Suomalaisten palokuntien yhteiskunnallista hyötyä on arvioitu euromääräisesti ensimmäistä kertaa. Yhden vapaaehtoisen palokunnan osalta vuosikustannukset ovat selvityksen mukaan keskimäärin 146 000 euroa, ja yhdestä palokunnasta saatava hyöty yhteiskunnalle on 1,7 miljoonaa.
–Vapaaehtoisten palokuntien tuottama yli miljardin vuosittainen arvo yhteiskunnalle voi jopa yllättää. Kaikki eivät ehkä tiedä sitä, että suuressa osassa maata sopimuspalokunta on ensimmäisenä paikalla onnettomuuspaikalla. Palokunnat tekevät intohimoisesti turvallisuustyötä myös kouluttamalla muita ja jeesaamalla lähiyhteisönsä ihmisiä ihan omassa arjessaan, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen toteaa.
Palokuntatoiminnan yhteiskunnallinen arvo koostuu sopimuspalokuntien pelastustoiminnasta, palokuntien harrastustoiminnasta sekä palokuntalaisten omassa arjessa tekemästä turvallisuustyöstä.
Keskeiset taloudelliset hyödyt muodostuvat pelastettujen ihmishenkien laskennallisesta arvosta, kaikkiaan noin 730 miljoonaa euroa, sekä pelastetun omaisuuden arvosta, yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.
Arviointi on suoritettu SROI-menetelmällä, jossa sosiaaliset vaikutukset huomioidaan kustannus-hyötylaskennan loppusummassa rahanarvoisina tuloksina. SROI tulee sanoista Social Return on Investment.
Arvioinnissa lasketaan niin sanottu SROI-suhdeluku, joka saadaan jakamalla hyötyjen arvo kustannusten arvolla. Esimerkiksi SROI-suhdeluku 2 tarkoittaa sitä, että yhtä sijoitettua euroa kohden saadaan kahden euron arvosta hyötyä.
Selvityksen perusteella jokaisen palokuntatoimintaan investoidun euron arvioidaan tuottavan taloudellista arvoa noin 11,74–14,49 euroa.
Palokuntalaiset pelastavat ihmishengen joka päivä
Vapaaehtoiset palokuntalaiset vastaavat vuosittain 360 ihmishengen pelastamisesta välittömästä hengenvaarasta. Palokuntalaisten kyky vahvistaa luottamusta ja turvallisuusosaamista alueellisissa yhteisöissä on myös nostettu selvityksessä esiin keskeisenä vaikutuksena. Palokunnat vahvistavat yhteisöjen turvallisuutta tapahtumissa, turvallisuusviestinnällä ja kouluttamalla turvallisuustaitoja.
Selvityksen merkittäviä löydöksiä on myös palokuntalaisten arjen itsenäinen turvallisuustyö, jonka kautta palokuntalaiset vaikuttavat 290 000 talouden turvallisuusosaamiseen vuosittain ennaltaehkäisten näin kymmeniä asuntopaloja ja palovaaroja. Lisäksi palokuntalaiset auttavat yksityishenkilöinä noin 1 600 onnettomuustilanteessa vuosittain, jolloin jatkohoidon tarve pienenee.
–Tämä arviointi on poikkeuksellinen, koska palokuntatoiminnan vaikutuksia ei ole juuri aikaisemmin kartoitettu näin kokonaisvaltaisesti. Pelastustoimen siirryttyä hyvinvointialueiden alaisuuteen myös palokuntien tuottaman arvon sanoittaminen on oleellista, arviointipäällikkö Miikka Vuorinen sanoo.
SROI-arviointeja on tehty kansainvälisesti satoja. Palokuntatoimintaan ja pelastustoimeen liittyviä arviointeja on tehty aikaisemmin ainakin Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. SPEKin juuri julkaiseman arvion tulokset ovat kustannusvaikuttavuuden osalta linjassa kansainvälisten selvitysten kanssa.
Mikä on palokuntatoiminnan SROI-arviointi?
Palokuntien SROI-arviointi on toteutettu monimenetelmällisesti eri tutkimusmenetelmiä ja aineistoja yhdistelemällä. Arvioinnin perustan muodostivat pelastustoimen tilastot, joiden tietoja on analysoitu olemassa olevien tutkimusten, arviointitiedon, työpajojen ja haastattelujen avulla. Yli 550 palokuntatoimintaa tuntevaa henkilöä osallistui selvitykseen kyselyiden, haastatteluiden, työpajojen ja kohtaamisten kautta.
- SocialReturn on Investment eli toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset hyödyt
- Yhteiskunnallisten kustannusten ja yhteiskunnallisten hyötyjen vertailua. Mitä toimintaan sijoitettu euro tuottaa?
- Tunnetuin SROI-menetelmän käyttäjä on Euroopan jalkapalloliitto (UEFA)
- SPEKin ja Sosped Keskuksen SROI-selvityksen aiheet koskivat vapaaehtoisten palokuntien hälytys- ja harrastustoimintaa sekä palokuntatoiminnan vaikutuksia yhteisötasolla.
- Hankkeen rahoitti Palosuojelurahasto.
- Palokuntatoiminnalla tarkoitetaan tässä selvityksessä sopimuspalokuntatyötä, sopimushenkilöstön toimintaa ja VPK-yhdistysten vapaaehtoistoimintaa.
- Selvitys ei sisältänyt pelastuslaitosten eli pelastustoimen viranomaisten toimintaa.
