LAPPAJÄRVESSÄ on 30 saarta. Saarten nimet ovat syntyneet spontaanisti alueella asuvien ihmisten kielenkäytössä. Saaret ovat niin sanottua luontonimiä ja suullista perimätietoa.
Pitkästö
Pitkästö on järven kolmanneksi suurin saari. Saareen on kaavoitettu 15 tonttia kesämökeille. Rannan pohjoispuolta reunustaa pitkä hiekkaranta. Seppo Katajan mukaan se on ollut entisaikoina rantakyläläisten ja kirkonkyläläisten suosittu vapaa-ajanviettopaikka, jossa oli saunamökki.
Vasikkasaari
Vasikkasaaret sen sijaan voivat joskus olla saaneet nimensä siitä, että ne ovat isomman saaren vieressä olevia pieniä ”vasikoita”. On myös esitetty, että kyseessä on vasikoiden laidunpaikka. Vasikkasaari on yleinen nimi yli 20:ssä paikassa eri puolilla Suomea.
–Saari sijaitsee Isoniemen-Viitaniemen edustalla, jossa oli laidunnettu hevosia ja lampaitakin. Tästä todisteena on 17.7.1738 tapahtunut onnettomuus, kun Jaakko Höök-niminen vei lautalla hevosta Viitaniemen edustalla lähellä Vasikkasaarta, jossa aallokossa lautta kaatui ja tai hajosi ja Höök ja kaksi piikatyttöä hukkuivat.
Kärnänsaari
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Kärnä viittaa maantieteeseen ja sillä on myös ruotsinkielinen vastine Kärne, joka tarkoittaa ydintä. Eli Kärnä on pääsaari, saariryhmän suurin ja tärkein.
Sirkka Paikkalan toimittamassa (2007) selvityksessä kärnä on maantieteellinen termi, joka viittaa maan luonteeseen; kuiva ja rosoinen maa tai jäätynyt maa. Myös paikannimi on ollut Kärnä, josta on tullut Kärnänsaari. Kärnä-talosta on puhuttu 1668.
Karppa
Karppa on savolainen sukunimi, mutta savolaiskiilavaikutuksesta huolimatta nimi saaren nimi on Katajan mukaan tullut Vimpelissä 1800-luvulla asuneen Skarp (terävä, luja) -nimisen henkilön mukaan, joka oli muuttanut asumaan saareen.
Veanteensaari
Veanteensaari on toiseksi suurin saari, jonka vieressä on 36-metrinen syvänne. Latinankielen sana veante on saattanut vaikuttaa saaren nimeen, sillä se tarkoittaa nähdä ennen (englannin käännös see before). Saari erottuu selvästi Kärnään verrattuna. Suomen kielestä tai ruotsista ei löydy vastinetta kyseisen saaren nimelle.
Mänkki
Mänkin alkuperästä on erilaisia oletuksia. Sen on arveltu olevan peräisin nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana.
Kuusisaari
Kuusisaari on puuston mukaan nimetty saari. Saaren aikaisempi nimitys on ollut Kuussaari. Siellä kasvaa edelleen paljon kuusia.
Lappajärven puolen saarista Ilkka ja Tuomalansaari ovat kyröläisiä (lapualaisia) nimiä. Saarten omistuksesta riideltiin aikoinaan lapualaisten ja lappajärveläisten välillä.
–Katajalahden ja Selkäsaarien välissä on laaja Isokari, jossa ei ole puustoa ja saarella pesii suurehko lokkiyhdyskunta, toteaa Kataja.
Lasse Pippola
FM
