Eläkeliiton E-P:n piiri pääsi juhlimaan 45-vuotisiaan onnistuneesti Parketin reunalla -näytelmän merkeissä

Raimo Ikonen puolisonsa Helinän (vas.) ja piirin puheenjohtaja Eija-Liisa Keskisen (kesk.) seurassa. Kuvat: Eläkeliitto
Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin 45+1-vuotisjuhlien kohokohtana nähtiin Eija-Irmeli Lahden ohjaama ja eläkeläisten tähdittämä Parketin reunalta -näytelmä. Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen pohti juhlapuheessaan muun muassa ikäihmisten sivuuttamista koronakeskustelussa.

ELÄKELIITON Etelä-Pohjanmaan piiri täytti viime vuonna 45 vuotta. Merkkipaalua oli tarkoitus juhlia jo lokakuussa, mutta juhlat jouduttiin lopulta perumaan koronapandemian vuoksi.

Tiistaina ne saatiin kuitenkin viimein järjestettyä onnistuneesti Seinäjoen uimahalli-urheilutalolla.

45+1-vuotisjuhlan kohokohta oli Parketin reunalta -näytelmä, jonka ohjasi Eija-Irmeli Lahti, ja jota tähdittivät eläkeliittolaiset näyttelijät ja orkesteri.

Parketin reunalta on sanataideohjaaja Jussi Matilaisen kirjoittama pienoisnäytelmä. Se perustuu Unto Tapion novelliin Hillevi ja Kyösti.

EIJA-IRMELI LAHTI on ollut tuttu näky etäpohjalaisnäyttämöiden reunalla, sillä tämä oli jo kolmas hänen ohjauksensa Etelä-Pohjanmaan piirin eläkeläisnäyttelijöille viimeisen kuuden vuoden aikana.

Parketin reunalta -esityksessä oli loppujen lopuksi näyttelijöitä yhdestätoista piirin yhdistyksestä. Esimerkiksi Vimpelistä mukana olivat Marjatta ja Martti Hotakainen ja Kauhavalta Aira ja Jyrki Lahti.

–Mukana oli muutamia jo aiemmin esityksissä mukana olleita, mutta myös aivan uusia kasvoja, joille näytteleminen on ollut pitkäaikainen, toistaiseksi toteutumaton haave, kertoo Ulla Harju Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiristä. –Näyttelijät arvostavat ammattilaisen otetta näytelmän synnyssä ja ovat olleet mukana innostuneesti. Ohjaaja on painottanut innostumista ja sitoutumista — se on tärkeintä näyttelijän työssä.

NÄYTELMÄ oli tarkoitus esittää jo viime vuonna, mutta se siirtyi samalla kun juhlakin.

–Näytelmä oli iso ponnistus näyttelijöille, jotka ovat valmistaneet sen kahteen kertaan, Harju sanoo.

Sitä seurasi vajaat 400 henkilöä. Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiri piti väkimäärää hyvänä koronatilanteen huomioon ottaen. Juhla toteutettiin terveysturvallisesti.

Juhlassa kuultiin myös livemusiikkia. Saksofonikvartetti SaxSet Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistolta joutui perumaan tulonsa viime metreillä sairaustapauksen johdosta, mutta onneksi esiintyjäksi saatiin vasta 10-vuotias viulistitaituri Vili Vänskä Seinäjoelta.

JUHLAPUHEEN piti Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen. Hän muistutti, että Etelä-Pohjanmaa on Eläkeliiton suurin piiri, ja siihen kuuluu myös jäsenmäärältään suurin yksittäinen yhdistys, joka on Jalasjärvellä.

–Ei tällainen ole tullut itsestään vaan määrätietoisella työllä, ihmisten hyväksymisellä ja auliilla mielellä.

Yhdistyksen juhlavuosi hurahti koronan aiheuttamassa eristyksessä. Monia eläkeläisiä se on passivoinut, nakertanut itsetuntoa. Ikosen mielestä koronakeskustelussa on kuitenkin keskitytty nuoriin, työssäkäyviin ja yrittäjiin, eikä eläkeläisten kohtalosta ole juuri kiinnostuttu.

–Meidän ongelmamme tulevat esille hoito- ja hoivavelkojen kautta aikanaan, kunnon rapistumisena ja eristäytymisenä yhteiskunnasta. Ikäihmisten arvostusta on parannettava ja kunnia palautettava, hän pohti.

Hän totesi, että tavoitteena on, että piirit ja yhdistykset käynnistävät toimintaansa laajasti jälleen syksyllä, kun korona on toivon mukaan hellittänyt.

–Seuraavat kaksi vuotta tulevat olemaan yhdistysten toiminnan kehittämistä, tukemista ja elävöittämistä. Siihen olemme varautuneet. Tueksi käynnistetään parhaillaan yhdistystoiminnan kehittämispilottia, johon kutsutaan mukaan yhdistyksiä kokeilemaan uudenlaista toimintaa.

IKOSEN mielestä vaikuttamista tarvitaan entistä voimakkaammin valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Merkittävin yhteinen vaikuttamisen kohde on sote-uudistuksen toimeenpano maakunnissa myös eläkeläisten näkökulmasta oikeudenmukaisesti.

–Eläkeläiset ovat peruspalvelujen suurimpia käyttäjiä. Meille myös palvelujen saavutettavuus niin liikkumisen kuin digitaitojen osalta on muita vaikeampaa. Tämän ja ensi vuoden aikana rakennetaan lähipalvelujen verkosto maakunnissa. Lähipalvelujen tulee olla saatavilla jokaisessa kunnassa ja kylässä. On kantautunut tietoa, että joissakin maakunnissa maakuntakeskukset keskittävät palveluverkon itselleen ja panevat ihmiset maakunnista liikkumaan keskusyksikköön kaukaakin. Palvelujen saatavuus ei saa olla pelkkä rahakysymys, se on myös palvelukysymys ihmisille, jotka ovat rakentaneet tämän maan.

Toinen iso uudistus on kotihoidon ja omaishoidon oikeudenmukainen toteuttaminen niin hoidettavien kuin hoitajienkin kannalta. Rahoituksessa ja palveluissa ollaan Ikosen mukaan muita Pohjoismaita liian paljon jäljessä.

–Meillä ei ole otettu riittävän vakavasti kotihoidon ja omaishoidon yhteiskunnallista, taloudellista ja inhimillistä merkitystä. Eläkeliitto toimii vahvasti tällä alueella asian parempaan kuntoon laittamiseksi.

Vaikuttamisessa hän korostaa paikallista tasoa, joka on lähimpänä ihmisten arkea. Hän pitää tavoitteena, että Eläkeliitolla olisi vahva edustus esimerkiksi jokaisen kunnan vanhusneuvostossa ja että eläkeläiset olisivat mukana kunnissa rakentamassa hyvää yhteistyötä työelämään ja tuleviin eläkeläisiin.

–Samalla vaalimme ylisukupolvista ajattelua toiminnassamme. Aina, kun on mahdollista, lapset ja nuoret mukaan tapahtumiin.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.