Härkäpavun viljelyala pieneni

Härkäpapua viljeltiin vähemmän kuin viime vuonna. Kuva: Luke
Härkäpavun viljelyala Etelä-Pohjanmaalla pieneni viime vuodesta vajaalla viidenneksellä.

VIIME vuonna härkäpavun viljelyala Etelä-Pohjanmaalla oli 900 hehtaaria, mutta tänä vuonna ollaan ennakkotietojen mukaan jäämässä 700 hehtaariin.

–Syytä en osaa näin äkkiseltään sanoa, mutta veikkaan että pari edellistä haastavampaa vuotta ovat rokottaneet viljelyintoa, mikä oli tosi harmi, sillä näin upeana kasvukautena — lukuun ottamatta kuivuutta — härkäpapu olisi varmasti onnistunut hyvin, sanoo Luonnonvarakeskuksen valkuaisasiantuntija Hanna Kekkonen.

Pääasiassa härkäpapua viljellään karjan rehuksi.

Järviseudullakaan kasvi ei ole noussut suursuosikiksi. Viime vuonna sitä viljeltiin ilmoitettuna pääkasvina vain Kauhavalla, yhteensä 70 hehtaarin alueella. Toissa vuonnakin sitä ilmoitettiin viljeltävän vain Kauhavalla (43 hehtaaria) ja Lappajärvellä (24).

PITKÄLLÄ aikavälillä sen viljelymäärät ovat kyllä kasvaneet paljonkin. Karjatilojen tuontisoijalle on haluttu etsiä kotimaisia ja eettisesti kestävämpiä vaihtoehtoja, ja samalla on haluttu nostaa valkuaisrehun omavaraisuusastetta.

–Härkäpapu on esimerkiksi naudoille erittäin maittava ja satoisa rehukasvi, ja sen joustava ja korjuuaika antaa hiukan porrastusta muiden perinteisten rehukasvien lomaan, Kekkonen sanoo.

Kasvinviljelytiloilla vaaditaan lisäksi nykyisin kasvinvuorottelua, johon härkäpapu soveltuu hyvin.

–Sillä on todella edullisia vaikutuksia maaperäänkin, unohtamatta typensidontakykyä.

Myös ilmastonmuutoksen aiheuttama epävarmuus lisää halukkuutta viljellä useampia eri kasvilajeja toimeentulon turvaamiseksi. Härkäpavun kylvö ja korjuu onnistuvat useimmiten olemassa olevalla kalustolla, ja juuri tällaiset pienet seikat tukevat Kekkosen mukaan viljelypäätöksiä.

Oma osansa voi olla myös uusilla ravintosuosituksilla, joissa painotetaan punaisen lihan vähentämistä ja kasvisten lisäämistä ruokavalioon.

–Monien sattumusten summaa, kenties. Todennäköisesti kasvu vielä jatkuu — joskin maltillisemmin — kun härkäpavun viljelyala kipuaa pohjoisemmaksi ja markkinoille tulee lyhemmän kasvukauden vaativia lajikkeita.

KEKKOSEN mukaan paljon mediahuomioita saaneista kasviproteiinivalmisteista huolimatta yhä vain hyvin pieni osa härkäpavusta päätyy ihmisten lautasille.

–Suomessa ihmisravinnoksi päätyvät härkäpavut markkinoidaan lähinnä rouheina ja kokonaisina kuivattuina papuina, kun taas esimerkiksi Härkiksessä ja muissa vastaavissa jalosteissa käytetty härkäpapu on tuotu muualta.

Onkin pohdittu keinoja, joilla sen käyttöä ihmisravintona voitaisiin lisätä.

–Tällä hetkellä selvitetään muun muassa sitä, voisiko härkäpapua korjata tuorepakasteeksi, kuten pakasteherneitä. Tuorekorjuussa olisi paljon edullisia puolia puitavaan ja kuivattavaan papuun verrattuna. Toisaalta, luultavasti markkinoille kehitellään uusia härkäpapujalosteitakin. Ruotsissa härkäpavusta on jalostettu muun muassa kasvipohjaista ”juustoa”.  

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.