Kökkä ja kuorolaulu pidentävät ikää  

Lumitilanne kotiterassilla vaatii lapiohommia. Kuva: Kaisu Huhtala.
Lumitilanne kotiterassilla vaatii lapiohommia. Kuva: Kaisu Huhtala.
Lumitilanne kotiterassilla vaatii lapiohommia. Kuva: Kaisu Huhtala.
Lumitilanne kotiterassilla vaatii lapiohommia. Kuva: Kaisu Huhtala.

KIVIJÄRVEN EERO, 92, on monelle tuttu kasvo niin Evijärvellä, Järviseudulla kuin koko maakunnassa: mies on ollut monessa mukana. Touhukkaan työuran lisäksi monenlaiset vapaaehtoistyöt ovat täyttäneet Eeron elämää. 

Eero syntyi Evijärven Särkikylään vuonna 1931. Kotitila oli suuri: sen kahta taloa asutti neljä sukupolvea ja ruokakunnassa oli enimmillään kaksikymmentäkolme henkeä. Kivijärvi oli kuudesta sisaruksesta vanhin. Talon töihin osallistuminen alkoi jo ennen kouluikää paljasjalkaisena paimenpoikana, kolmikymmenpäisen nautalauman kaitsijana talon muiden lasten kanssa. Paimenessa tulikin ensimmäisiä kosketuksia yhteisölliseen tekemiseen, kun toisten kanssa kalasteltiin, rakenneltiin mökkiä ja sirkkeliä ja tehtiin jopa aurinkokello, jotta nähdään koska on aika palata karjan kanssa kotipihaan.  

Lapsuudenperhe Särkikylässä vuonna 1933, Eero-poika on alarivissä kolmas vasemmalta. Kuva: Kivijärven kotialbumi.

–”Särkikylän korkeakoulua” ehdin käydä kuusi luokkaa ennen rippikouluikää, ennen kuin alkoivat maatalon työt sotainvalidi-isän apuna. Kesällä tehtiin peltoja rautapyörätraktorilla ja talvisin oltiin metsätöissä, muistelee Eero. 

Veri veti kuitenkin maailmalle jo alle kaksikymppisenä. Eero teki muun muassa metsätöitä Lapin savotoilla, poraushommia ratatyömaalla, sellupöllien ajoa ja sitten kaivinkonehommia koko Suomen pituudelta. Kun Eero löysi rinnalleen Annelinsa ja mentiin avioon vuonna 1957, reissaaminen alkoi käydä työlääksi ja oli aika asettua aloilleen. Seurasi yhteensä kolmenkymmenen vuoden rupeama OTK:n myymäläpäällikkönä ensin Jokikylässä, sitten Särkikylässä. Lapsia syntyi kaksi. Eläkkeelle jäätyään Kivijärvet muuttivat takaisin Jokikylään. 

JOKIKYLÄSSÄ asuessaan Eero aloitti bingotoiminnan ihmisten iloksi. Bingosta tuli todella suosittua, sitä pelattiin alkuun ihmisten kodeissa, kunnes se siirtyi julkisempiin tiloihin. Jokikylässä, Särkikylässä ja kirkonkylässä on tullut pyöritettyä bingoa neljäkymmentä vuotta, Eero laskee. 

Jokikylän ja Särkikylän kylätoimikunnat saivat Eerosta innokkaan puuhamiehen, ja porukalla tehtiin monenlaista. Särkikylän kylätoimikunta päätti muun muassa rakennuttaa vanhuksille asuntoja, kun Eero oli rahastonhoitajan virassa.  

–Oli se melkoinen seikkailu! Koko johtoryhmä veti nimensä miljoonavekseliin, kun pankista haettiin väliaikaisrahoitusta aravarahoja odotellessa, pyörittelee Eero päätään.  

Vaan talot nousivat, ja Särkikylän Vanhustentuki r.y. toimii edelleen.  

–Jokikylän kylätoimikuntaan oli jossain vaiheessa hankala saada jäseniä. Keksin, että laitetaanpa lehteen ilmoitus, että harkitaan koko kylätalon myymistä vähäisen osallistumisen vuoksi. Jopa oli tupa täynnä seuraavassa kokouksessa ja tehtäviin löytyi tarvittavat vapaaehtoiset, nauraa Eero. 

