FINGDRIDIN maastotutkimukset liittyen Kalajoen Jylkästä Alajärven kautta etelään vievän voimajohdon rakentamiseen alkavat kevään aikana.
–Maaperätutkija saattaa lähteä liikkeelle jo maaliskuussa, jos on hyvät kelit. Maan ollessa jäässä voidaan tutkia yksittäisiä pehmeikköjä ja peltoalueita, joihin sulan maan aikana on vaikea päästä tai jossa voidaan toimia näin aiheuttamatta vahinkoa, kertoo projektipäällikkö Antti Linna Fingridiltä.
–Isossa mittakaavassa maastotutkimukset käynnistyvät ehkä toukokuussa ja jatkuvat koko kesän ajan pitkälle syksyyn. Ihan vielä ei ole päätetty, mistä ne käynnistetään, mutta veikkaisin että pohjoispäästä etelään päin mennään.
Maanomistajat on selvitetty kiinteistörekistereistä ja ensimmäiset infokirjeet heille on lähetetty. Kirjeiden mukaan on liitetty palautettava infokortti, joka toivotaan palautettavan – näin tiedetään, että tieto on todella saavuttanut asianosaiset.
–Seuraava yhteydenotto on sitten henkilökohtainen ja liittyy ennakkosopimusten tekemiseen, silloin tiedustellaan, hyväksyvätkö maanomistajat hankkeen toteuttamisen.
Maanomistajia kuullaan pylväspaikkojen osalta
KOKKOLAN Hangasnevalta Alajärven sähköasemalle sijoittuvista vaihtoehdoista jatkosuunnitteluun on valittu itäinen päävaihtoehto sekä sen kolme eri alavaihtoehtoa: Halsuan asutuksen kierto, Haapasalon itäinen vaihtoehto sekä läntinen vaihtoehto välillä Kellokallio-Kaakkurinkangas. Ratkaisulla lievennetään liito-oravaan kohdistuvia haittavaikutuksia, joiden todettiin olevan suuria läntisellä päävaihtoehdolla Porasenjoen ylityksessä, sekä asutukseen itäisen päävaihtoehdon varrella. Itäinen päävaihtoehto myös palvelee alueelle suunnitteilla olevia hankkeita läntistä paremmin ja siten vähentää alueella tarvittavien voimajohtojen kokonaismäärää. Myös alueelta saatu palaute tukee reittivalintaa.
Alustava pylväiden sijoitussuunnitelma on tehty ja maastotutkimuksia toteutetaan sen pohjalta.
–Luonnollisesti tämänhetkisiin suunnitelmiin voi tulla vielä muutosta. Maanomistajia kuullaan erityisesti peltojen ja muiden hankalien paikkojen osalta. He saavat tiedot alustavista pylväspaikoista ja otamme vastaan palautetta sekä ehdotuksia heille paremmista paikoista ja pyritään niitä sitten toteuttamaan. Isossa kuvassa merkittävästi sivusuunnassa johtoreitti tuskin muuttuu, Linna toteaa.
Kesän aikana jalkaudutaan maastoon
KESÄN ja syksyn aikana alueella liikkuu maaperämittaajia ja pylväspaikkoja merkitään maastoon. Fingridillä on yhteistyösopimus Omexomin kanssa liittyen tähän voimajohtohankkeeseen.
–Heidän autojaan tulee näkymään tällä alueella kesän aikana. Pohjolan mittauspalvelu tekee maaperätutkimukset ja heillä on luonnollisesti poravaunuja ja autoja, joilla näitä liikutetaan.
Voimajohtoreittihanke on herättänyt paljon keskustelua ja ympäristövaikutusten arvioinnista saatiin runsaasti palautetta, jonka mukaan reittivaihtoehtoja sitten punnittiin.
–Onhan se luonnollista, ettei siitä oikein kukaan pidä, kun aiheutetaan melkein satametrinen aukko ihmisten metsiin. Keskustelu on kuitenkin ollut rakentavaa ja kun hanke on lähtenyt eteenpäin, on tullut puheluita käytäntöön liittyen. Ihmiset ymmärtävät, miksi tämä tehdään. Tiedostamme hyvin tarkkaan, että yksityisten ihmisten maille tullaan tällaista tekemään, joten pyritään aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa ja jos jotain ylimääräisiä haittoja sattuu, ne korvataan. Siellä missä johtoreitti sijoittuu metsiin, voidaan joutua pieniä puita kaatamaan ja ne luonnollisesti korvataan maanomistajille. Lisäksi esimerkiksi sateinen kesä voi vaikeuttaa maastotutkimuksia.
Voimajohdon rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2025–2027.
