekisteriä on pyritty pidemmän aikaa saamaan selkeämmäksi, mutta puutteita on yhä. Kiinteistöjen omistajien ja jätteenkuljetusyritysten välisissä sopimuksissa on epäselvyyksiä. Kiinteistön omistajat saattavat ilmoittaa tehneensä sopimuksen tietyn jätteenkuljetusyrityksen kanssa, mutta viranomaiselle toimitetuista kuljetustiedoista ei välttämättä kuitenkaan käy ilmi suoritettuja tyhjennyksiä. Ympäristöviranomaiset kartoittavat talouksia, joilla ei ole olemassa olevia jätteenkuljetussopimuksia. Lisäksi ... Lue lisää
Vimpeli perustaa hulevesialueen kirkonkylän kokonaisasemakaavan mukaan
VIMPELIN kunnanhallitus hyväksyi 13. toukokuuta teknisen lautakunnan 7. toukokuuta esittämän hulevesialueen perustamisen ja esittää sen edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi. Hulevesialueeksi määritetään Vimpelin kirkonkylän kokonaisasemakaava 2003 -alue. Hulevedellä tarkoitetaan luonnosta tulevaa, satavaa tai lumen sulamisesta tulevaa vettä. Ylimääräinen vesi, joka ei ole talousjätevettä, heikentää viemärilaitoksen puhdistustehoa merkittävästi. Korkeiden virtaamien aikana on tilanteita, jolloin puhdistusvaatimukset eivät täyty, vaikka puhdistamo on vasta saneerattu. Viemärilaitoksen vuoden 2023 kokonaisvirtaama oli 337 976 kuutiota ja laskutettu vesimäärä on ollut 210 000 kuutiota. Näiden ongelmien lisäksi ylimääräinen virtaama aiheuttaa laitokselle energiatehottomuutta. Lain mukaan lähtökohta on, että kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Kunta vastaa hulevesien hallinnan ... Lue lisää
Pihasuunnittelija tietää, mitkä ovat yleisimmät kompastuskivet puutarhan laitossa – Yhdestä asiasta ei kannata säästää
LAPPAJÄRVELÄINEN pihasuunnittelija Marjo Joensuu Viherjasmike-yrityksestä kertoo, että pihasuunnitelmia kysytään yhä enemmän varsinkin uudisrakentamisen yhteydessä, mutta myös silloin, kun vanhoja pihoja uudistetaan. –Pihan toimivuus on tänä päivänä tärkeää. Ja kun piha kunnolla suunnitellaan alusta asti, tulee tuleville vuosille vähemmän muutostöitä. Se säästää aikaa ja rahaa, sanoo Joensuu. Edelleen suosiossa on omatarveviljely ja erilaiset hyötypihakasvit. Joensuu kertoo suomalaisia viehättävän erilaiset hedelmäpuut kuten omena, päärynä, kirsikka ja luumu. Kestosuosikkeja hyötypihoissa ovat erilaiset marjapensaat, vihannekset ja yrtit. –Lisäksi puutarhaan halutaan erilaisia väripilkkuja: koristeomenapuita ja värikäslehtisiä kasveja, heisiangervoja, kuunliljoja ja päivänliljoja, listaa Joensuu. –Suomalaiset tykkäävät kokeilla monenlaista. Suurimmat kompastuskivet tulevat siinä, kun kasveja istutetaan paikkoihin, ... Lue lisää
Serkku, kerro kuinka sinulla menee sodassa
SELLAINEN arvaamaton Suomen kevätsää: aurinkoinen päivä muuttui yhtäkkiä sateeksi ja sitten lämmin sää lumeksi ja pakkaseksi. Muistoja onnellisista päivistä tulvi, ja niiden mukana – surullisia ajatuksia. Isovanhemmillani on kolme lastenlasta. Vietimme lapsuudesta lähtien kaikki koululomat yhdessä isovanhempien luona. Minua kuukauden nuorempi serkkuni Vitaly opetti minut uimaan joessa. Hän oli erittäin hyvä puuhastelussa pienestä pitäen: kävimme usein isoisäni työpajassa, otimme työkaluja ilman lupaa, jotta Vitaly voisi tehdä jotain. Vitalyn puiset sapelit, jouset ja nuolet olivat hyödyllisiä taisteluissa korkeiden takiaisten ja nokkosten kanssa. Taidoista oli hyötyä myös kalastusvälineissä, aurinkosuojan rakentamisessa, vesikourujen rakentamisessa ja sokkeloiden kaivamisessa talvella. Aikuisena Vitaly rakensi kotiinsa työpajan, varusti ... Lue lisää
Möksyyn suunnitteilla oleva aurinkovoimala tarvitsee asemakaavan
HELIOS NORDIC ENERGY FINLAND OY on jättänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle harkintapyynnön ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta. Pyyntö koskee sen Alajärven Möksyyn suunnittelemaa aurinkovoimalaa. Hankealueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 187 hehtaaria, josta noin 160 hehtaaria on tarkoitus hyödyntää aurinkovoiman tuotannossa. Aurinkovoimalan tehoksi on arvioitu alustavasti 120–160 MWp. Hankealueen halki kulkee voimajohtolinja. Aurinkopaneelien lisäksi hankealueelle rakennetaan varastoalueita, parkkipaikkoja, sisäisiä huoltoteitä sekä akku- varastokontteja. Hankkeen sähkönsiirto tapahtuu liittymällä Alajärven sähköasemalle hankealueen välittömässä läheisyydessä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyysi kaupungilta lausuntoa YVA-lain mukaisesta menettelystä. Tekninen lautakunta päätti 18. huhtikuuta, että hakijan tulee hakea alueelle Alajärven kaupungilta asemakaavaa. Lisäksi lautakunta totesi, että alueella on käsittelyssä maa-aineksen ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyn ... Lue lisää
