Järvi-Pohjanmaan kumppanuuspöydässä lyötiin osallistujaennätys

Järjestöystävällisyys on Järviseudulla hyvällä tasolla. Kuva: Päivi Kultalahti
ALAJÄRVEN, Lappajärven ja Vimpelin kuntien, soteuudistushankkeen, Järjestöt mukana muutoksessa-hankkeen ja Leader Aisaparin 11. maaliskuuta Teamsissa järjestämä Järviseudun kumppanuuspöytä kokosi ennätysmäärän osanottajia. Kevään aikana maakunnassa toteutetaan yhteensä 11 kumppanuuspöytätilaisuutta.

–Tämä kumppanuuspöytä on historiallisesti merkittävä, meillä ei ole missään ollut näin paljon ilmoittautuneita. Mukana on 38 paikallista yhdistystä, 21 alueellista järjestöä ja 11 julkista tahoa. Upea kokoonpano, kehui tilaisuuden juontanut Teija Matalamäki, Järjestöt mukana muutoksessa -hankkeen järjestöagentti. Kokoukseen osallistui yhteensä 71 eri yhdistystä tai henkilöä.

Illan järjestelyissä olivat mukana alueen järjestöyhdyshenkilöt, Marjo Salmenautio Alajärveltä, Ari Takala Vimpelistä ja Anssi Kuusela Lappajärveltä.

Kumppanuuspöydästä on suunniteltu tulevan säännöllinen foorumi, jossa paikalliset asukkaat, yhdistykset, yritykset ja kunnalliset toimijat kokoontuvat yhteisten asioiden äärelle. Sitä voi käyttää ideointi- ja suunnittelualustana ja myös työkaluna kehittämistarpeiden tunnistamisen ja ratkaisujen etsimisessä niihin. Foorumi mahdollistaa myös asukastilaisuudet sekä tapahtumien ja tempauksien järjestämisen. Aloitteita voidaan viedä sen avulla päättäville tahoille järjestöyhdyshenkilön kautta tai kunta voi käyttää sitä asioiden valmisteluvaiheessa informaatio- ja keskustelutilaisuuksiin. Koollekutsujana toimii aina kunta tai kuntayhtymä ja asiantuntijoita pyydetään tarvittaessa aiheen mukaan. Keskusteluissa eri toimijat tulevat tutummiksi toisilleen.

JÄRVISEUDUN kuntien tiivistynyt yhteistyö tulee koskemaan myös järjestöjä ja yrityksiä kumppanuuspöydän kautta, arvioi Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen. –Tavoite on saada järjestöt vieläkin laaja-alaisemmin mukaan yhteistyöhön, ja siihen kumppanuuspöytä voi olla hyvä pohja, jos se kerran tai kaksi vuodessa kokoontuu miettimään tulevia fokuksia, joissa voitaisiin voimat yhdistää. Tulossa on hurjia, hurjia juttuja koronan jälkeen.

–Kuntien välisestä yhteistyöstä on tehty periaatepääte, ettei tehdä hankkeita ja asioita yksin, vaan yksissä tuumin, yhdessä, ja tällä tulee varmasti olemaan positiivinen vaikutus myöskin kolmanteen sektoriin ja seuratoiminnan yhteistyöhön, sanoi Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli.

Hän nosti esille eläkeikäisten määrän nousun suurena mahdollisuutena yhdistyskentälle. –Eläkeikäiset ovat usein hyvin aktiivisia järjestötoimijoita, joten järjestötyön reservi tulee kasvamaan entisestään. He, ainakin ketä Vimpelissä tunnen, ovat täysin toimintakykyisiä, äärimmäisen energisiä, ja mikä tärkeintä, heissä asuu aivan valtava määrä tietotaitoa ja osaamista. Sen käyttämättä jättäminen olisi äärimmäisen suuri virhe. Valtiotasolla järjestö- ja seuratoiminta tulisi integroida yhä enenevässä määrin osaksi muuta virallista toimintaa.

Vt. peruspalvelujohtaja Jaakko Anttila korosti osallisuuden merkitystä. –Mielestäni yksi tärkeimmistä seikoista kuntien hyvinvointityössä on alueen asukkaiden osallisuus. Järjestöjen ja yhdistysten kautta asukkaat pääsevät osallistumaan itseään kiinnostaviin asioihin. Kun ihminen pääsee tekemään itse, siitä hyötyvät kaikki. Hyvinvoiva kuntalainen on perusturvan suurin toive. Järjestöt ja yhdistykset järjestävät korvaamatonta ennaltaehkäisevää toimintaa esimerkiksi liikunnan, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialoilla. Myös varautuminen, ruoka- ja vaateapu, ystävätoiminta ja muu henkinen apu ovat hyviä esimerkkejä alueella tapahtuvasta järjestöjen toiminnasta.

LAPPAJÄRVEN kunnanjohtaja Sami Alasara totesi tervehdyssanoissaan, että pieneksi kunnaksi Lappajärvi tukee isosti kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimijoita, jaossa on 67 000 euroa. –Sillä on osoitettu, että tämä on meille tärkeä asia. Olemme muuttumassa enemmän isännistä kumppaneiksi.

Pääsääntöisesti alueen kuntien myöntämiin avustuksiin ja tarjolla oleviin tiloihin oltiin tyytyväisiä, mutta Alajärven osalta tilojen puute nousi esille. Useissa valtuustoaloitteissa on ehdotettu järjestötalon perustamista tyhjilleen jäävän vanhan paloaseman tiloihin. Sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto kertoi, että yhdistystilaa suunnitellaan Alvar Aallon piirtämään vanhaan sairaalaan, terveyskeskuksen yhteyteen. Sinne tulisi kokoontumis- ja varastotiloja yhdistyksille. –Tekninen toimi suunnittelee tätä hanketta.

Järjestöpäällikkö Jarmo Vesa tiivisti, että kunta hyötyy järjestöistä, ja niiden toimintaedellytykset paranevat huomattavasti, kun yhteistyö toimii.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.