Kevään säätila on vihdoin muuttunut lämpimäksi. Lämmennyt sää vauhdittaa kevättöitä, ja eteläisessä Suomessa kevättöissä ollaan jo pitkällä. Kevättöihin päästiin noin viikon tavanomaisesta jäljessä, kertoo ProAgria viikkotiedotteessaan.
Peltojen kuivumista piti odotella tänä keväänä viileän sään takia pidempään kuin edellisvuosina.
Tämän kevään kylvötöiden aloitusta on viileyden lisäksi hidastanut se, että viime syksyltä jäi paljon syysmuokkauksia tekemättä runsaiden sateiden takia. Keväälle jääneet muokkaukset nopeuttavat peltojen kuivumista, mutta samalla kevätkosteutta menetetään liikaakin. Jos alkukasvukausi jatkuu kuivana eikä sateita saada, se alentaa sato-odotuksia ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä viljelijöille.
Syysviljat lähteneet kasvuun kohtalaisesti
Syysviljat ovat menestyneet kohtalaisesti runsaslumisen talven jälkeen. Syysvehnä on lähtenyt kasvuun varsin hyvin, mutta paikoin on myös ilmennyt pahoja talvituhoja. Myös rukiilla talvituhoja on tavattu yllättävän paljon, ja kylmä kevät on harventanut kasvustoja. Syysöljykasvit eli syysrypsi ja -rapsi ovat selviytyneet talvesta paremmin kuin vuosiin, mutta niidenkin kasvustot ovat paikoin harvoja ja osalla alueista ne eivät selvinneet kevään kylmyydestä. Parhaimmissa syysrypseissä ja -rapseissa ovat jo kukkanuput kehittymässä, mutta valitettavasti tuhohyönteiset, kuten rapsikuoriaiset ovat löytäneet sinne ja aiheuttavat nyt vahinkoa kasvustoille. Kumina ja nurmet näyttävät pääosin hyviltä talven jälkeen.
Syysviljojen, kuminan ja nurmien lannoitukset ovat pääosin tehty Keski-Suomea eteläisemmällä alueella, mutta jatkuvat muualla maakunnissa. Syysviljat ovat kehittyneet hitaasti kylmyyden takia, mutta ovat nyt lähteneet nopeaan kasvuun lämmön myötä. Lämmin sää tuo myös rikkakasvit syysviljapelloille. Rikkakasveja on tavattu pelloilla tavanomaisesti ja niiden torjunnan ajankohtaa kannattaa seurata nyt, etteivät ne pääsisi kasvamaan liian isoiksi.
Kevättyöt myöhässä, mutta hyvässä vauhdissa
Kevätkylvöt käynnistyivät pääosin viime viikon aikana ja ne ovat edenneet hyvin ja hyvissä olosuhteissa. Kylvöissä on päästy hyvään vauhtiin erityisesti Etelä-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Pohjoisempana vielä odotellaan, mutta sielläkin ensimmäisiä karjanlannan levityksiä ja nurmen lannoituksia on tehty.
Eniten on kylvetty kevätvehnää, kauraa, hernettä, härkäpapua ja kevätrapsia. Lisäksi sokerijuurikkaan kylvöt ovat alkaneet. Erityisesti myöhäiset lajikkeet, jotka vaativat pitkän kasvuajan, on syytä saada kylvettyä pian loppuun heti maiden kuivuttua kylvökuntoon, jotta ne ehtivät kypsyä valmiiksi syksyyn mennessä. Muussa tapauksessa viljelysuunnitelmia tulee tarkastella uudelleen ja mahdollisuuksien mukaan lajikkeita vaihtaa aikaisempiin.
Koko Suomessa kylvöistä on tehty noin neljännes eli kokonaisuudessaan ollaan vasta hyvässä alussa ja alueellisia eroja on paljon. Lämmennyt sää vauhdittaa kevättöitä nopeasti ja tämän viikon loppuun mennessä kylvötöissä tullaan etenemään vauhdikkaasti, jos sää säilyy poutaisena.
Nurmien lannoitukset on pääosin tehty niillä alueilla, joissa pelloille on päästy. Nurmet ovat lähteneet hyvään kasvuun ja näyttävät pääosin hyviltä talven jälkeen.
Perunan istutukset ovat vielä alussa. Kesäperunasta on tällä hetkellä yli puolet istutettu. Varastoperunalla istutukset ovat pääosin aloittamatta. Isoilla perunantuotantoalueilla, kuten Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla istutuksiin ei ole vielä päästy. Näyttää siltä, että perunan istutukset alkavat toden teolla ensi viikosta lähtien. Varhaisperunan kasvu on ollut hidasta kevään kylmyyden takia, ja niitä jouduttiin suojaamaan pakkasilta, mutta nyt saadun lämmön myötä kasvu vauhdittuu ja satoa odotellaan kesäkuussa.
Luomuviljelyala vähenemässä paljon
Luomun viljelyala on kevään viljelysuunnitelmien perusteella pienenemässä jopa 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Luomuviljan ja muiden kasvien hintataso on laskenut lähes samalle tasolle tavanomaisesti tuotetun sadon kanssa, minkä vuoksi luomutuotannon kannattavuus on heikentynyt. Hintojen laskuun on isona syynä luomun kysynnän voimakas lasku. Kysyntään vaikuttaa kuluttajien käyttäytyminen ruokakaupassa. Luomutuotteiden kysyntä on laskenut kuluttajahintojen nousun vuoksi. Toiveissa on tilanteen palautuminen, jotta luomutuotannon jatkamisen edellytykset säilyvät ja kuluttajille voidaan tarjota laadukkaita luomutuotteita myös tulevaisuudessa.
Mansikoita kasvihuoneista ja tunneleista
Puutarhatuotannossa kasvukausi on kirinyt kylmän alkukevään jälkeen ja on jo jokseenkin normaalissa aikataulussa, etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Näillä alueilla mansikan satokausi on alkanut kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa. Myös Itä-Suomessa on jo maisteltu ensimmäisiä kasvihuonemansikoita. Avomaan mansikkakasvustot ovat lähteneet hyvin kasvuun lämmön myötä Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa. Ensimmäiset mansikan kukat ovat jo avautumassa eteläosissa maatamme ja myös keskiosissa Suomea harson alla olevissa kasvustoissa.
Vadelma on jo kukkinut tunneleissa ja satokausi on alkamassa kuun vaihteessa. Myös avomaalla kehitys on nyt nopeaa sekä vadelmalla että herukoilla. Punaherukalla on jo isot nuput ja kukinta on alkamassa etelässä. Mustaherukan lehtisilmut ovat avautumassa Itä-Suomea myöten.
Parsakausi alkamassa
Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun selvästi myöhässä, mutta nyt sään lämmetessä taimet ovat pääsemässä hyvään kasvuun. Länsi- ja Etelä-Suomessa istutettujen kaalin ja jäävuorisalaatin taimien kehitys on pääsemässä hyvin vauhtiin. Myös Pohjanmaalla on istutettu vihannesten taimia harson alle viime viikolla. Herneen, kesä- ja varastoporkkanan, lantun, punajuuren ja palsternakan kylvöt ovat meneillään.
Parsan ja raparperin sadonkorjuu on alkanut ja nippusipulin alkamassa eteläisessä Suomessa. Varhaisvihannesten satokauden odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin kesäkuussa.
