Juttu lyhyesti
Lappajärven tila on parantunut vuosien varrella, mutta nyt kuivuus uhkaa järveä. Veden säännöstelyyn halutaan työkaluja, joilla voidaan reagoida esimerkiksi vähälumisiin talviin. Tällä varmistetaan kalojen mahdollisuudet selviytyä sekä taataan mökkiläisille, matkailijoille ja asukkaille mahdollisuus nauttia kraatterijärvestä jatkossakin.
Lappajärveläinen Ari Kujala on ollut 15 vuoden ajan ammattikalastaja ja asunut koko ikänsä järven rannalla. Tänä keväänä vesi on järvessä alhaalla – ja tilanne heikkenemässä.
Kujala kertoo, että on moni ollut Lappajärveltä yhteydessä Elinvoimakeskukseen (entinen ELY-keskus) järven tilan vuoksi. Sillä ja Suomen ympäristökeskus Sykellä on menossa projekti, jonka puitteissa mietitään säännöstelyä uusiksi. Tähän asti lainsäädäntö ei ole antanut myöten muuttaa säännöstelyn rajoja, mutta tätä ollaan nyt muuttamassa. Pitää olla työkaluja, joiden avulla reagoida vähälumisiin talviin.
–Vuodet eivät ole samanlaisia kuin aikaisemmin ja säännöstelyä koskevia määräyksiä pitää pystyä muuttamaan. Juoksutuksen määrää pitää pystyä muuttamaan kuukautta tai kahta aikaisemmin. Jos lunta on helmikuun lopussa vaaksa maassa, on järven pinta alhainen koko kesän.
Perinteiset hauen kutupaikat ovat tällä hetkellä kuivalla maalla, mikä kertoo liiallisesta juoksutuksesta. Patokapina herätti aikoinaan päättäjät tilanteeseen ja saatiin alaraja. Tilanne on nyt muuttunut.
Kujala sanoo, että järven tilasta huolehtiminen on yhtä lailla lappajärveläisten, vimpeliläisten ja alajärveläistenkin asia. Se vaikuttaa matkailuun, kalastusmahdollisuuksiin ja mökkeilyyn. Ja Lappajärven tila vaikuttaa Evijärveen ja koko matkan meren rantaan asti.
–Ähtävänjokivarren voimalat lienevät muutosta vastaan, koska niiden intresseissä ovat mahdollisimman suuret juoksutusmäärät ja sitä kautta maksimaalinen sähköntuotanto huhtikuun loppuun asti. Tämä vain ei jatkossa enää onnistu, tuumailee Kujala.
Kujalan mukaan järvestä huolehditaan nykyään entistä paremmin. Maatalous on kehittynyt ja lannoitteita käytetään vähemmän, ojissa on suojakaistat ja syyskyntöjä vältetään.
Järven ja siihen laskevien jokien tilaa seurataan vesinäytteillä vuosittain.
–Vajaa vuosi sitten hankin kaikki mahdolliset järven tilasta kertovat käppyrät. Lappajärvi Life -hankkeesta lähtien arvot ovat vähitellen parantuneet eli järven tila on hitaasti mutta varmasti menossa parempaan suuntaan.
Tulvat siivoavat järveä
Hautalanlahdella vapaa-ajan asunnon omistava Erkki Korpimäki puhuu mökkiläisen näkökulmasta parinkymmenen vuoden kokemuksella. Näkemystä tuo myös pitkä jäsenyys Ähtävänjoki-neuvottelukunnassa.
–Lappajärven säännöstelysuunnitelmaan pitäisi hakea muutosta Vesioikeudelta aivan kuten Evijärvellä tehtiin. Lappajärven kunnan pitäisi olla aloitteellinen ja ottaa Vimpeli ja Alajärvi mukaan hakemaan.
Korpimäki pitää parannuksena, että järven pinnan korkeudelle saatiin aikoinaan alaraja. Nyt on kuitenkin nyt, ja kuntien aktiivisuutta tarvittaisiin säännöstelymääräysten muuttamiseen.
–Paha tietenkin on neuvoa, kun en ole kuntalainen, mutta rantakunnat ovat asian omistajia. Ja mikä kraatterijärvi se on, jossa ei ole kunnolla vettä.
Korpimäki toteaa, että järven ympärillä on runsaat pari tuhatta vapaa-ajan asuntoa ja asuinkiinteistöjä ja niillä useita käyttäjiä tai asukkaita. Järven tila on tärkeä kaikille järven ympärillä asuville. Jos järven tila huononee, kiinteistöjen arvot alenevat. Jos kesällä on sinilevää, se heikentää myös järven kiinnostavuutta matkailunäkökulmasta ja vaikeuttaa Geoparkin markkinointia. Kyse on siis suurista asioista.
–Kun keväällä ei tule tulvia, jäät eivät työnnä kasvimassoja rannalle, vaan ne jäävät mätänemään järveen ja rehevöittävät sitä edelleen. Rehevöityminen lisää rantakasvillisuuden kasvua ja edesauttaa sinileväkukintoja. Tämä kiihdyttää vesiluonnon pilaantumista ja haittaa järven virkistyskäyttöä ja kalastusta.
Järven suojelu on unohtunut?
Patokapinaveteraani Tuija Ahola sanoo olevansa hieman hämmentynyt, miten vähän järvi on tällä hetkellä läsnä puheissa ja teoissa. Sen hoitamisen pitäisi hänen mielestään olla järven ympärillä asuvien elämässä mukana jatkuvasti.
Ihmiset ilmaisevat mielipiteensä netissä, mutta asioita ei lähdetä edistämään konkreettisesti. Nyt puhutaan kosteikoista ja niiden ennallistamisesta, mutta ei puhuta koko järven suojelemisesta.
Ahola peräänkuuluttaa paitsi Lappajärven, myös koko Ähtävänjoen alueen kuntien yhteistä näkemystä.
–Pitäisi osata ajatella yli oman rannan, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen säännöstelyssä.
Samalla Ahola miettii, että järveen ja veteen liittyvän huolenpidon sekä toimien ja toimenpiteiden tulisi näkyä Lappajärven kuntastrategiassa. Järvi ajatuksena ja sanana näkyy nykyisin vain visiossa ja missiossa, kun järvestä huolehtimisen pitäisi olla strategian keskeisin asia ja sen tulisi näkyä tavoitteissa, toimenpiteissä ja mittareissa.
–Järvihän tuo alueelle sen hyvinvoinnin, jota nyt kraatterijärvenä havitellaan matkailuun nojaten. Onneksi uusi kuntastrategia on valmisteilla ja asia voidaan korjata.
Aino Alppinen
