KEVÄT on virallisesti täällä. Näkeehän sen muuttolinnuista, siilien heräämisestä, lumen alta paljastuvista roskista, räntäsateesta ja pajunkissoista. Kevään juhla pääsiäinenkin on jo ovilla.
Minulla uusi vuosi alkaa vasta kevätpäivän tasauksesta, jolloin vietetään muinaisgermaanisen nousevan auringon jumalattaren Ostaran juhlaa. Maaliskuun loppuun sijoittuva päivä päättää talven ja aloittaa kevään. Tuolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä ja meillä täällä pohjolassa astutaan puoli vuotta kestävään valon aikaan. Suomessa vietettiin ennen matopäivää tai Mato-Penttiä, kun kevätpäiväntasaus osui monesti Pentin päivään. Nimi juontuu uskomuksesta, jonka mukaan käärmeet eli ”madot” nousevat ensi kertaa talvipesästään. Vanhassa suomalaisessa perinteessä kerättiin pajunvitsoja, jotta pahaa onnea voitiin vitsoa itsestä tai läheisistä. Kansainvälisempi Ostaran juhla on kevään alkamisen, hedelmällisyyden, tasapainon ja uusien alkujen juhla. Se merkitsee luonnon uusiutumista ja valon voittoa pimeydestä.
Etymologiassa pääsiäisen englanninkielisen nimen Eastern katsotaan juontuvan Ostara-sanasta. Kristinuskon pääsiäisen perinteissä ja pakannallisessa kevätpäiväntasauksen juhlassa on paljon yhteistä. Yhteisiä symboleita ovat muun muassa pääsiäispupu, joka kuvastaa hedelmällisyyttä, pastellivärit, viattomuutta symboloiva karitsa ja tiput. Juhlan viettoon kuuluvat esimerkiksi munien koristelu, siementen istuttaminen, erilaiset rituaalit ja juhla-ateriat. Suomen kielen sana pääsiäinen tulee päästä-verbistä. Se viittaa kristillisen paaston ajan loppumiseen; päästään vihdoin siitäkin.
Vuosittain vaihtelevan pääsiäisen ajankohta määräytyy kevätpäiväntasauksen jälkeisestä ensimmäisestä täysikuusta. Siitä seuraavana viikonloppuna juhlitaan pääsiäistä, kevään alkua. Tuo energeettisesti voimakas Pink moon eli vaaleanpunainen kuu, oli viime sunnuntaina. Vaaleanpunainen ei viittaa kuun väriin, vaan alkavaan kevääseen ja kukkien väriloiston puhkeamiseen. Jossain Etelä-Euroopassa ovat kaiketi kirsikka- ja luumupuut puhjenneet jo kukkimaan.
Juhlit sitten tulevana viikonloppuna Ostaraa, Matopäivää tai Pääsiäistä, niin pohjimmiltaan juhlimme samaa asiaa: valon voittoa pimeydestä. Jeesus kärsi ristillä pimeyden voimien vuoksi, kuoli ja nousi ylös taivaaseen. Syntyi uudelleen. Kristinuskon pääsiäisen kertomus kuvastaa vanhan päättymistä ja uuden alkamista. Sitä samaa sykliä me ihmiset elämme yhdessä luonnon kanssa. Ja nyt elämme uusien alkujen, heräämisen ja kevään aikaa.
Maija Perälä
