ELY-keskus saa paljon palautetta ja kysymyksiä maanteiden kunnossapidosta ja varsinkin talvihoidosta. On huonosti hoidettuja ja jopa kokonaan hoitamattomia tieosuuksia. Mihin olen yhteydessä näistä asioista? Miten yleensä kunnossapito on järjestetty?
Jos jollakulla on akuuttia asiaa puutteista valtion tieverkolla, esimerkiksi liukkaudesta tai puutteellisesta lumenaurauksesta, niin hänen tulee soittaa Tienkäyttäjän linjalle, puh. 02002100. Siellä vastataan ympäri vuorokauden ja välitetään tieto kunnossapidon vastuuhenkilöille. Puhelu ei ole mikään työtilaus, vaan tilaus siitä, että joku käy tarkistamassa tilanteen paikan päällä.
Voit myös käyttää Palautekanavaamme verkossa (palautevayla.fi) ja kartalle merkitä ongelmakohdan. Samassa kanavassa voit myös jättää muuta palautetta tienpidosta ja tiestöstä. Palauteväylästä löytyy myös paljon tietoa tienhoidosta. Mikäli mieluummin haluat jättää suullista palautetta, kysyä neuvoja tai tehdä ehdotuksia tieviranomaiselle, voit soittaa asiakaspalveluumme numeroon 0295 020 600 arkisin klo 9–15.
Mutta varsinaiseen asiaan, joka varmasti kiinnostaa jokaista tienkäyttäjää. Nykyisen toimintamallin ymmärtäminen vaati katsauksen historiaan. Noin 30 vuotta sitten alueellisella tieviranomaisella, Tielaitoksen Vaasan tiepiirillä, oli melkein 1000 työntekijää Vaasan läänin alueella. Kaikki tienpito – rakentaminen, kunnossapito ja suunnittelu – hoidettiin omana työnä. Meillä oli tusinan verran tiemestaripiirejä, jotka hoitivat teiden kunnossapidon alueellaan. Jokaisella tiemestaripiirillä oli käytössään vakuuttava konekalusto ja riittävästi henkilöstöä, joten teiden hoitaminen korkealuokkaisesti ei ollut mikään ongelma.
Mutta 90-luvulla valtion korkein johto katsoi, että valtion palkkalistoilla on liikaa väkeä, kun valtion osuus bruttokansantuotteesta oli 60 %. Kaikki operatiivinen toiminta joutui syyniin. Miksi valtio hoitaisi sellaista operatiivista toimintaa, jota yksityinen sektori voisi hoitaa tehokkaammin ja halvemmalla? Ensimmäisenä tässä operaatiossa taisi olla Posti. Mutta 90-luvun puolivälissä oli Tielaitoksen vuoro tehdä esitys siitä, miten operatiivinen toiminta asteittain voitaisiin siirtää yksityisille markkinoille. Kolmen vuoden ylimenokauden jälkeen koitti uusi vuosituhat, vuosi 2000. Silloin aloitettiin mallilla, jossa alueellisella tienpitoviranomaisella, Tiehallinnon Vaasan tiepiirillä, oli jäljellä noin 100 työntekijää hoitamaan viranomaistehtäviä. Operatiivisten tehtävien hoitamiseksi loput henkilöstöstä siirrettiin vasta perustettuun valtion Tieliikelaitokseen kovan saneerauksen jälkeen, jossa yli puolet henkilöstöstä sai ilmoituksen, ettei heillä ole töitä Tieliikelaitoksessa. Syynä oli kilpailukyvyn varmistaminen markkinoilla. Tieliikelaitos yhtiöitettiin muutaman vuoden jälkeen ja sai nimen Destia, mikä on tilanne vielä tänäänkin.
Viimeisten 30 vuoden aikana punainen lanka on ollut valtion henkilöstön jatkuva vähentäminen. Vuoden 2000 Vaasan tiepiirin sadan henkilön joukosta oli jäljellä 50 henkilöä vuonna 2010, kun perustettiin ELY-keskus ja tiepiirin tehtävät ja henkilöstö siirrettiin sinne. Jatkuvat vaatimukset henkilöstön vähentämiseksi eivät koskaan ole sisältäneet lupauksia, että joitakin tehtäviä saadaan jättää tekemättä. Ei, kaikki tehtävät on hoidettava, kuten aiemminkin. Kaiken kukkuraksi ELY-keskukset joutuivat YT-neuvotteluihin vuonna 2015, kun tuli vaatimus, että 20 % henkilöstöstä pitää vähentää kolmessa vuodessa.
Tämä kehitys on johtanut siihen, että alueellisella tieviranomaisella tänään on noin 30 työntekijää vanhan Vaasan läänin alueella. Näistä viiden henkilön työtehtäviin kuuluu teiden kunnossapidon valvonta. Valtion teitä alueellamme on noin 8600 km. Työ tehdään virka-aikana arkipäivisin. Apunaan heillä on digitaalinen maailma, jossa on tiesääasemia, ilmatieteellinen data ja sääennusteet sekä
GPS-seurantajärjestelmä, johon kaikki tienpidon kunnossapitoajoneuvot ovat kytkettyinä. Lisäksi heillä on reaaliajassa käytössään kaikki palautteet, jotka ovat tulleet palautekanaviemme kautta.
Valtion henkilöresurssien jatkuva vähentyminen on johtanut siihen, että teiden kunnossapidon yksityistäminen tänään on aika lailla totaalinen. Kaikki operatiivinen toiminta johtamistehtävineen on pääurakoitsijoidemme käsissä. Pääurakoitsijat valitaan kilpailutuksien kautta viideksi vuodeksi kerrallaan tietylle noin 1000 tiekilometrin alueelle. ELY-keskus asettaa urakkasopimusten kautta vaatimuksia kunnossapidon laadulle, mikä koskee liukkautta (tienpinnan kitka) ja lumenaurausta (kuinka monta cm lunta saa olla tiellä ennen kuin aurauskalusto lähtee liikkeelle). ELY-keskuksen valvojat eivät lähetä aurauskalustoa liikkeelle, sen tekee pääurakoitsija, kun hänen sopimustensa mukaan tulee se tehdä. Valvojamme käyvät jatkuvaa keskustelua pääurakoitsijoidemme kanssa ennen jokaista säätilannetta, jotta valmius pääurakoitsijan puolelta on kunnossa. Mikäli pääurakoitsija epäonnistuu täyttämään talvihoidon laatuvaatimuksemme, hänelle lankeaa sakot.
Tämä toimintamalli on valtakunnallinen eikä yksittäinen ELY-keskus voi tästä poiketa. Säästöt valtakunnan tasolla, verrattuna 30 vuoden takaiseen tilanteeseen, ovat varmasti kymmeniä miljoonia vuosittain. Mutta tienkäyttäjät Suomessa eivät ole tyytyväisiä valtion teiden talvihoitoon. Tämä tarkoittaa, että tässä meillä on aika lailla työsarkaa. Tienkäyttäjien odotukset, talvihoidon laatuvaatimuksemme ja urakoitsijoiden tuottama laatu pitäisi olla samalla tasolla.
Anders Östergård,
Johtaja, Liikenne- ja Infrastruktuuri vastuualue
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