ELÄKELIITON matkanvetäjänä vierähti Eerolta noin viisitoista vuotta, niin Evijärven paikallisyhdistyksessä kuin Etelä-Pohjanmaan piirissäkin. Retkiä tehtiin vilkkaimmillaan toistakymmentä vuodessa, ja matkojen kaikki järjestelyt olivat alkuun yksin Eeron vastuulla. Yhteistyötä naapuriyhdistysten kanssa piti tehdä, jotta saatiin linja-autot täyteen. Suosituimpia olivat sokkoretket, jollaisella kerran oli ennätykselliset 129 osanottajaa.  

–Karstulan Wanhoihin Wehkeisiin vein kerran porukkaa, ja sanoin pihassa, että käykää nyt tuollakin katsomassa, vaikka meillä onkin täällä auto täynnä vanhoja vehkeitä, myhäilee Eero. Huumoria piti aina olla, ja sujuva tarinankertoja olikin matkalaisten mieleen. 

Mainos

Eläkeliiton piirin nimissä Eero oli mukana järjestämässä myös tansseja muun muassa kirkonkylän Nuorisoseuralla, Vasikka-aholla ja Keskisellä. Artistit piti noihin aikoihin soitella itse paikalle, ja kökkäporukalla puuhattiin arvonnat, kahvitukset ja muut.  

–Etenkin Nuorisoseuran isojen tanssien siivoustalkoot ovat jääneet mieleen. Siivottavaa totisesti piisasi, mutta aina oli toistakymmentä talkoolaista paikalla, ja niistä puolet kivijärvenkyläläisiä, kiittelee Eero. 

EERO on kuoromiehiä. Laulaminen alkoi jo poikamiehenä Särkikylän työväentalolla Kisällit -lauluryhmässä. 60-luvulla Eero liittyi Evijärven mieslaulajiin, jossa laulaa vieläkin. Eläkeliiton piirin kuoron toiminnassa kului kymmenen vuotta. Lapualla harjoiteltiin, ja kaikki Etelä-Pohjanmaan kirkot kuljettiin läpi esiintymässä. Kuorotoiminta on vapaaehtoistyötä sekin, kun tuotetaan kuulijoille laulun iloa. Mistä löytyy into vapaaehtoistyöhön? 

–Siitä saa onnistumisen elämyksiä, kun pystyy auttamaan muita ja tuomaan heille hyvää mieltä. Ei se tuntuisi samalta, jos siitä palkkaa saisi. Eikä yhteiskunta pysyisi edes pystyssä ilman vapaaehtoisia, pohtii Eero, joka ehti toimia myös vaimonsa omaishoitajana.  

Laulut Evijärven mieslaulajien riveissä jatkuvat, Eero Kivijärvi alhaalla vasemmalla. Kuva: Heli Latukka.

Kenties toisten pyyteetön auttaminen on ihmiselle myös suoranainen perustarve, josta saa palkakseen aivan ainutlaatuisen ilon.  

–Lisää nuoria pitäisi saada mukaan vapaaehtoistyöhön, etsimään omaa tapaansa osallistua. Me ”vanhat” olemme saaneet talkootyöskentelyn mallin jo lapsuudenkotoa, mutta toivottavasti se lähtee vielä uuteen nousuun nuorempienkin ikäluokkien parissa. Haluan vielä alleviivata, että itse olen ollut vain yksi toimija muiden joukossa, meitä puuhakkaita on ollut aikanaan paljon! 

Eero kannustaa nuorempiaan kohoamaan kotisohvalta ja menemään mukaan harrastuksiin, jotka tarjoavat tavoitteellista tekemistä ja sosiaalisia kontakteja. Vaikkapa boccian peluuseen tai kävelysählyyn, joita Eero jo parikymmentä vuotta sitten oli tuomassa Evijärvelle.  

–Kyyditsin aikanaan yhtä kaveria Mäntyhovin ”aamuparlamenttiin”, kun tuo ei olisi muuten päässyt, eikä se ollut iso vaiva. Nyt kuorokaverit ovat luvanneet hakea minut kotoa, jos vain tulen lauluharjoituksiin, hymyilee Eero.  

Hyvä kiertää! 

Kaisu Huhtala 

Eero kihlasi Annelinsa (o.s. Koskela) vuonna 1957. Kuva: Kivijärven kotialbumi.
Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.