• Kansanedustajat Peter Östman ja Mikko Savola osallistuivat paneelikeskusteluun, jossa esille nousi muun muassa se, että Suomi on edelläkävijä monissa ympäristöasioissa. Teknologia ja innovaatiot ovat kansainvälinen myyntivaltti.

MuoviSampo päätyi hyviin tuloksiin

Soinin 4H-yhdistyksen hallinnoima MuoviSampo-kokeilu testasi palkkiojärjestelmää muovinkierrätyksen tehostamiseen hyvin tuloksin. Hankkeen tuloksista ja jatkosta kerrottiin eilen Soinissa MuoviSammosta mallia kiertotalouteen? -seminaarissa.

MUOVISAMPO-KOKEILU sattui samaan aikaan, kun maailmalle levisi tulva kuvia valtamerien muovilautoista. Se ja samalla luonnonläheisenä sekä ympäristöstä välittävänä itseään esille tuova Soinin kunta saivatkin laajaa valtakunnallista huomiota sekä radiokanavilla että lehdissä. Ministeri Kimmo Tiilikainen kertoi seuraavansa kokeilua mielenkiinnolla, ja kevään aikana tulee ulos Ylen tiedeohjelma, jossa Soini on mukana.

–Luultavasti yli puoli miljoonaa katsojaa näki K-marketin mainosvideon eri some-kanavissa. Mikä on ollut tärkeintä, ihan tavalliset ihmiset ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan, totesi MuoviSammon tiimiin kuuluva, kokeilun vaikuttavuutta arvioinut Kari Laasasenaho Seamk:sta.

Hankkeen yhteenveto tehtiin MuoviSammosta mallia kiertotalouteen? -seminaarissa maanantaina. Soinin yhtenäiskoululla pidetyssä tilaisuudessa kuultiin eri tahojen näkemyksiä kiertotalouden mahdollisuuksista.

MUOVISAMPO lähti liikkeelle Sitran Maapalloliiga-kilpailusta, jossa yhdistykset kehittävät ihmisiä ympäristöystävällisiin tekoihin kannustavia ratkaisuja. Siinä testattiin paikallisesti pullopanttijärjestelmän kaltaista muovin kierrätyksen tehostamiseksi. Kisa ratkeaa 14. helmikuuta. Voittaessaan MuoviSampo saisi 20 000 euroa lisää ideansa hyödyntämiseen.

Aiemmin saadulla 10 000 eurolla rakennettiin muovinkeräyspiste. Siellä muovia vastaanotettiin neljän tempauksen yhteydessä. 4H:n hallinnoimassa kokeilussa oli mukana iso joukko yhteistyökumppaneita Valiosta MTK:n paikallisyhdistykseen. K-Market Kanelissa myytiin pantillisia jogurtti-, pasta- ja jauhelihapakkauksia, jotka lunastettiin MuoviSammossa, ja yleis-pakkausmuovia sai tuoda myös kilokorvauksella. Muovia tuoneille maksettiin Plastic Coineilla, jotka voi lunastaa yhteistyöyrityksessä hyvityksenä ostoksista. Tässä hyödynnettiin mobiilisovellusta.

Tarroitetuista jauhelihapakkauksista enimmillään 17 prosenttia palautui keräykseen.

–Se on yllättävän pieni osuus. Euro per kilo oli motivoivin keino. Keräsimme yhteensä 847,68 kiloa muovia. Se on viisi rekkalastillista ja sen kierrättäminen säästi 1,3 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Kuntalaisille jaettiin Plastic Coineina lähes 900 euroa.

PANTTI motivoi kuluttajia vähentämään muovin määrää sekajätteessä. Hankkeen kyselyissä enemmistö vastasi, että taloudellinen hyöty muuttaa heidän kierrätystottumuksiaan ja pantillinen tuote on houkuttelevampi kuin kilpaileva tuote ilman panttia. Yhteenvedossa todettiin, että mitä tarkempaan lajitteluun mennään, pystytään parantamaan muovin uusiokäytön mahdollisuuksia ja nostamaan sen kaupallista arvoa jatkokäyttäjille. Muovi on arvokas raaka-aine. Mobiilisovelluksella panttien maksaminen on tehty niin helpoksi, että paperiset kuitit jäivät historiaan. 

–Tällaista toimintamallia kaivataan ja sille on kysyntää, tiivisti kunnanjohtaja Juha Viitasaari, joka niin ikään kuuluu MuoviSammon joukkueeseen.

MuoviSammon toimintamallia skaalataan kopioitavaksi missä tahansa ja erilaisilla tuotteilla.

–Esimerkiksi vastuulliset kauppaketjut voisivat palkita kierrättäjiä omilla bonusjärjestelmillään?

Kiertotalouden potentiaalia hyödyntämään

KIERTOTALOUDEN helmi, tiivisti kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) kokemuksiaan Soinin kokeilusta seminaarin paneelikeskustelussa. Hän oli tutustunut MuoviSampoon jo aiemmin ja piti ideaa äärimmäisen mielenkiintoisena.

–Keskusteluiden perusteella tämä on otettu positiivisesti vastaan. Toivoisin, että tämä laajentuisi, ensin lähialueelle: tehdään Etelä-Pohjanmaasta kiertotalousmalli, koko maakunnan MuoviSampo, Soini siinä keihäänkärkenä. 

–Miksei Vaasan vaalipiirin malliksi, meillä on kolme maakuntaa, jotka tekevät paljon yhteistyötä, ehdotti Peter Östman (kd.).

Hän totesi Sitran laskeneen kiertotalouden potentiaaliksi 2-3 miljardin euroa.

–Pohjanmaan maakunnissa on paljon hyviä yrittäjiä, jotka uskaltavat tehdä innovaatioita, miksei otettaisi tavoitteeksi 20 prosentin osuutta kiertotaloudesta: se tekisi 600 miljoonaa Vaasan vaalipiirin yrittäjille.

Savola esitti, että muovipanttitoiminta toimisi jatkossa markkinavetoisesti. MuoviSampo on innoittanut Raumalla tehdyn kansalaisaloitteen panttijärjestelmän laajentamisesta kansalliseksi sekä kuntalaisaloitteita.

Jaa juttu: