Lappajärven metsänomistajille joululahja: Henna Kivinummi aloittaa neuvojana

Henna Kivinummelle metsä ja luonto ovat elämäntapa, ei pelkkä työ ja harrastus.
Työelämän muutoksista kertoo, että viime vuosina metsäasiantuntijat ovat Lappajärvellä vaihtuneet tiheään. Vuosikymmenten ajan oli totuttu siihen, että palvelua sai aina samoilta parroilta. Kuten eräs seniorimetsänomistaja tiivisti: ”Se olikin pitkä aika, kun toimistossa oli Urpo ja Matti ja puut osti Tauno!”

TYÖELÄMÄN muutoksista kertoo, että viime vuosina metsäasiantuntijat ovat Lappajärvellä vaihtuneet tiheään. Vuosikymmenten ajan oli totuttu siihen, että palvelua sai aina samoilta parroilta. Kuten eräs seniorimetsänomistaja tiivisti: ”Se olikin pitkä aika, kun toimistossa oli Urpo ja Matti ja puut osti Tauno!”

Joulukuun alussa Nissinkulman toimistossa ohjat ottaneelle Henna Kivinummelle Lappajärven metsät ovat tulleet tutuksi jo aiemmin. Metsänhoitoyhdistyksen palvelukseen vuonna 2008 tullut Kivinummi on pääasiassa työskennellyt Vimpelissä. Lappajärvellä hän on tehnyt metsäsuunnittelua ja tila-arvioita, muun muassa yhteismetsän arviot. Parin viime vuoden aikana työalueeseen on kuulunut Lappajärven ja Vimpelin lisäksi Perho, Veteli sekä Kaustinen hänen toimiessaan tiimin operaatioesimiehenä.

–Nyt alueenani on Lappajärvi ja tartun innolla toimeen lappajärveläisten metsien ja metsänomistajien hyväksi, Kivinummi sanoo.

Toimiston ovet ovat auki korona-ajasta huolimatta silloin kun hän on paikalla, mutta suositukset tulee ottaa huomioon samalla tavalla kuin muuallakin asioidessa. Metsäasiantuntijan työ on liikkuvaa ja vie usein maastoon. Hänet tavoittaa puhelimitse tai sähköpostitse, vaikka ei olisikaan toimistolla.

–Jos metsänomistaja haluaa tulla toimistolle johonkin tiettyyn aikaan, sovitaan tapaaminen ennalta, niin olen varmasti paikalla. 

EPIDEMIA ei ole juurikaan vaikuttanut metsäasiantuntijan työhön. Pieniä hetkiä on oltu etätöissä ja palavereja on järjestetty etänä, mutta metsässä ollaan täydessä työntouhussa koko ajan. Kivinummi sanoo, että metsässä ollessa ei tarvitse pelätä koronaa eikä stressaantua turvaväleistä.

–Jos koronasta jotain myönteisiä puolia haluaa etsiä, on se aktivoinut entisestään metsänomistajia tarttumaan metsänhoitotöihin.

Hän haluaisi nostaa metsänomistajille ajankohtaiseksi asiaksi oman metsäomaisuuden kartoittamisen.

–Monella metsänomistajalla on metsässään tietämättään “aarrearkku”, joka odottaa avaamistaan. Metsäsuunnitelma on työkalu, joka tuo nämä aarteet konkreettisesti esiin. Metsäsuunnitelma auttaa kaikkien hoitotoimenpiteiden ja hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa aina kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

METSÄNHOITOYHDISTYKSELLÄ metsäsuunnitelmat tehdään edelleen perinteiseen tapaan maastotöinä. Se tarkoittaa, että suunnitelman jokaisella metsikkökuviolla on käyty fyysisesti paikan päällä tekemässä mittaukset, eikä luoteta ainoastaan kaukokartoitusaineistoon. 

Kivinummen maastokelpoisuutta lisää se, että hän viettää lähes kaiken vapaa-aikansa luonnossa liikkuen. Luonto ja metsä eivät ole hänelle pelkkä työ ja harrastus, vaan elämäntapa.

–Havainnoin ja valokuvaan luontoa vuoden ympäri, marjastan ja syksyisin kaikki aika mikä työnteolta liikenee, kuluu metsästäen. Metsässä kavereina kulkee vuorotellen joku neljästä koirastani; suomenpystykorva, jämtlanninpystykorva tai itäsiperianlaikat.

Työ ja harrastus nivoutuvat tiiviisti yhteen, sillä metsänhoitotöitä ja hakkuita suunnitellessa hän ottaa mielelläni huomioon niin luontoarvot kuin riistan elinympäristöt, metsänomistajan näin halutessa.

Mikä olisi valtakunnan päättäjiltä paras asia, minkä he voisivat antaa metsänomistajille joululahjaksi tai uudenvuoden lupaukseksi?

–Luoda sellaista metsäpolitiikkaa ja tehdä päätöksiä, esim. verotuksen ja kemera-tukien osalta, että ne kannustaisivat metsänomistajia pitämään huolta metsäomaisuudestaan ja harjoittamaan hyvää metsänhoitoa. 

Kivinummi muistuttaa, että Suomi elää edelleen metsistä.

–Tällä hetkellä tehtävät toimenpiteet näkyvät metsissä kymmenien vuosien kuluttua, joten päätöksiä olisi hyvä tehdä harkiten ja kauaskatseisesti.

LAPPAJÄRVELLÄ metsänhoitoyhdistyksen toiminta käynnistyi vuonna 1937. Käynnistysvaiheen ”nokkamiehiä” olivat muun muassa Nikolai Hyytinen, Leander Niemelä, Niilo Nyyssölä, Kalle Olli, Eemeli Syrjälä, Erkki Ylitalo sekä Augusti ja Matti Tyynelä. Pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Matti Saarenpään mukaan koskaan ennen toiminnasta ei ole vastannut nainen. Eräänlaisen lasikaton murtaneen Kivinummen siirtyminen energiseksi neuvojaksi paikkakunnalle tuli metsänomistajille kuin piristäväksi joululahjaksi.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.