Tilaisuuden juonsi prikaatinkenraali evp. Mauri Koskela. Hän totesi aluksi, että emme pysty käsittämään Venäjän tapaa toimia länsimaisella ajattelutavalla. Kansainväliset sopimukset ja sopimusjärjestelmä eivät merkitse Venäjälle samaa, kuin mihin länsimaissa on totuttu. Myöskään islaminuskoisten maiden kohdalla niiden toimia ei määrää hallinto, vaan uskonto.
–Jos olisimme menneet Natoon rauhan aikana, puolustuksemme olisi todennäköisesti ajettu alas. Ukrainassa oli hyvä valmius vastata Venäjän hyökkäykseen, heillä oli tältä osin lainsäädäntö kunnossa, sanoi Koskela.
Sodan jälkeen edessä uusi tilanne
Puolustusvoimien kansliapäällikkö ja entinen Euroopan Unionin sotilasesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkinen kertoi Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja sen kehittymisestä, sekä maamme puolustusvalmiuden tilasta striimin välityksellä.
–Muutoskeskustelu lähti käyntiin välittömästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja se oli riskialtista aikaa, sillä ei ollut varmaa, olisiko Yhdysvallat valmis ottamaan Suomen mukaan Natoon, kertoi Pulkkinen.
–Ukrainaa on avustettu paljon, Ukraina ei saa hävitä sotaa, sillä sota ei ole vain paikallinen, vaan sotaa käydään maailmanjärjestyksestä ja testataan suurvaltavoimaa ja sitä, voiko suurvalta sanella asioita yksipuolisesti. Kun sota joskus loppuu, Suomi on uudenlaisen tilanteen edessä Naton jäsenenä, meillä on yli 1400 kilometriä rajaa Venäjän kanssa, ja Suomen on pystyttävä määrittämään suhteensa Venäjään Naton jäsenenä. Myös asenteemme on muututtava ymmärtämään, että Natossa väistämättä luovumme kansallisesta suvereniteetistamme Naton takaamaa turvallisuuttamme vastaan. Teknisesti yhteensopivuutemme on jo valmis.
Heikkoa johtajuutta
Valtiotieteiden lisensiaatti, prikaatinkenraali evp Juha Pyykönen kertoi puheessaan Naton turvallisuusvaikutuksesta Suomessa sekä EU:n ja Naton rooleista Euroopassa.
–Länsi-integraation tie, joka alkoi vuonna 1948 taloudellisten sopimusten, YK:n ja Euroopan neuvostoon menemisen myötä, on nyt kuljettu loppuun. Kaiken kaikkiaan ennustettavuus tulevasta on heikko, johtajuus on heikkoa Euroopassa, Natossa, Suomessa, sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa, latasi Pyykönen.
–Eu:lla ja Natolla on eri roolit Euroopassa, EU:n vahvuus ja vastuualue on rahanjako, sekä tietoturvan ja turvallisuuden valvonta. Naton turvallisuusvaikutus Suomelle on ääretön ydinasevarjon vuoksi. Nato ei halua olla valtio, mutta jatkossa meidän on Suomessa sopeuduttava siihen, miten muut Nato-maat näkevät, millainen Suomen puolustuksen tulisi olla. Meidän on saatava sellainen sopimus, että Nato varmasti tulee Suomen apuun tarvittaessa, ja myös Suomen on vakuutettava, että Suomi sitoutuu puolustamaan Natoa, painotti Pyykönen.
Tarvitaan kulttuurin muutos?
Upseeri evp, kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli totesi puheessaan lakisodankäynnin mahdollisuuksista, että sota ei ole pelkkää taistelua kentällä, vaan se voi olla myös kauppasotaa, propagandasotaa ja lakisodankäyntiä.
–Suomessa olemme hyvin sääntöorientoituneita, se johtuu historiastamme suurvaltojen, Ruotsin sekä Venäjän alaisuudessa. Esimerkiksi Ruotsissa on toisenlainen ajattelutapa. Olemme esimerkkidemokratia, iso naapurimaamme vieressä kaikkea muuta. Voimme muuttaa lakejamme turvallisuutemme parantamiseksi, mutta kulttuuria on vaikea muuttaa. Meidän on itse päätettävä tämän turvallisuusshokin myötä, kuka täällä määrää, sisäistä ja ulkoista turvallisuutta on parannettava lainsäädännöllä. 90 prosenttia tuonnista ja viennistämme kulkee meriteitse, ja venäläiset ovat ostaneet maata strategisesti tärkeiltä paikoilta. Ahvenanmaata valvoo Venäjän konsulaatti, tästä on päästävä irti. Meidän on pystyttävä toimimaan reaktiivisesti turvallisuutemme takaamiseksi, painotti Leijonanmieli.
Diplomatiaa tarvitaan
Mauri Koskela kertoi Suomen toimista rauhanvälittäjänä eri konflikteissa.
–Helsinki on ollut paikka, jonne on tuotu konfliktien osapuolia neuvottelemaan. YK on usein voimaton veto-oikeuden takia. Ukrainaa koskevissa asioissa naisten ja nuorten asema on ollut Suomelle painopiste. Tarvitsemme uudenlaista diplomatiaa rauhanvälitykseen, esimerkiksi Afrikan vesiongelmat ja kiistat heijastuvat Eurooppaan. Teknologia tuo haasteita, ja hybridisodankäynti hämärtää sodankäynnin rajoja, uhkana ovat hyökkäykset ohjelmistoihin ja sähkönjakeluun.
PANEELIKESKUSTELUSSA yleisön kanssa pohdittiin muun muassa retoriikkaa ja kielenkäyttöämme nykyisessä tilanteessa, olemmeko jo sanallisesti aloittaneet sodan. Pyykönen totesi meillä jokaisella olevan suuren vastuun kielenkäytöstämme tässäkin asiassa.
Lopuksi kenraalimajuri evp Pekka Toveri kertoi etänä Ukrainan sodan vaiheista ja nykytilanteesta. –Elämme mielenkiintoisia aikoja sodan suhteen, mitä kesällä tulee tapahtumaan, hän pohti.
Tiina Kiviaho
