Kuvitellaan tilanne: kuntayhtiön hallitus käsittelee investointia, joka on taloudellisesti järkevä, mutta se ei sovi yhdenkään puolueen seuraavaan vaalikampanjaan. Mitä tapahtuu, jos hallituksen jäsenet ajattelevat ensin puoluettaan ja vasta sitten yhtiötä? Tutkimus antaa tähän karun vastauksen – ja se koskee lähes puolta Suomen kuntayhtiöistä.
46,6 % kuntayhtiöiden hallitusten puheenjohtajista on poliittinen tausta – pienissä kunnissa osuus on vielä tätäkin suurempi.
Numerot eivät valehtele – toisin kuin poliittinen retoriikka
Tampereen yliopiston tutkijat Kankaanpää, Oulasvirta ja Ruohonen kävivät läpi yli tuhannen suomalaisen kuntayhtiön hallitusten puheenjohtajat. Tulos on karu: 46,6 prosentilla puheenjohtajista on poliittinen tausta, ja mitä pienempi kunta, sitä suurempi osuus – suurempi kuin 21 suurimman kaupungin yhtiöissä. Toisin sanoen: mitä vähemmän resursseja ja valvontaa, sitä todennäköisemmin yhtiön ohjaksissa istuu poliittisin perustein valittu henkilö, ei toimialan asiantuntija.
Aiemmat tutkimukset (Penttilä ym. 2015; Ruohonen ym. 2019) vahvistavat saman kaavan vuodesta toiseen: hallitusten jäseniä valitaan yhä pitkälti poliittisin perustein ja kunnan poliittisia voimasuhteita mukaillen – riippumatta siitä, mitä yhtiön toimiala oikeasti edellyttäisi. Kun sama havainto toistuu tutkimuksesta toiseen vuosikymmenen ajan, sitä ei voi enää selittää yksittäisenä poikkeamana. Se on järjestelmä.
Kysymys, joka on jo ehtinyt kansainväliseen tiedelehteen
Kysymys on niin vakava, että siitä on käyty akateemista keskustelua kansainvälisessä Public Money & Management -lehdessä otsikolla “Board nominations of MOCs – Does politics come before expertise?” Kun tutkijat joutuvat kysymään tätä ääneen kansainvälisessä tiedelehdessä, kyse ei ole enää suomalaisesta erikoisuudesta vaan rakenteellisesta ongelmasta, jonka pitäisi hävettää jokaista omistajaohjauksesta vastaavaa.
Neljä syytä, miksi poliittinen ohjaus vahingoittaa juuri sinua kuntalaisena
Päätökset viivästyvät tai vääristyvät. Kun hallituksessa punnitaan poliittista hyväksyttävyyttä liiketoiminnallisen järkevyyden sijaan, investoinnit, hinnoittelu ja riskienhallinta kärsivät.
Vastuu hämärtyy. Osakeyhtiölaki edellyttää hallitukselta yhtiön edun ajamista – ei omistajapuolueen edun ajamista. Poliittisesti motivoitu jäsen joutuu kahden uskollisuuden väliin, ja yhtiö häviää.
Osaaminen jää toissijaiseksi. Kuntalain 47.2 §:n asiantuntemusvaatimus menettää merkityksensä, jos käytännön nimitysperuste on aina sama: puoluetase.
Kuntalainen maksaa laskun. Huonosti johdettu energiayhtiö, vesilaitos tai kiinteistöyhtiö näkyy lopulta tariffeissa, veroissa ja palvelujen laadussa – ei koskaan valtuustosalin pöytäkirjassa.
Suunta on jo olemassa – rohkeus puuttuu
Kuntaliiton oma konserniohjesuositus tunnistaa tämän jo: hallituksen kokoonpanossa tulee huomioida toimialan edellyttämä osaaminen. Suurimmat kaupungit ovat vähitellen siirtymässä tavoiteorientoituneeseen hallitusvalintaan, jossa jäsenet valitaan yhtiön strategisten tavoitteiden – ei poliittisen jaon – perusteella. Kysymys kuuluu: miksi tämä malli ei vielä ulotu kaikkiin kuntiin? Mikä oikeuttaa sen, että pienemmän kunnan asukas saa huonommin johdetun yhtiön kuin suuremman kaupungin asukas?
Herätys kuntapäättäjille
Politiikka kuuluu valtuustoon, jossa arvovalinnoista äänestetään avoimesti ja demokraattisesti. Yhtiön hallitus on eri areena: siellä johdetaan liiketoimintaa, ei ajeta poliittista agendaa. Sekoittaminen ei ole vahinko – se on valinta, ja se valinta pitää lopettaa.
Valitsemmeko tämän henkilön, koska hän osaa johtaa yhtiötä – vai koska hänelle “kuuluu” tämä paikka?
Vastaus ratkaisee, saako kuntalainen rahoilleen vastinetta vai maksaako hän poliittisen kompromissin hinnan. Toistaiseksi vastaus liian monessa kunnassa on väärä.
Jukka Joensuu
Pohjanmaan Hallituspartnerit ry.
Kuntatiimi
Joensuun aiempi teksti kuntapolitiikasta ja hallituspainoista löytyy täältä