Tiala sijaistaa Salosta
SOININ kunnanhallitus päätti 15. huhtikuuta hallintojohtajan viransijaisuuden hoitamisesta. Se tehdään sisäisin järjestelyin. Hallintojohtaja Jari Saloselle on myönnetty virkavapaus ajalle 26.2.2024-25.2.2025. Salonen siirtyy täksi ajaksi kriisinhallintatehtäviin. Hallintojohtajan tehtävät ottaa hoitaakseen sivistys- ja henkilöstöjohtaja Kati Tiala. Tällöin vs. hallintojohtajalle kuuluu myös henkilöstöjohtajan tehtävät. Sivistysjohtajan tehtävät siirtyvät yhtenäiskoulun rehtori Pasi Huvilalle. Osa taloushallinnon tehtävistä siirtyy tai on jo siirtynyt hallintojohtajalta taloussihteeri Satu Panulalle. Edellä mainituille henkilöille maksetaan erilliskorvaus sijaisuuksien hoitamisen ajalta ja heille mahdollisesti tarvittavat sijaiset sovitaan tapauskohtaisesti. KUNNANHALLITUS huomasi 25. maaliskuuta tekemässään, Matosuota koskevassa päätöksessä menettelyvirheen, sillä asia käsiteltiin yhtenä asiana, vaikka asian sisällä oli useampi eri tavoin päätettävä asia. Koska kyse ... Lue lisää
Soinin bioterminaali etenee
Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) käsittelee suurimmat Etelä-Pohjanmaalle suunnitteilla olevat EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeet. Yhteistyöryhmä näytti tänään torstaina kokouksessaan vihreää valoa Soinin bioterminaalin rahoittamiselle. Bioterminaalialuetta käytetään puupohjaisten energiajätteiden jatkojalostukseen, varastointiin ja lajitteluun. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Soinin kunta. Tavoitteena on rakentaa Soiniin ympäri vuoden käytössä oleva bioterminaali, joka tehostaa alueen metsäenergian toimitusketjua sekä parantaa bioenergian saatavuutta ja laatua. Tehokkaasti toimiessaan bioterminaali mm. vähentää merkittävästi turpeen käyttöä lämpölaitosten energiana. Energiavarmuuden parantamisen lisäksi hankkeella on aluetaloudellista merkitystä. Bioterminaali luo esimerkiksi bioenergia-alan yrityksille mahdollisuuksia kasvattaa toimintaansa ja lisätä työllisyyttä. Bioterminaalille on haettu rahoitusta Etelä-Pohjanmaan liiton JTF-hausta 651 000 euroa. Hankkeen omarahoitusosuus on 279 000 euroa, ... Lue lisää
Naarasnevan mittausasemalla alkaa suonpohjien metsityksen monimuotoisuusvaikutusten ja N2O-päästöjen seuranta
Soinin Naarasnevalla on mitattu kohta kolme vuotta suonpohjien metsityksen kokonaisilmasto- ja vesistövaikutuksia. Mittausasema rakennettiin elokuussa 2021 maa- ja metsätalousministeriön TURNEE-hankkeessa. Mittausalueen metsitys onnistui hyvin ja kenttäkerros lähti rehevään kasvuun tuhkalannoituksen seurauksena. Alueesta muodostui hiilinielu jo kahden mittausvuoden jälkeen (Laasasenaho ym. 2022, Lohila 2023). Mittausasema on tuottanut uutta ja tärkeää tietoa suonpohjien metsityksestä ja aseman toimintaa halutaan kehittää edelleen. TURNEE-hankkeessa aloitettua työtä kehitetään ja täydennetään uudessa ”Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi (TUPSU)” – kehittämishankkeessa. Euroopan unionin osarahoittamassa ja maaliskuussa 2024 rahoituspäätöksen saaneessa JTF-hankkeessa tullaan seuraamaan mm. metsityksen monimuotoisuusvaikutuksia ja mitataan dityppioksidipäästöjä (N2O) kesäkuuhun 2026 asti. Hankkeesta voi lukea lisää lähteestä: https://projektit.seamk.fi/kestavat-ruokaratkaisut/tupsu/ Uuden hankkeen ... Lue lisää
Länsi-Suomen metsätilamarkkinoilla hyvä kysyntä ja hinnat ennätystasolla
Metsä on ollut pitkään hyvin suosittu ja houkutteleva sijoituskohde. Metsämaan hinta on noussut voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Korkotason nousun myötä myös tuottovaatimus metsäomaisuutta kohtaan on ennen kaikkea ammattimaisilla suursijoittajilla noussut ja rajoittanut niiden kiinnostusta ostaa lisää metsää. Valtakunnallisesti joillakin alueilla on havaittavissa pientä hintojen laskua ja myös kauppamäärät ovat olleet hieman alhaisempia. Länsi-Suomen alueella sen sijaan kysyntä on säilynyt hyvänä ja hintataso saavutetulla ennätystasolla. Syynä läntisen Suomen hyvään tilanteeseen on markkinoiden yksityissijoittajavetoisuus. Suursijoittajat eivät missään vaiheessa saaneet hallitsevaa roolia markkinoilla vaan yksityiset henkilöt ovat kaiken aikaa olleet pääroolissa. Puun hinnan nouseva kehitys ja hyvä kysyntä ovat myös tukeneet metsän oston ... Lue lisää
