Järviseudunkin kyliä kehitetään kolmen hankkeen voimin — webinaari loppukuusta

Osallisuus, yhteisöt, kylien elin- ja vetovoimaisuus sekä vastaanottavaisuus ovat teemoja, jotka toivat yhteen kolmea maakunnassamme toimivaa hanketta.

MAASEUDUN ja kylien elinvoimaisuus on monesta tekijästä kiinni. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on kylien yhteisöjen hyvinvointi. Suomessa on ehkä enemmän yhdistyksiä ja järjestäytyneitä yhteisöjä kuin missään muualla — lähes jokainen meistä on jäsenenä jossain yhdistyksessä tai on mukana jonkin järjestön toiminnassa.  

Kylät ja niissä toimivat yhdistykset tuottavat hyvinvointia ja palveluja. Tämä on yksi suomalaisen ja eteläpohjalaisen maaseudun tärkeimmistä voimavaroista. Haasteena on kuitenkin yhteisöjen jäsenten jaksaminen. Heistä riippuu, kuinka elinvoimaisia kylät ovat.  

OSALLISUUS, yhteisöt, kylien elin- ja vetovoimaisuus sekä vastaanottavaisuus ovat teemoja, jotka toivat yhteen kolmea maakunnassamme toimivaa hanketta: Aisaparin Kylille-hankkeen, Eteläpohjalaiset kylät ry:n Landemian sekä Suomen kylät ry:n Vevan eli Vetovoimainen ja vastaanottava kylä -hankkeen.

–Hankkeiden tavoitteena on edistää kylien toimintaa, tukea yhteisöjen jaksamista ja auttaa ratkomaan haasteita. Menetelminä on uudenlaisia innovatiivisia lähestymistapoja, lujaa asiantuntijuutta, voimakasta kehittämistahtoa ja kohdennettuja resursseja, sanoo Manar Ameli Suomen Kylät ry:n Veva-hankkeesta.  

Vetovoimainen ja vastaanottava kylä -hanke auttaa paikallisyhteisöjä tunnistamaan roolinsa osallisuutta vahvistavina yhteisöinä. Kylillä ja niissä toimivilla yhdistyksillä on ratkaiseva merkitys oman elinympäristönsä elinvoimaisuuden edistäjinä. 

–Hanke tarjoaa osallisuusvalmennusta ja paikallisia kehittämistyöpajoja kyläyhteisöjen toiminnan brändäämisen sekä vastaanottavuuden ja osallisuuden lisäämiseen, Ameli kertoo. 

Veva-hanketta toteutetaan Leader Aisaparin ja Leader Karhuseudun alueilla. Hankkeessa työskentelee Manar Amelin lisäksi Maarit Tiittanen. 

LANDEMIA-HANKE puolestaan tutkii ja edistää toimia, joilla maallemuuton esteitä voidaan poistaa. Samalla hanke kehittää kylien vetovoima- ja pitovoimatekijöitä. Hankekumppanina Landemiassa on Luonnonvarakeskus, joka tuottaa hankkeen tutkimuksellisen osuuden. 

–Tulosten pohjalta rakennetaan toimintamalleja ja kehitetään pilottikunnissa hyviksi havaittuja käytäntöjä. Mallit jaetaan koko Etelä-Pohjanmaan alueelle ja laajemmin koko maaseudulle, sanoo hankekoordinaattori Tarja Vuorinen. 

Hankkeessa työskentelevät hänen lisäkseen Susanna Laitila ja Tiia Vuorinen. 

Maaseudun arvostus asuinseutuna on kasvanut viime vuosien aikana. Meidän tehtävämme on edistää olosuhteita kunnissa ja kylissä sellaisiksi, että muuttohaaveet voivat toteutua.  

KOLMEN hankkeen yhteistyön kivijalkana on neljän eteläpohjalaisen Leader-ryhmän yhteinen Kylille-hanke, joka on aktivoinut maakunnan kyliä vuodesta 2015 lähtien. Nyt on meneillään Kylille III, jonka teemoina ovat osallisuuden lisäksi hyvinvointi, kiertotalous ja arjen turvallisuus. Leader Aisaparin kärkiteemana on Osaava ja osallistava kylä. 

–Haluamme saada kaikkien kyläläisten osaaminen käyttöön kylän kehittämisessä niin, ettei kukaan jää syrjään. Myös osa-aikakyläläiset tulee huomioida ja edistää monipaikkaisuutta. Pitkäjänteisen suunnittelun rinnalle tarvitaan pop-up-osallistumista, tempauksia ja mukavaa yhdessä tekemistä, muistuttaa Aisaparin kyläkoordinaattori Päivi Kultalahti. 

Hankkeessa työskentelee Aisaparilla hänen lisäkseen Marita Mattila. Omatoimisen varautumisen lisäksi painotetaan kumppanuutta alueen kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hyviä käytäntöjä haetaan malliksi myös smart villages -yhteistyöverkostosta. 

ELY- ja Leader-rahoitteisten Veva-, Landemia- ja Kylille -hankkeiden osaavat työntekijät ovat kylien palveluksessa.  

–Mikäli kylätoimijoina ja aktiiveina haluatte tukea toimintanne kehittämiseen, meihin työntekijöihin voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä. Tuomme uutta ja raikasta tuulahdusta tekemiseen ja työkaluja haasteiden taklaamiseen, Ameli sanoo.

Siitä, millä tavalla kolme hanketta ovat kylien palveluksessa ja miten hankkeiden toiminnasta voi hyötyä, kerrotaan lisää 24. helmikuuta kello 18 järjestettävässä Uusia tuulia kylätoimintaan -webinaarissa.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.